Harvojen vedenvaihtojen vaikutus vesiarvoihin

[Tuukkis]

No nytpä ollaan herrä järven kanssa harvinaisen paljon samaa mieltä tuon vedenvaihdon suhteen.Tuommoistä vedenvaihtorytmiä olen harjoittanut kiekkojeni kanssa jo melkein koko kiekkoharrastuksen ajan, eli 50% kahdessa erässä.
Tähänkin voi vielä lisätä että tilanteesta riippuen rytmiä voi muutella.

[TiHe]

Tuommoistä vedenvaihtorytmiä olen harjoittanut kiekkojeni kanssa jo melkein koko kiekkoharrastuksen ajan, eli 50% kahdessa erässä.
Tähänkin voi vielä lisätä että tilanteesta riippuen rytmiä voi muutella.

Minä olen niin laiska että vaihdan kerran viikossa 50% en jaksa läträtä 1200 litraiseen monesti viikossa. Mutta olen jo aikaisemmin kertonut että lirutan vaihtoveden erittäin hitaasti kantoa, lasia tai jotakin muuta pintaa pitkin, kaasukuplaa ei tule vaihtoveden mukana juuri ollenkaan. Poikasille (kiekkokalat) vaihdetaan jopa 90% vuorokaudessa mutta vesi on ennelta sopivaksi valmistettua. Tämän olen kaloille harrastusvuosieni aikoina hyväksi todennut ekä sitä vaihda. Jos vedenvaihtojani tai sen määriä tai rytmejä vaihdan saa Tri Water laittaa monta hyvää linkkiä jossa toisin todistetaan.

[Ebes]

...onko teillä kraanasta-suoraan-akvaarioon-ihmisillä sitten niin hyvä vesi että näin voitte tehdä? Tietty eri kalalajit vaativat erilaista vettä, mutta minä kun turvetan aina välillä, sekä lisään aquasafea ja joskus jopa kasviravinnetta, niin en kyllä niitä ainakaan suoraan akvaarioon laita.

AquaSafen pääasiallinen tarkoitus on sitoa vedessä oleva kloori ja raskasmetallit vähemmän haitalliseen muotoon. Suomessa ei näitä hanavedessä ole, toisin kuin esim. Keski-Euroopassa.

Eri kalalajien vesivaatimusten kanssa vedenparannusaineilla ei ole mitään tekoa. Turveuutteet ja kasvilannoitteet voi sekoittaa pieneen tilkkaan vettä jos ei henno kaataa suoraan. Minä kaadan suoraan akvaarioon.

[Tuukkis]

Kuten edellä kirjoitin,tilanteen mukaan,tilanteen mukaan.Tähän samaan sopii tuo tihenkin vedenvaihtorytmi kiekonpojille.

[Blue]

Olen samaa mieltä tuosta mitä joku jo sanoi, että kalat tottuu melkein mihin tahansa. Kokemusta akvaristina on jotakuinkin 10 vuotta, ensimmäiset 7 vuotta meni kuinka meni. Vaihdoin vettä 30% kerran kuukaudessa-parissa ja ihmettelin miksi kaloja silloin tällöin kuolee omia aikojaan, vaikkka teen täysin ohjeiden mukaan. Pilkkutauteja ym. tuli ja meni, lääkkeillä kai paranivat tai sitten kalat kuolivat. Miljoonakalat tekivät muutamia poikasia vääränlaisessa vedessä. Kun kuulin ensimmäisen kerran nitraattitestistä, ajattelin että mitäköhän huuhaata sekin on. Ostinpa kuitenkin, ja ensimmäisiä testejä tehdessä tulokset näytti 25-50 mg/l. Kalat olivat kuitenkin tottuneet tuohon systeemiin. Silti tihensin vedenvaihtoja ja kaloista tuli selvästi eläväisempiä.

Nykyään on isompikin allas, 220 litraa (vanha 100). Sinne vaihdan vettä kerran tai kaksi kahdessa viikossa, kuinka satun ehtimään/viitsimään. Mielestäni siitä aikataulusta ei nyt niin tarkkaan tarvitse pitää kiinni, kunhan edes kahden viikon välin vaihtaa vettä. Ja usein noita kahden viikon välejä ei tule montaa peräkkäin. Pilkkutauti on mennyttä, samoin muut huonosta vedestä johtuvat taudit. Jos kalat näyttävät voivan huonosti, vaihdan vettä ja useimmiten asia korjaantuu. Kalatiheys on tällä hetkellä kohtalaisen pieni, kasveja on paljon.

Vedenparannusainetta en ole käyttänyt moneen vuoteen, paitsi karanteeniakvaariossa jota en ole ehtinyt etukäteen kypsyttää. Veden päästän letkulla suoraa hanasta, usein vielä täydellä paineella. Veden seisottamista harrastin joskus aluksi, mutta en nähnyt siinä mitään järkeä edes silloin, joten miksi nyt sitä tekisin kun ei monet muutkaan? Vesiarvoja en ole pahemmin tuijottanut, en ole nitraatin mukaan vedenvaihtoväliä arvioinut, vaan aina kulloisenkin suosituksen mukaan, tai sinne päin.

Ennen onnistuin tappamaan jokaisen partiksen mikä mulle tuli, ne elivät korkeintaan 2 kk. Nykyisistä kaksi on 3-4 vuotiaita, yhden iästä ei ole aavistustakaan, mulla se on ollut vuoden verran.

En tietenkään tiedä mistä kaikki johtuu, eikä mua suoraan sanottuna kiinnosta tässä vaiheessa edes pohtia mikä on osmoottinen tasapaino. Jos esim. J Järvi suosittelee viikottaisia vedenvaihtoja, uskon hänen tietävän että ne on hyväksi, ja että hän on ottanut huomioon kaikki muutokset vedessä myös riippumatta siitä minkälaista vettä käyttää. Jos olisin kokenut systeemin huonoksi, en tietenkään jatkaisi siihen tapaan vaan kokeilisin jotain muuta. Mihinkä muuhun akvaristi voi luottaa, kuin itseensä ja kokeneempiin akvaristeihin? Ei ainakaan kivikautisiin kirjoihin..

[jarvij]

Tuo viimeinen kappaleesi vaatii hieman täsmennystä. Kyllä veden laadulla on merkitystä vaihdettavan veden määrään. Tuo teksti pätee hyvin suomalaiseen kunnalliseen veteen, joka on yleisesti ottaen hyvälaatuista akvaariovettä. Aika ajoin sen laatu voi olla heikompaa joillakin alueilla, kun käytetään pintavettä raakavetenä.
Toinen poikkeus ovat yksityiset kaivot, joista en sano mitään, kun en niiden laatua tunne.

Veden vaihdoissa on huolehdittava siitä että uusi vesi on mahdollisimman samanlaatuista kuin akvaariossa oleva. Siis vettä kovetetaan ja sen pH säädetään sopivaksi.

Samoin jos akvaariossa on vähäsuolaista vettä, niin uutta vettä käsitellään vastaavasti.

Muutoin siis vettä vaihdetaan joko viikottain tai useammin ja määrä on noin 25-75% kerralla. Tämä siksi etteivät kuoma-ainekertymät muuta veden laatua eri vaihtokertojen välillä.

Tuosta osmoottisesta paineesta. Sitä aiheuttavat sellaiset aineet, jotka eivät pääse solujen puoliläpäisevien kalvojen läpi. Mitä enemmän tuollaisia aineita makeassa vedessä on, sitä pienempi on osmoottinen paine kalan ja veden välillä.

Kalat ovat tottuneet tiettyyn osmoottiseen paineeseen. Toisilla lajeilla vain tiukemmat rajat sen suhteen, toiset taas eivät ole niin tarkkoja, vaan pystyvät sopeutumaan muutoksiin paremmin.

[lasasu]

Tästä on keskusteltu jo niin pitkään, ettei varmaan haittaa jos minäkin vielä kannan korteni suovaan.

Olen sitä mieltä, että keskustelusssa on esiintynyt kyseenalaisia kannanottoja puolin ja toisin, kun omaa mielipidettä on lähdetty puolustamaan käyttäen käsikassarana sen tyyppisiä lauseita kuin "kalat tottuu mihin vaan". Vedottiin myös siihen että "luonnossa kalojen vesi vaihtuu joka sekunti". Vesijohtoveteenkö?

Itse en usko vesijohtoveden paremmuuteen akvaariossa jo olevaan veteen nähden siinä määrin, että lähtisin vaihtamaan puolta kerralla.

Joulun alla Turussa satoi 30cm lunta. Pari päivää myöhemmin lämmin rintama toi vesisadetta joka ajoi koko p**kan peltoja pitkin Aurajokeen. Turun vesilaitos sijaitsee siinä Aurajokivarressa ja vedet valuvat sinne Suomen viljavimmilta savikkoalueilta [sensuroitu] Pöytyältä asti. Virtaama kasvaa yhdessä vuorokaudessa niin että Halisissa lyödään luukut auki ja päästetään suurin osa vedestä matkalle kohti merta. Tästä sotkusta Turun vesilaitos tekee meille juomavettä. Kaikki kunnioitukseni siitä, että siihen kyetään, vaikka sitten kemikaalien voimin. Mutta vesijohtoveden ehdottomaan hyvyyteen kasvien ja kalojen kannalta en sen jälkeen enää usko. Vesi paranee toimivassa akvaariossa kiertäessään, muuttuu luonnollisemmaksi, siihen liukenee ravinteita. Sillä vedellä voi kastella ja sumuttaa huonekasveja. Akvaariostanikin olen juonut enkä siihen kuollut.

Turkulaisena akvaristina en vaihtaisi vettä enempää kuin neljänneksen viikossa. Ainakaan kun joen virtaama on näin suuri, vedessä leijuu jos jonkinlaista roskaa ja bakteereitakin, jotka sitten vesilaitoksella joudutaan käsittelemään vedestä pois. Mielestäni tärkeämpää on, että se neljännes todella tulisi vaihdettua kerran viikossa eikä liian harvoin.

[jarvij]

Minä en tiedä harrastaisinko Turussa akvaarioita lainkaan. Niin paljon "kehuja" olen sikäläisestä vedestä kuullut

Muualla Suomessa tilanne on pääoson toinen. Minulla vaihtuu aina tuo 75% täällä pääkaupunkiseudulla, jossa on hiekkasuodatettua ja kemiallisesti käsiteltyä Päijännetunnelin vettä.

[jarvij]

Onko 2000-luvulla tuo osmoottinen paine käsite unohdettu? sehän on peruskemiaa...ilman sen huomioon ottamista tälläinen keskustelu vedenvaihdosta on turha...

Itse en ole unohtanut osmoottista tasapainoa uusia kaloja kotiuttaessa, mutta jos altaassa vallitseva- ja vaihtoveden mineraalipitoisuus on sama (niin kuin normaali akvaarioissa) niin mitä merkitystä osmoottosilla tasapainolla on veden vaihtojen kanssa Tällöinhän ei osmoottisessa paineessa tapahdu muutoksia

T:Ville

Ongelmana vain on tuon osmoottisen paineen mittaaminen eri kalalajeille sopivaksi. Varsin yleisinä ääripäinä sopeuttamisessa ovat mustaveden kalat (monet tetrat jne.) sekä Malawi ja Tanganjika.

Suolapitoisuudet voidaan mitata kovuuksina ja hieman tarkemmin sähkönjohtavuutena, mutta mites se "mustavesi". Turve- ja tammenlehtiuutetta, mutta miten paljon.

Taidan kirjoittaa sivun osmoottisesta paineesta, kun näyttää keskustelua herättäneen.
Osmoottiseen paineeseen kun vaikuttavat kaikki veteen liuenneet aineet.

[Susamka]

Turkulaisena akvaarioharrastajana alan jo miettiä, että pitäisikö alkaa kantamaan kaupasta lähdevettä akvaarioon?

Sain kokeneelta turkulaiselta akvaarioharrastajalta ohjeet, että vettä voi vaihtaa vaikka 100% päivässä, jos uusi korvaava vesi on hyvälaatuista. Turun vesi ei sitä ole, joten sitä tulisi hänen mukaansa vaihtaa nykyisiä suosituksia vähemmän. Lasasun 1/4 viikossa tuntuu minustakin sopivalta keskusteltuani vedenvaihdoista turkulaisten harrastajien kanssa.

Onko kukaan teistä ei-turkulaisista vieraillut Turussa keväällä lumen sulamisen aikoihin ja käynyt suihkussa? Tulee semmoinen olo, että likastuu vaan entistä enemmän suihkussa, eikä puhdistu kuten pitäisi. Sen verran 'puhdas' vesi haiskahtaa...

[Elmeri]

27. käyty nopea aamuinen keskustelu eri lähipiirin viljelijöiden ja ammattilaisten kanssa...yhteenveto jos nitriitin takia joutuu vaihtamaan 50% vettä viikossa silloin akvaariossa on jotain pielessä... Oma mielipiteeni taas on että se voi johtua: liika kalasto, huonot virtaukset, pohjan koostumus, tehoton suodatus (ulko), kasvien tai juurakoiden vähyys...toinen tuleeko tosiaan hanasta niin oikeanlaista vettä että teillä akvaariossa jossa suurimmalla osalla varmasti happamanveden kaloja ph on juuri lajeillenne sopiva vai onko ph:kin unohdettu jo 2000-luvulla? ja tyydytään ph 7:kaan joka lajeille? Turvettaako kukaan teistä vedenvaihtajista? (en tarkoita turveuutetta ja muuta kaupan rohtoja...josta löysin mielenkiintoisen keskustelun tuolta > http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit ... 04677.html ... kannatta huomioida)

Toinen, jos jollain on järkevällä kalastolla ( > keskikoon kala/n. 20 litraa vesitilavuudesta) tai kokonaan lajiakvaario, joudutteko myös vaihtamaan vettä noin paljon että teillä nitriitti pysyy kunnossa? Poislukien kiekkoharrastajat joiden virikkeettömät ja kasvittomat altaat (jopa pohjattomat) ovat asia erikseen (broilerinkasvatusta ).
Kun tässä tuonkin asian mainitsin muistutan samassa myös että kiekot ja lehtikalat tarvitsevat aina! pintakasvistoa koska pelkäävät luontaisesta reaktiosta lintuja pinnalta +myös monet muut kalat.

Nukkuminen viikonloppuisin 10 vuotta lehtikala akvaarion vieressä (+tietsikka akvan vieressä) opettaa paljon kun seuraa...

[Ebes]

jos nitriitin takia joutuu vaihtamaan 50% vettä viikossa silloin akvaariossa on jotain pielessä...

Vettä vaihdetaan nitraatin, ei nitriitin takia. Kypsään akvaarioon ei nitriittiä synny.

...joudutteko myös vaihtamaan vettä noin paljon että teillä nitriitti pysyy kunnossa?

Kts. yllä.

[Elmeri]

Kirjoitusvirhe ei ajatus =) Kiitos oikaisusta...

[jarvij]

Miten mielestäsi tehokas suodatin pystyy "hoitamaan" syntyvän nitraatin ja muuut kuoma-aineet (aineenvaihduntatuotteet) siten ettei viikottaista veden vaihtotarvetta synny? Suurimmalla osalla porukkaa on runsaasti kaloja akvaarioissaan, ja hanasta tulee jokseenkin samanlaista vettä kuin akvaariossa on ellei aineenvaihduntatuotteita lasketa mukaan. Harvoissa vedenvaihdoissa osmoottinen paine muuttuu varmasti, koska suolapitoisuus on akvaariossa nousuut.

[Ville V]

Poislukien kiekkoharrastajat joiden virikkeettömät ja kasvittomat altaat (jopa pohjattomat) ovat asia erikseen (broilerinkasvatusta ).
Kun tässä tuonkin asian mainitsin muistutan samassa myös että kiekot ja lehtikalat tarvitsevat aina! pintakasvistoa koska pelkäävät luontaisesta reaktiosta lintuja pinnalta +myös monet muut kalat

Vaikuttaa hieman siltä, ettei sinulla ole juurikaan käsitystä kiekoista . Broilerinkasvatusta? Mitä tarkoitat virikkeettömillä? Tarkoitat nyt ilmeisesti ns. kasvatusaltaita. Näitä "sisustamattomia" altaita kyllä käytetään myös muidenkin viljeltyven kalojen kasvattamiseen, kuin pelkkien kiekkojen. Jos halutaan sisustaa kiekkoallas luonnonmukaisesti niin silloin altaaseen ei tarvitse laittaa kasveja. Lumpeet ovat pääasiassa niitä kasveja, joita kiekkojen elinalueilla tavataan, siis vedestä. Meillä ei kotona lentele vapaana lintuja, joita kiekot tai lehtikalat säikähtäisivät . Sopivalla valaistuksellakin voi helposti simuloida esim. jokea varjostavaa puuta yms.

P.S. Eri kalalajeilla on erilaisia "keinoja" tuoda ilmi onko veden vaihtuvuus "riittävää". Kiekot ilmaisevat vedenvaihdon tarpeen aika selvästi. Jos et vaihda riittävästi vettä, kiekot eivät kasva

T:Ville

[kirjo]

Elmeri, yritän minäkin vielä: Vettä ei vaihdeta viikottain siksi, että täysinpielessä olevassa akvaariossa on väärät vesiarvot jatkuvasti. Vettä vaihdetaan, jotta arvot eivät ehtisi muuttua. Kuvitteellinen esimerkki: Viikon kuluttua vaihdosta jokin arvo on vaikka 10. Kahden viikon kuluttua se on 9. Kolmen viikon kuluttua 7. Neljän viikon kuluttua 5. Vesi vaihdetaan, koska veden halutaan olevan jatkuvasti saman laatuista, koko ajan 10.

Ps. Älä viitsi puhua kuin me kaikki olisimme mistään mitään tajuamattomia idiootteja, jotka emme ymmärrä mitään lajien tarpeista, niiden määristä, vesikemiasta, sisustuksesta tai suodatuksesta. Pliis.

[Ebes]

Samaa mieltä mm. kirjon kanssa.

27. käyty nopea aamuinen keskustelu eri lähipiirin viljelijöiden ja ammattilaisten kanssa...

Ei viitsitä sotkea tehoviljelijöitä yms ammattilaisia tähän kotiemme pieneen harrastukseen. Eiköhän tälläkin alalla ole viljely ja harrastus erikseen, kuten muissakin elikoissa.

(Vertaa vaikka tehokanala tai omakotitalon pihassa olevia lemmikkikanoja. Onkohan hoidossa mitään eroa? Hmmm... mietitäänpän vähän...)

[Elmeri]

Mistäs aloitetaan... kyllä aineenvaihduntatuotteita tulee veteen mutta ne ei ole minulla ainakaan noihin arvoihin muuttanut rankemmin (tosin kalatiheys on minulla ollut todella vähäinen, painotan edelleen, joten aineenvaihduntanesteiden estämiseen on ollut väheinen kalatiheys / iso vesitilavuus se lääke +ylitehoinen suodatus). Itseasiassa altaan ollessa pelkkä lehtikalojen lajiakvaario lisäsin turvetuksen yhteydessä jopa suolaa sinne, tosin sen jälkeen edelleen vettä vaihtaen. Siitä jättiläismiekkasvini tykkäsivät ja saivat aikaan lisääntymisvimman (kirjoahvenet selviävät 0.5-1.5% murtovedessäkin itse en kumminkaan ole näin korkea suolannut vaan ihan minimaalista).

Osmoottisen tasapainon säilyttämiseen olen tehnyt ns. kolmen vaiheen vaihtoja jos on pitempi väli vaihdossa ollut. Eli jatkanut vaihtoa taas seuraavana ja taas sitä seuraavana päivänä < 30% päivä.

En tiedä miten tuo vedenlaatu vaikuttaa kaikkien kirjoahventen kasvuun, mutta omat viljelemäni ovat ainaki olleet "mutantti" kokoa, siitä on ollut juttuakin muualla tässä foorumissa. Tosin vaihteleva ruoka kasvattaa myös monnit isoihin mittoihin täällä.

Aineenvaihdunta nesteet liittyvät normaalissa akvaariossa akvaarion kiertoon ja siitä saisi jo oman keskustelunsa. En nyt tässä väitä mihin ne voi akvaariossa sitoa koska maailmalla käydään taas siitä keskustelua ja tieto on vaihtelevaa. Suolojen ja muiden hiukkasten poistoon suodatuksella on minulla tekeillä idea muuta siitä myöhemmin. Jos joku tietää jotain "sademetsäkaapeista" (ruotsalainen keksintö) voi minuun ottaa yhteyttä.

Tohon lehti/kiekkojuttuun: ei ne sinun kalasi tiedä ettei sinun kodissasi ole lintuja...arempiaa tuon alueen kirjoahvenet ovat kasviston puuttuessa olen huomannut, myös kiekot. Oskarini n. 15 vuotta sitten eivät noista pintakasveista piitanneet, tosin se kala nyt ei piittaa mistään (ei pelkää).

Ja lopuksi jos kalani vaatisivat joka viikko arvojen kunnossa pysymiseksi nuo 50% vedenvaihdot joutuisin lopettamaan koko harrastuksen liikkuvan elämäni takia.

Tuohon "sairaalabakteeri" juttuun toivoisin joltain muulta harrastajalta jonkun kommentin.

[Ville V]

Mistäs aloitetaan... kyllä aineenvaihduntatuotteita tulee veteen mutta ne ei ole minulla ainakaan noihin arvoihin muuttanut rankemmin

Mihin arvoihin?

Itseasiassa altaan ollessa pelkkä lehtikalojen lajiakvaario lisäsin turvetuksen yhteydessä jopa suolaa sinne, tosin sen jälkeen edelleen vettä vaihtaen. Siitä jättiläismiekkasvini tykkäsivät ja saivat aikaan lisääntymisvimman (kirjoahvenet selviävät 0.5-1.5% murtovedessäkin itse en kumminkaan ole näin korkea suolannut vaan ihan minimaalista).
Osmoottisen tasapainon säilyttämiseen olen tehnyt ns. kolmen vaiheen vaihtoja jos on pitempi väli vaihdossa ollut. Eli jatkanut vaihtoa taas seuraavana ja taas sitä seuraavana päivänä < 30% päivä.

Minä en ainakaan saa oikein selvää mikä tekstisi pointti oikein on .
Aikaisemmin otit esille osmoottisenpaineen vaihtelut veden vaihtojen yhteydessä, ja nyt kerrot lisänneesi altaaseesi suolaa. Näinhän sinä olet vain lisännyt osmoottisenpaineen vaihteluita veden vaihtojen yhteydessä.

Tottakai osa makeanvedenkalaloista selviää hieman suolaisessakin vedessä. Silloinhan kalalta kuluu vähemmän energiaa osmoottisen tasapaonon säätelyyn. Tästä johtuu myös se, että kalat kasvavat nopeammin suolavedessä.

(kirjoahvenet selviävät 0.5-1.5% murtovedessäkin itse en kumminkaan ole näin korkea suolannut vaan ihan minimaalista).

Kirjoahvenet, aika laajakäsite.
- Mistähän tällaiset raja-arvot ovat peräisin?
- Kauanko selviävät noissa pitoisuuksissa?

Ellen nyt aivan väärin (ulkoa)muista niin 1.5% suolaliuosta käytetään
lyhyinä kylvetyksinä (max. 1h) loishäädössä.

T:Ville

[Kris]

Tässäpä taas surrealistinen keskustelu

Aikapulan vuoksi haluan vain korjata yhden asiavirheen.

AquaSafen pääasiallinen tarkoitus on sitoa vedessä oleva kloori ja raskasmetallit vähemmän haitalliseen muotoon. Suomessa ei näitä hanavedessä ole, toisin kuin esim. Keski-Euroopassa.

Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että Suomessa ei olisi vedessä klooria? Esimerkiksi Helsingin Vesi kertoo ihan yksiselitteisesti, että vuonna 2003 klooria oli talousvedessä 0.3 mg/l.
http://www.helsinginvesi.fi/documentind ... e=1&show=1

Tästä Kanadan viranomaisten tekemästä raportista puolestaan käy ilmi, että eräät lohikalat välttävät jo pitoisuuksia 0.05-0.11 mg/l.

"Avoidance of chloramine has been reported at 0.05 – 0.11 mg/L for coho salmon and rainbow trout."

Makeanveden kaloista en nyt tähän hätään löytänyt arvoja, mutta tuskinpa ne merkittävästi enempää kloorista pitävät.
Kanadalaisen yliopiston sivuilla puolestaan mainitaan, että 0.03 mg/l klooripitoisuus tappaa lohen. http://www.dal.ca/~aquatron/pages/rainbowtrout.html (Tässä ilmeisesti on kyseessä vapaa kloori eikä kloramiini?)

Nämä edelliset nyt ovat vain yksittäisiä arvoja, joita löysin netistä, eivätkä sellaisinaan anna koko kuvaa kloorista makeanveden akvaarioissa. Tarkoituksenani onkin lähinnä painottaa sitä, että on mielestäni täysin vastuutonta mainostaa suomalaisen hanaveden ylenmääräistä turvallisuutta akvaarioissa. Olisikin mukava kuulla joltakulta ammattilaiselta enemmän tietoa mutun sijaan.

Onko esimerkiksi niin, että Helsingin vedessä oleva kloori on kloramiinia ja onko se kokonaan sitä?

Tässä muuten lisäksi erään amerikkalaisen kaupungin viranomaisohje, jossa suositellaan vedenparannusaineita akvaariokäyttöön juuri kloramiinin vuoksi.
http://www.vbgov.com/dept/putility/chlo ... ariums.asp

Eri kalalajien vesivaatimusten kanssa vedenparannusaineilla ei ole mitään tekoa.

Tätä mielipidettäsi voisi ehkä miettiä vielä uudelleen edellisen perusteella...

[Jounih]

Huh, huh, onpa taas taistelu

Tästä on kyllä taitettu peistä ennenkin, mm. täällä:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=16558

Ainakaan minulle ei ole vielä selvinnyt kloramiinin varsinainen merkitys kaloille, jostain muistan lukeneeni kidusvaurioista. Täällä foorumilla vaikuttaa joillain keskustelijoilla olevan aika kiivaita mielipiteitä vedenparannusaineiden käyttöä vastaan. Aiheesta olisi mukava löytää jostain puolueetonta tietoa (en ole itse kyllä edes etsinyt). Mitä kloramiini tekee ja millaisina pitoisuuksina, mitkä ovat parannusaineiden kloramiinia sitovat aineet ja miten niitä voisi käyttää suoraan maksamatta Tetralle mansikoita?

Kloramiini ei ainakaan tuon yllä viitatun keskustelun mukaan poistu järkevän mittaisella seisottamisella.

[jarvij]

Kloori lähtee vedestä natriumtiosulfaatilla. Kloramiinista samoin, jolloin vain ammoniakki jää, ja sen hoitavat typpibakteerit kypsässä akvaariossa.
Natriumtiosulfaatti on osana noissa kaupallisissa vedenparannusaineissakin.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php

[Maisu]

Sotkenpa minäkin lusikkani soppaan.

Olen puhunut viikottaisten 50% vedenvaihtojen puolesta netissä n. 9 vuoden ajan. Viimeiset 2-3 vuotta Helsingin vesi on kuitenkin ollut selkeästi epätasalaatuisempaa kuin aiemmin, ja nykyään haluan ennemminkin korostaa hanaveden testauksen tärkeyttä ennen vedenvaihtoja. Jos kaikki on kunnossa, 50% viikossa on oikein hyvä määrä, mutta jos nitraatti on havaittavalla tasolla niin on syytä olettaa että veden puhdistukseen on käytetty muillakin osa-alueilla, niillä joita emme osaa kotikonstein mitata, enemmän kapasiteettia kuin normaalioloissa. Silloin vedenvaihto on syytä jättää suosiolla väliin. Vedenvaihtoihin liittyneitä kalakuolema-aaltoja on sattunut viime vuosina, jopa itseltäni on menehtynyt kolme kalaa kahdessa erässä. 75% vedenvaihdot on mielestäni jo näilläkin perusteluilla syytä unohtaa normaalioloissa jos kyse on tästä "maailman parhaasta" Helsingin vedestä.

Pelkän nitraatin mittaaminen ei anna vanhasta vedestä edes suuntaa-antavia arvoja. Haluaisin esimerkiksi nähdä vanhavesiteorian kannattajien fosfaattiarvot ja kuulla perustelun sille, miksi vettä ylipäänsä on vaihdettava 2-3 kuukauden välein jos sen laatu pysyy siihen asti muuttumattomana. Miksei siis pitempäänkin, vaikkapa vuoden tai kolme vuotta?

Aquasafesta vielä kerrottakoon, että sekään ei pelasta jos kyse on todellisista myrkyistä. Tämä tuli opittua kun kaukolämpövesi ja käyttövesi sekoittuivat taloyhtiössämme muutama vuosi sitten. Sen vuoksi välttäisin sen käyttöä "varmuuden vuoksi" ja pitäisin mieluummin huolta siitä kraanaveden arvojen testauksesta ennen vedenvaihtoja.

[m.n]

Tuo kaukolämpöveden ja käyttöveden sekoittuminen on huomattavissa (tai ainakin pitäisi olla) veden väristä. Samanlainen tapaus sattui tässäkin talossa ja se huomattiin siitä että vesi oli värjääntynyt vihertäväksi (ei paljoa, mutta sen verran että jos vettä tarkasteli sen kyllä huomasi). Värjääntyminen johtuu siitä, että kaukolämpöveteen lisätään väriainetta juuri tästä syystä. En tosin tiedä onko tuo veden värjäys yleisesti käytössä.

Edit: Aiheen ohi mennyt jatkokeskustelu pohjan puhdistuksesta ym. on jaettu tänne http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=19388

[PaulaP]

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta sen verran sanon vielä tänne loppuun, että meidän hetkellisesti ylikansoitetussa 400-litraisessamme oli nyt, kun tulimme kahden viikon reissusta nitriitti nolla ja nitraatti yksi. Ei siis minkäänlaista kemiallista vedenvaihtotarvetta vielä kahden viikon jälkeenkään.