DSB, hidas aikapommi

Meri- ja murtoveden akvaariot, kalat, tekniikka ym.

Valvoja: Moderaattorit

mikkokoo
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 14:23, 07.02.2002
Akvaarioseurat: FOMA (nro4)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mikkokoo »

Makeassa vedessä on samanlaiset bakteerit ja kyllä akvaario missä on hienoahiekka niin syntyy hapeton tila, siksi ei niitä saa lapota.
Ei meriakvaariossa kansilasia pidetä pois sen takia vaan valon ja suolan kiipeemisen takia
Olen ollut siinä käsityksessä, että juuri ''epätäydellisestä'' bakukannasta johtuen ei ole mahdollista tehdä makean veden akvaariota jota ei tarvitse puhdistaa lainkaan. Tällainen merivesiakvaariohan on mahdollinen (jos jätetään huomioimatta vedenvaihtojen tuomat ravinteet ja raskasmetallien poisto ja ajatellaan puhdistusta vain kakan poistamisen kannalta). Onko siis kimi niin, että jos makean veden akvaarioon laittaa tarpeeksi paksun hienohiekkapohjan, ei sitä välttämättä tarvitse puhdistaa?

Usein kansilasin poistamisen tärkeimmäksi hyödyksi mainitaan nimen omaan kaasujen vaihdon tehostuminen. Seuraavana tulevat veden haihtumisen tehostuminen, helpompi huolto koska lasia ei tarvitse putsata suolasta plus valaistuksen tehostuminen. En tiedä ovatko asiasta kirjoittaneet olleet oikeassa vai väärässä.
K.S
Kim Söderberg
Kim Söderberg
Viestit: 1128
Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
Sukupuoli: Mies
Viesti:

Viesti Kirjoittaja K.S »

K.S kirjoitti:Aion laittaa yhden meriakvaarion pystyyn mistä varmasti keskustellaan.
Yhdellä laitteella, niin yhdellä, se toimii niinkin.
Vitsi, millä sä ton teet! Yhdellä! Mä ainakin laitoin omaani sentään kaksi. Lampun ja pumpun. Kumman sä? :twisted: (Tai sitten sillä on jotain luolakuvioita :) )
Eiku pelkällä akvaariolla, siis yksi :mrgreen:

No joo, kaikkihan lähti siitä että monet jotka haluaisi perustaa altaan eivät uskalla koska ne ovat lukeneet tätä saittia ja se on niin hirveän monimutkaista.

Ajattelin jospa se kynnys saadaan alennettua sillä että tehdään perusallas mistä voidaan sitten rakentaa kompleksi jos niin halutaan.

esim, kaikkien suosimat Losserokalat eivät tarvitse DSB:tä ,calciumreaktoria, osmolaattoria, HQI valoa, jne, jne.

(HUOM. Sps koralliriuttaakvaario on eri asia)

Vaan altaan missä on puhdasta merivettä ja oikea lämpötila!

Kirjotan tänne jutun miten se onnistuu ja edullisesti.
Ja laitan samalla systeemin pystyyn tänne niin voidaan tulla katsomaan että se toimii, eikä pelkästään mutujuttuja.

---------------

Mikko ,Kyllä, jos tarpeeksi hienoa hiekkaa niin syntyy myös hapeton bakukanta makeassa vedessä.

Ollaan vaan vuosikymmeniä suomessa paasattu ainoastaan 3 - 5 mm hiekasta, vaikka muualla ollaan käytetty hienoa.
Ihmiset ovat hämmästyneitä kun allas toimii hyvin ja ei tarvitse kääriä hihat joka kerta kun lapotaan allas.

Tietenkin kaasut- happi mukaan lukien liukenee paremmin jos ei kansilasia.
En käytä makeassa vedessäkään.
Ja niitä käytetään taas siitä ettei tarvitse lisätä niin usein vettä kun haihtuu.
Jos on hyppiviä kaloja niin se on eri asia .

Taas luonto näyttää miten pitää tehdä, eihän järvien ja lampien päällä ole kansilaseja!

Ystävällisin terveisin
:D
Kimi
Kimmo S
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2243
Liittynyt: 14:37, 18.04.2002
Akvaarioseurat: SMAS, Suomen merivesiakvaariot (Facebook)
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kimmo S »

ealex kirjoitti:Minulla on 80 kg elävää kiveä ja 200 kg hiekkaa, jos haluaisin järjestää pieneliöstölle yhtä paljon tilaa elävällä kivellä - pitäisi olla vähintään 280 kg kiveä, ei ihan taida mahtua. [;)]
Jep, samaa mieltä, että hiekka on "halpaa elävää kiveä". Eliöstökin varmasti hieman erilaista, mutta en silti vakuutu, että lajisto olisi erilaista :)
ealex kirjoitti: hiekkapohjan pieneliöstön mediana, että ruoan tuottajana. Kuitenkin aivan erilaiset biologiset ja kemialliset prosessit tapahtuu paksussa hiekkapohjassa, kuin ohuessa hiekkapohjassa, mikä simuloi elävän kiven pintaa ilman sisustaa. Plus vielä kerran, hyvin tärkeä on määrä, hiekkapohjassa on hyvin paljon elintilaa pieneliöstölle elävään kiveen verrattuna.
Samaa mieltä. Ohut on kiven pinta, paksu on koko kivi. Enemmän tutkastelin asiaa lajiston kannalta.
ealex kirjoitti: Lisäksi tuoreen elävän kiven mukana tulee ihan hiekkapohjassa elämään erikoistuneita elukoita, vaikka larvae-muodossa
Ainakin teoriassa näin, mutta omien kokemuksien perusteella en tätä ole kovin hyvin havainnut. (vaikka omassani oli kivet 10 pohjassa kiinni ja dsb peitti niitä.)
ealex kirjoitti: Sen verran tasalaatuista elävää kiveä on tullut viime aikoina, että en usko että Mikaelin tapaus olisi muuten poikkeuksellinen,
Omat havainnot eivät tue tätä. Tietysti 2.5 vuotta sitten on voinut kivet olla eripuolelta riuttaa. Oikein hyvää kiveä omanikin kuitenkin oli.
ealex kirjoitti:pääaltaaseen taas hankitaan liiankin nopeasti petoja (= minun tapaus :roll: )
Tämähän se on. Suuri osa akvaarioon hankittavista elukoista syö väkisinkin pienelämää. Kalat ja korallit roskiin! ;)
ealex
Advanced Reefer
Advanced Reefer
Viestit: 766
Liittynyt: 13:20, 09.03.2002
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ealex »

mikkokoo kirjoitti:Olen ollut siinä käsityksessä, että juuri ''epätäydellisestä'' bakukannasta johtuen ei ole mahdollista tehdä makean veden akvaariota jota ei tarvitse puhdistaa lainkaan. Tällainen merivesiakvaariohan on mahdollinen (jos jätetään huomioimatta vedenvaihtojen tuomat ravinteet ja raskasmetallien poisto ja ajatellaan puhdistusta vain kakan poistamisen kannalta). Onko siis kimi niin, että jos makean veden akvaarioon laittaa tarpeeksi paksun hienohiekkapohjan, ei sitä välttämättä tarvitse puhdistaa?
Ei makeaveden bakukannassa ole mitään vikaa, vaan pieneliöstössä. Koska paksussa hiekassa ei ole pieneliöstöä makeassa vedessä tarpeeksi - kukaan ei ruoki bakteereita, tehokasta nitraatinpoistoa ei tapahdu. Mikäli ruokitaan bakteereita hiekan alle (esim. alkoholilla, etikalla parafiineilla tai sokerilla) niin alkaa se toimia makeassakin vedessä hyvin, mutta aika vaikea ylläpitää tasapainoa käsin. Bakteerit hengittävät nitraatissa olevaa happea ja syövät orgaanista ainetta. Elävässä hiekassa ja kivessä pieneliöstö hoitaa ruokkimiset. [;)]
K.S
Kim Söderberg
Kim Söderberg
Viestit: 1128
Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
Sukupuoli: Mies
Viesti:

Viesti Kirjoittaja K.S »

Eikö anaerobiset bakteerit syö nitraattia

Ei luonnossa kukaan laita alkoholia esim. järvien pohjaan [;)]
ealex
Advanced Reefer
Advanced Reefer
Viestit: 766
Liittynyt: 13:20, 09.03.2002
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ealex »

K.S kirjoitti:Eikö anaerobiset bakteerit syö nitraattia

Ei luonnossa kukaan laita alkoholia esim. järvien pohjaan [;)]
Nitraatti = NO3, mitäs syömistä siinä on? [;)] Käyttävät hapen nitraatista ja syövän (hapettavat sillä) orgaanista ainetta.

Luonnossa pieneliöstö kakkaa anaerobisiin alueisiin bakteereille ruokaa tai sitten koko pohja on täynnä mätänevää orgaanista ainetta, eli koostuu siitä. Riutalla tämä prosessi on kehittynyt paremmin, eliöstö on kehittynyt niin monipuoliseksi että kaikki orgaaninen aine käytetään tehokkaasti ja sitä ei keräänny mihinkään, pohja on "puhdas" ja "elävä" ja vastaa paremmin akvaario-oloja. [;)]
Mikael
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1138
Liittynyt: 15:11, 30.10.2001
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Mikael »

mikkokoo kirjoitti:
Tulen sitten aikanaan poistamaan kiven altaasta kunhan ne ovat tehneet tehtävänsä
Miksi? Vievätkö turhan paljon tilaa. Mä voin ottaa tarvittaessa vastaan :D
Altaassa on tällä hetkellä jo 150kg kiveä ja kaikki mikä tulee lisää aiheuttaa sijoitteluongelmia.
Kimmo S kirjoitti:Mikaelin hiekka kuulostaa kyllä tosi hyvältä, mutta olisiko tämä poikkeus hyvän tuurin kautta.
Täytyy sanoa, että oli hyvää elävää hiekkaa. Lasia vasten olevasta hiekassa näki kuinka madot myllersivät siellä ja pumppasivat vettä käytäviensä läpi. Toista on tänään - ei ole juuri kehumista. Niin kuin kerroin, elävä hiekkä oli vähemmän elävää sen jälkeen kun oli 50 litran saavissa lähes kolme viikkoa. Ja tietysti se päällimmäinen hiekka matoinen siellä pohjimmaisena kun se kaavittiin ensimmäisenä pois allasta tyhjennettäessä pika vauhtia.
Siksipä ostankin hyvää tuoretta kiveä tuomaan uutta elämää hiekkapetiin.
ealex kirjoitti:Sen verran tasalaatuista elävää kiveä on tullut viime aikoina, että en usko että Mikaelin tapaus olisi muuten poikkeuksellinen, paitsi että hän on raskinut tehdä kaikki "oikeanoppisesti".
Ostamani kivi tuli siten (maalis-huhtikuu 2002), että moni muukin osti sitä itselleen. Minun osuuteni siitä vain lojui Kimin altaassa 2-3 viikkoa muita pidempään koska osa Saksasta tulevista laitteista tuli myöhässä (lue: tuli ensin väärää tavaraa ). Aleksin ja Tatun neuvojen mukaisesti annoin altaan vanhentua 3 kuukautta ennen kuin laitoin ensimmäisen kalan sinne uimaan (keltasilmävälskäri). Sitä ennen siellä oli vain 10 kotiloa. Ensimmäinen peto eli haukkakala tuli yli 4-5 kuukauden kuluttua käynnistämisestä. Toinen peto tuli 8 kk kuluttua ja oli mandariinikala. Muita petoja ei sitten siinä altaassa ollutkaan.
HillyBilly
Senior Member
Senior Member
Viestit: 593
Liittynyt: 18:58, 21.03.2002
Paikkakunta: Hyvinkää
Viesti:

Viesti Kirjoittaja HillyBilly »

ealex kirjoitti:
K.S kirjoitti:Eikö anaerobiset bakteerit syö nitraattia

Ei luonnossa kukaan laita alkoholia esim. järvien pohjaan [;)]
Nitraatti = NO3, mitäs syömistä siinä on? [;)] Käyttävät hapen nitraatista ja syövän (hapettavat sillä) orgaanista ainetta.

Luonnossa pieneliöstö kakkaa anaerobisiin alueisiin bakteereille ruokaa tai sitten koko pohja on täynnä mätänevää orgaanista ainetta, eli koostuu siitä. Riutalla tämä prosessi on kehittynyt paremmin, eliöstö on kehittynyt niin monipuoliseksi että kaikki orgaaninen aine käytetään tehokkaasti ja sitä ei keräänny mihinkään, pohja on "puhdas" ja "elävä" ja vastaa paremmin akvaario-oloja. [;)]
Juuri tätä olen yrittänyt tuolla makean puolella kysellä että mistä pieneliöitä pohjaan saisi, ne harvat vastaukset joita sain oli tyyliin "on sitä pieneliötä siellä mutta et vaan näe kun se on bakteeria".

Olen miettinyt josko kesällä perustais pienen akvaarion luonnon omalla "elävällä" hiekalla suoraan järven pohjasta ja järvi vedellä. pikkuhiljaa siitä sitten hiekkapuhallushiekkaa ja puhdasta vettä vaihtamalla katsoisin saisiko elävää hiekkaa myös makeisiin altaisiin kehitettyä. Eli mitä elukkaa jäisi henkiin vai jääkö mitään.
K.S
Kim Söderberg
Kim Söderberg
Viestit: 1128
Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
Sukupuoli: Mies
Viesti:

Viesti Kirjoittaja K.S »

Niin, anaerobiset bakteerit syövät nitraattia ja vähän kakkaa ja aerobiset paljon kakkaa ja samalla käyttävät happea ja kun mennään alaspäin hiekassa niin paska vähenee ja samalla happi, syntyy hapeton tila, eikö.

Mites muuten nitraatti häviää jos ne ei syö sitä? 8O

Älä sano vedenvaihdolla :mrgreen:

------------------
Olen miettinyt josko kesällä perustais pienen akvaarion luonnon omalla "elävällä" hiekalla suoraan järven pohjasta ja järvi vedellä. pikkuhiljaa siitä sitten hiekkapuhallushiekkaa ja puhdasta vettä vaihtamalla katsoisin saisiko elävää hiekkaa myös makeisiin altaisiin kehitettyä. Eli mitä elukkaa jäisi henkiin vai jääkö mitään.
Yhdessä omassa systeemissä joka on ollut noin 10 kk käynnissä ei ole paljon mitään nitraattia vaikka systeemi täynnä kalaa.

Iso hapekas suodatin ja altaassa paksu kerros hienoa hiekkaa, ilman pieneliöitä.

Allas tuoksuu järvivedelle ja pohjaan en ole koskenut ollenkaan.
Enkä vaihda edes tähän syteemiin paljon vettä.
elpuri
Member
Member
Viestit: 427
Liittynyt: 01:42, 09.09.2003
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja elpuri »

K.S kirjoitti:Niin, anaerobiset bakteerit syövät nitraattia ja vähän kakkaa ja aerobiset paljon kakkaa ja samalla käyttävät happea ja kun mennään alaspäin hiekassa niin paska vähenee ja samalla happi, syntyy hapeton tila, eikö.

Mites muuten nitraatti häviää jos ne ei syö sitä? 8O

Älä sano vedenvaihdolla :mrgreen:
Nitraattimolekyylistä (NO3) bakteerit hengittävät hapen ja jäljelle jäävä typpi vapautuu ilmakehään.
ealex
Advanced Reefer
Advanced Reefer
Viestit: 766
Liittynyt: 13:20, 09.03.2002
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja ealex »

K.S kirjoitti:Niin, anaerobiset bakteerit syövät nitraattia ja vähän kakkaa ja aerobiset paljon kakkaa ja samalla käyttävät happea ja kun mennään alaspäin hiekassa niin paska vähenee ja samalla happi, syntyy hapeton tila, eikö.

Mites muuten nitraatti häviää jos ne ei syö sitä? 8O

Älä sano vedenvaihdolla :mrgreen:
Yritetään vielä kerran: nitraatti = NO3, mitä syömistä siinä olisi, typpi vai happi? 8O

Anaerobiset bakteerit hengittävät nitraatista hapen pois, typpi jää ja poistuu haihtumalla vedestä tai kuplana. Ruokaa tarvitsevat anaerobisetkin bakteerit, ja sitä niille kuljettaa hapekkaan kerroksen pieneliöstö.

Jos hapeton kerros ei koostu bakteerien ruoasta eli orgaanisesta aineesta (makeavesi) tai sinne ei kuljeteta orgaanista ainetta (riutta) niin siinä ei ole myöskään bakteereita, sehän on ihan selvä - bakteerit hajottavat jotain, älä vaan taas sano että syövät typpiä ja happea tai elävät pyhällä hengillä. [;)]
HillyBilly
Senior Member
Senior Member
Viestit: 593
Liittynyt: 18:58, 21.03.2002
Paikkakunta: Hyvinkää
Viesti:

Viesti Kirjoittaja HillyBilly »

K.S kirjoitti:
Olen miettinyt josko kesällä perustais pienen akvaarion luonnon omalla "elävällä" hiekalla suoraan järven pohjasta ja järvi vedellä. pikkuhiljaa siitä sitten hiekkapuhallushiekkaa ja puhdasta vettä vaihtamalla katsoisin saisiko elävää hiekkaa myös makeisiin altaisiin kehitettyä. Eli mitä elukkaa jäisi henkiin vai jääkö mitään.
Yhdessä omassa systeemissä joka on ollut noin 10 kk käynnissä ei ole paljon mitään nitraattia vaikka systeemi täynnä kalaa.

Iso hapekas suodatin ja altaassa paksu kerros hienoa hiekkaa, ilman pieneliöitä.

Allas tuoksuu järvivedelle ja pohjaan en ole koskenut ollenkaan.
Enkä vaihda edes tähän syteemiin paljon vettä.
Meidän 400 litraiseen makeaan altaaseen vaihdetaan noin 2 viikon välein 30% enkä lappoa hiekkaa koskaan ja toimii hienosti, nitraatti pikkasen kohollaan mutta ei nouse mikä on merkki siitä että sitä myös häviää. Sitä en tiedä mihin, kaloja on runsaasti mutta kasveja vähän. Tuoksahtaa muuten vesi samoin hieman järvivedelle.

30% altaan pinta-alasta on DSB:tä mutta kaiken järjen mukaan sen ei pitäisi toimia nitraatin poistajana. Mitään matoja tai kotiloita en ole nähnyt hiekassa.

Olen kokeillut viikoittaisia 50% vedenvaihtojakin mutta sillä sai vaan bakteerikannan niin sekaisin että kasvoi ainoastaan viherlevä ja vesi oli muutoinkin erittäin roskainen.
mikkokoo
Senior Member
Senior Member
Viestit: 757
Liittynyt: 14:23, 07.02.2002
Akvaarioseurat: FOMA (nro4)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mikkokoo »

Niin, anaerobiset bakteerit syövät nitraattia ja vähän kakkaa ja aerobiset paljon kakkaa ja samalla käyttävät happea ja kun mennään alaspäin hiekassa niin paska vähenee ja samalla happi, syntyy hapeton tila, eikö.
Mites muuten nitraatti häviää jos ne ei syö sitä?
Syöminen taitaa olla vähän väärä sana...tai ainakin Kimin ja Alexin ''erimielisyys'' asiassa johtunee siitä. Anaerobiset bakut siis käyttävät nitraatista happea ja syövät orgaanista ainesta, jonka pieneliöt muuttavat niille sopivaan muotoon. Aerobiset bakteerit taas hajottavat ammoniumia ja saavat energiaa tästä. Eli kuten sanottu, makean veden altaassa ei ole mahdollista saada aikaiseksi tehokasta nitraatin hajotusta typeksi, mutta merivedessä on.
K.S
Kim Söderberg
Kim Söderberg
Viestit: 1128
Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
Sukupuoli: Mies
Viesti:

Viesti Kirjoittaja K.S »

Asia mun osalta loppunkäsitelty.
Asia ei ole niin yksiselitteinen miltä se kuulostaa.
Ihmettelen vaan mihin ne nitraatit hävisi!

Kommentoikaa muut, en jaksa jankata :D

Kiitos
hsjp_0
Junior Member
Junior Member
Viestit: 82
Liittynyt: 13:11, 30.10.2001
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja hsjp_0 »

Itselläni on makeavesipurkissa ainakin kotiloita, jotka mönkivät hiekassa. Luulisi niiden myös skeidaavan einestä noille DSB:n bakuille. Eli miksi DSB ei toimisi myös juomapuolella?

-Teemu, makeavesiharrastaja
Silakka
Senior Member
Senior Member
Viestit: 611
Liittynyt: 15:54, 23.01.2003
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Silakka »

my 2c..

Siis syöminen ja hengittäminen taitavat molemmat olla pikkasen väärä termi... "käyttää" voisi olla lähempänä :)

Elukat toki mylläävät DBS:n kerroksia, mutta kyllähän se hiekka peti "elää" muutenkin.. typpeä tulee ulos, pienet hiekan jyvät eksyvät pohjalle jne jne...
arska
Junior Member
Junior Member
Viestit: 125
Liittynyt: 23:30, 21.01.2003
Paikkakunta: pori
Viesti:

Viesti Kirjoittaja arska »

Ruokin kaloja JBL:n Novo Fect tabseilla joissa on levää, äyriäistä, viljaa, kasviksia, hiivaa yms moskaa...

Annoin yhden tabletin päivässä jonka kalat tuhosivat hetkessä, mutta niiden nyppiessä tablettia siitä pöllysi pieniä hiukkasia pitkin akvaariota ja akvaariooni alkoi muodostumaan dsb:n pinnalle levää, josta jo aikaisemmin kirjoittelinkin.

No, lopetin tämän ruuan antamisen ja levät katosivat hiekasta. Eli syy ei ollut dsb:n vaan ruuan, joka ei ole hyvä sellaisessa altaassa jossa on tämä pohja.

Voiko muuten kalan ruuissa olevissa levissä olla vaara että ne alkavat kasvamaan akvaariossa jos on oikeat olosuhteet vai onko ne jotenkin steriloitu?

Kaikki seteriloinnit eivät ole aina luotettavia, nimittäin tapahtuuhan virheitä jopa lääketeollisuudessa esim. 80-luvulla kuuluisa poliorokote joka annettiin sokerin paloissa kouluissa piti olla heikennettyä poliovirusta mutta osa erästä sisälsi sitä itteään. :roll:
KtMan
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1160
Liittynyt: 22:44, 31.03.2003
Paikkakunta: J:pää/K-UAs

Viesti Kirjoittaja KtMan »

Denitrifikaatiostako täällä puhutaan?
Eli ensin hapellisissa oloissa bakteerit hoitelevat typen nitraattiin asti, josta hapettomissa oloissa mennään jotakuinkin näin:NO3-, NO2-, NO, N2O, N2(kaasu). Elikkäs happi katoaa atomi kerrallaan parempiin suihin kunnes jäljelle jää pelkkä typpi, joka kuplana 'kaivaa' tiensä pintaan.
Molempia tapahtuu sekä meri-että-makeassa vedessä. Makeassa vedessä suuresta nitraattimäärästä vain pieni % haihtuu näin yli 3½cm:n syvyisessä HIENOSSA hiekassa (jos on kotiloita, niin syvyyttä tarvitaan enemmän) ja on käytännössä turha tapahtumasarja, eikä mitenkään voi korvata viikottaisia vedenvaihtoja. Merivedessä kun nitraattia on vähemmän ja sen pienikin poistuminen on 'edullista', niin päästään parempaan hyötysuhteeseen. Muutenkin meriveden monipuolisempi eliöstö kuljettaa ja hajoittaa typen nopeammin ja tehokkaammin DSB:n hapettomalle 'denitrifikaatioalueelle'.

Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä!
PS:"Omatoimisesti opiskellut [;)] "
T:Krisse
Mulla olis jo xyfilis, onks sulla heittää mitään vaihtareita?
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Meri- ja murtovesi”