Siperian ja Keski-Venäjän lajit, patio- ja kasvihuonealtaat

[Elmeri]

Eli mietinnän alla on seuraavaa: Siperian lajit piha-altaassa, tai katetussa ½ lämpimässä tilassa mietityttää.

Eli ensin mielenkiintoisimpiin, eli tutullani on silminnäkijä havainto Baikal-järvestä jossa kuvailujen mukaan lasimonnin sukulainen, läpinäkyvä ja isohko 20cm-30cm laji. Onko tästä tietoa koska tämä olisi melko mielenkiintoinen tuttavuus kylmävesi-alueella harrastuksen parissa.

Seuraava on siperiankimalaismonni, jota on tuotu akvaariokalanakin suomeen.

Sterletti on pienenä sampena myös erikoinen kala ja Saksassa tätä onkin usein myynnissä kun netillä katsoo, miksei Suomessa?

Kiinanimukarppia on myös akvaariokalana meillä ollut, lammikko käytöstä ei minulla ole havaintoa. Samoin ruohokarppia on yritetty saada istuttaa suomeen, mutta lupia ei toistaiseksi ole annettu. Tätä kyllä tavataan venäläisten istutusten tuloksena Suomenlahdessa.

Aasian mutakalan lammikkokäytöstä en myöskaan ole kuullut.

Sitten vielä mielenkiintoisin matkakohde lähellä joka olisi Moskovan kanavaverkoston ja sen tulokkaat, kun nyt olen saanut selville että siellä on karaistuneita kantoja kait ihmisten omien istutusten takia useampaakin akvaariokalaa, ja koitan urkkia kun törmäsin venäläiseen akvaariofoorumiin mitä sieltä ovat harrastajat nähneet / pyydystäneet.

[Mika]

Sterletti on pienenä sampena myös erikoinen kala ja Saksassa tätä onkin usein myynnissä kun netillä katsoo, miksei Suomessa

Metrin mittainen kala ei ole kovin pieni. Helsingissä näitä oli kaksi myynnissä n.kuusi vuotta takaperin.

[jartzu65]

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=14208

Yllämainitussa aiheessa oli linkki erään tanskalaisen harrastajan sivuille, hänellähän oli nuo kaksi "siperian sampea" 6000 litran ulkolammikossa. http://www.sitecenter.dk/benn_jette/fotoalbumet/ Tanskassa noita sampia myydään ulkoaltaisiin siinä missä koi-karppejakin.

Kiinanimukarppi on pienenä tosi upean näköinen kala, itsekin olen joskus 90-luvun alussa niitä eräässä liikkeessä nähnyt (valitettavasti) http://www.csupomona.edu/~jskoga/Aquari ... rinus.html

Sanoin valitettavasti sen takia, koska tuo kiinanimukarppi tosiaan on mitä upein kala pienenä, jolloin sillä on tuo purjemainen selkäevä. Kala kasvaa valitettavasti isoksi sopiakseen monenkaan harrastelijan altaaseen,100 senttiseksi, ja kala muuttuu aivan totaalisen rumaksi aikuisena, selkäevä "katoaa" ja ruumiinmuotokin muuttuu "pötkömäiseksi", ja surullista on se että esimerkiksi ulkomailla on tapahtunut monesti niin että kun kala sitten harrastelijalla muuttuukin isoksi ja rumaksi, kala dumpataan pois. Eli mielenkiinto lopahtaa.

Muutoinhan tuo tuo ulkolammikko asutettuna "karuja oloja" kestävillä kaloilla Suomen oloissa on mitä mielenkiintoisin ajatus. Kalathan voi jättää ulos talveksi, kunhan huolehtii vain muutamista perusseikoista kuten siitä ettei lammikkoon pääse muodostumaan yhtenäistä jääkantta joka estää kaasujen poistumisen altaasta ja hapen liukenemisen veteen.

Tuo aasianmutakalahan periaatteessa menestyy kesällä vaikka ulkolammikossakin, mutta jos kultakalojen ja karppien kanssa niitä pitää on riskinä se että omien kokemuksieni perusteella ryhtyvät imemään muiden kalojen kylkilimoja.

[Elmeri]

Jep, 8-6 vuotta sitten oli pieniä sampia josta ei lajia silminnäkijä erottanut (tulitikun kokoisia) kuulemma Kotkassa myynnissa. On se sammeksi pieni, koska "sampisampi" tulee 4 metriseksi ja kitasampi jopa 9 metriseksi! P-Amerikan omat sammetkin ovat suht isoja vonkaleita ja käyttävät samanlaista saalistustapaa sisävesissä kuin isot valaat merissä.

Eikös tuo ole monnimiehella vastaa normaalikoko , ainakin sen pohjalta mitä 2000-2002 juttelin http://www.aquariacentral.com/ foorumeissa paikallisten (Jenkkien) monnimiesten kanssa, jotka e-maililla muuten kilpaa pyysivät laivaamaan glaniksen niille sinne! Ei minullakaan kyllä sitä lajia ole ollut en ainakaan tunnusta , mutta muiden hoitamana voin kertoa sen lajin seikkailuista Suomessa nykyaikana yv:llä tosiharrastajalle. Onhan sitä ollut myynnissäkin Suomessa huhujen mukaan.

Kerran juteltiin v.2000 erään kanavahankkeen lobbarin kanssa sulun viereen tulevista akvaarioista (ikkuna välissä niin matkailu kohteen kellariin kuin sulkuunkin) ja läpivirtaus kanavan(joen) vedellä, joissa olisi kolmessa ollut se joki ennen, nyt ja tulevaisuudessa(istutuslajit) ja sinne suunniteltiin 4*2*16 metriä keskusakvaa missä sammet ja glanikset olisivat olleet. Ikävä kyllä hanke on nyt jäissä. Tekemistäni 3D- suunnitelmista on render kuvia minulla jossain.

Jep se sammista, ja monneistakin ...

[jartzu65]

Jäi Elmeri tuosta sinun ensimmäisestä viestistä epäselväksi minulle, että oletko suunnitellut perustavasi tuollaisen pihalammikon jollekkin "pakkasenkestävälle" lajille?

No, lähinnä tarkoitin sellaisia kalalajeja jotka luonnostaan esiintyvät Suomen ja Venäjän vesistöissä "arktisissa" olosuhteissa.

[Ana]

Sitten vielä mielenkiintoisin matkakohde lähellä joka olisi Moskovan kanavaverkoston ja sen tulokkaat, kun nyt olen saanut selville että siellä on karaistuneita kantoja kait ihmisten omien istutusten takia useampaakin akvaariokalaa, ja koitan urkkia kun törmäsin venäläiseen akvaariofoorumiin mitä sieltä ovat harrastajat nähneet / pyydystäneet.

Jaahans mitähän lajeja noissa mahtaa olla...mielenkiintoista. Moskovassa on kuitenkin talvella aika arktiset olosuhteet.

Muistelen ainakin, että jenkeissä on partamonni aika laajalle levinnyt. Varmaan myös moni muukin kala.

[jartzu65]

Mielenkiintoinen havainto tästä säikeestä:

Fisu 2,n kysymys: "pakkasenkestävä"laji

Ja vastaukseni hänelle on poistettu, mutta miksi?

[111na]

Ei näy fisun juttuakaan. Pakkasenkestävä on ainakin ruutana, se kehittää alkoholia vereensä pohjamudassa talvehtiessaan ja säilyy hengissä jopa pohjaan asti jäätyvissä lammissa. Kerran tein uintiavantoa erääseen tekolampeen ja kävin sitten jääkairalla tekemässä reikiä vähän ympäriinsä. Lammen matalasta päästä sain elävän 5-6 senttisen kokonaisen ruutanan kun vedin kairan ylös . Se oli pohjamudassa ja vesisammaleen seassa siellä ja kovin liikkumaton mitä nyt harvakseltaan kiduksiaan liikutti. Varmasti horroksessa. Kalaa tuli vaikken edes kalastanut

[Elmeri]

Itselläni on tuolla pohja 15 kuution altaalle rakennettu (viimeiset 5 vuotta), muovi vaan puuttuu koska semmoinen söisi muovia suht paljon ja lammikko muovi maksaa, varsinkin kun keskellä on 1,5 syvää aluetta. Piikkimonnia, suutaria, ruutanaa siihen olen aikonut laittaa jos sen joskus vien loppuun.
Pihalla on jo nyt muovinen allikko jo mutta se jäätyy pohjaan ja siellä muovit sanoneet itsensä irti.
Mökillä on myös jonkinlainen projekti vesialtaalle taskuun jääneen lahden pohjan osalta.
Olisihan se hyvä jonkinlainen kotimaisten akvaario/lammikkokalojen geenipankki perustaa varsinkin kun osasta on kultamuunnoksia (säyne/suutari/...?)tehty. Pienemmät kolmi, kymmen ja viispiikit sekä allikkosalakat ja mudut myös akvaariokaloina olisi hyvä turvata että näitä saisi Suomalaisiin akvaarioihin/lammikoihin, kysyntää kait kumminkin olisi mutta tarjonta vähäistä?

Siperian lajien osalta taas olisi hyvä jos Kaakkois-Suomessa tai muualla Venäjän tuontikalaa edelleen ottaisi joku liike, kun sieltä tuonti on kait vähentynyt. Jos lähetys siellä olisi hallittua voisi täälläkin listoista tilata tällöin Siperiankin lajeja, tosin en tiedä miten niitä esim. Pietarin eläintorilla on. Jotkut siellä käyneet sanovat sieltä löytyvän vaikka mitä.
Mainittakoon että Viipurissa on akvaariokaupan löytäneet siellä käyneet tutut, joten käyn itse katsastamassa päivämatkalla sen tarjonnan kun ehdin.

Kannattaa muuten jos toimii seuroissa kysellä kaupungeilta onko ystävyyskaupunkitoimintaa esim. rajan taakse tai P-Amerikkaan koska heillä on yleensä jonkinlainen raha varattu järjestöjen toimintaan. Ainakin ympäristöpuolella on kontakteja hyvin tullut, en tiedä sitten kun täällä seura uudelleen alkaa pitäisikö kysellä onko Vologdassa mikä on P-Kymen kaupunkialueen ystävyysalue mitään akvaarioseuraa tms. luulen että kumminkaan Venäjän kasvit ja kalat ei ole vieläkään Singaporen/Tanskan tukuista, joten Suomessa kanattaisi hyödyntää tämä että kalaa / kasveja saisi molemmista suunnista (lisää lajeja) harrastuksen pariin.

[JJVi]

Olisihan se hyvä jonkinlainen kotimaisten akvaario/lammikkokalojen geenipankki perustaa varsinkin kun osasta on kultamuunnoksia (säyne/suutari/...?)tehty. Pienemmät kolmi, kymmen ja viispiikit sekä allikkosalakat ja mudut myös akvaariokaloina olisi hyvä turvata että näitä saisi Suomalaisiin akvaarioihin/lammikoihin, kysyntää kait kumminkin olisi mutta tarjonta vähäistä?

Eikö Suomen järvissä ole geenipankkia kylliksi? Eipä silti tavallinen säyne on todella näyttävä lammikkokala, muutama vuosi sitten pihalammikossa muutama yli kiloinen majaili. Eivät vain kestäneet kovaa talvea, vaan happikato yllätti...

[Elmeri]

Ongelma onkin niiden kaupallinen saatavuus tai harrastajalta/harrastalle mm. esiintymis alueet on niin pienet, mm. viispiikki Lohjanjärvi, kymmenpiikki nyt voi olla yleisempiä, kolmipiikkiä on taas rannikolla. Alikkosalakkaa ei kait ole kuin Kotkan suunnalla samoin Piikkimonnia on vain muutamassa lammessa täällä ja merellä mutta hyvä niin kun tulokaslaji on.
Ison osan vuotta ne ovat kumminkin mm. akvaarioon soveltumattomia lämpötilavaihtelun osalta, tai tekee vaikean asiasta.
Mutu esim. olisi hyvä akvalaji isompaankin kaupalliseen levitykseen, miksei kotimaisuus edes yhden lajin osalta suomalaisia kiinnosta?
Samoin kultamuunokset ovat harvoin saatavilla, saatikka piikimonnin tai glaniksen albiinomuunnoksia joita myydään vaan jenkeissä lammikoihin.

[jartzu65]

Samoin kultamuunokset ovat harvoin saatavilla, saatikka piikimonnin tai glaniksen albiinomuunnoksia joita myydään vaan jenkeissä lammikoihin.

No, onneksi tuo glanis ainakin on melko mahdoton kudetettava, ainakin
kotioloissa, joten sitä ei ainakaan akvaariokauppoihin tule.

[Elmeri]

Glanis tarvitsee virtausta sekä pintakasveja, eli 1,5-2m syvä lammikko kun iso kala on, mitat saisi olla 10*4m ja koostua syvästä osasta, keskisyvästä ravintokala vyöhykkeestä, ja erityisen matalasta osasta jossa vesikasveja ja virtaus toiseen pienempään "poikas"-lammikkoon ja näiden lammikkojen väliin matalaan virtaavaan osaan siis vallisneriaa tai sen tapaista kasvia. Tämä pääty altaasta pitäisi olla loivasti matalammaksi muuttuva vyöhykkein, toisen päädyn jyrkähkö tasanteellinen penger.
Myös luonnon vesissä glaniksen lisääntymisen edellytys on matala järvi jossa joku penger-ranta sekä hitaasti virtaava joki-osa.

Unohtui: Ph 7 on paras kuulemma lisääntymiselle

-----

Jos joku tämmöisen lammikkoon saa ja ei halua syöttää "ravintokaloja" kokonainen naudan sydän käy myös...

[jartzu65]

Jos nyt pysytään realismissa, niin Kuka täysjärkinen Tosissaan haluaa oikeasti tällaisen hirviön ulkoaltaaseen? (amerikkalaisia ei lasketa )
http://fish-news.teia.org/terry1.jpg

Ja hieman kokotietoja:
http://www.fishbase.org/Summary/Species ... ame=glanis

Jos kalan koko on 500cm ja paino 306kg, niin ei oikein nuo "kutualtaan"
mitat oikein riitä edes kunnolla kääntymiseen

Piikkimonni vielä menettelee varmasti kokonsa puolesta tuollaiseen ulkoaltaaseen.

[Elmeri]

Tota niitä on tietojen mukaan istutettu Suomeen 15 vuoden aikana suht paljokin kaupunkien lähelle mm. luonnonvesiin, ja lähde on hyvin luotettava, mutta siitä ei enempää, itse en ole ko. touhussa ollut mukana koska en ole "kalamies".

Mutta sanottakoon että ei ne suomessa noihin mittoihin kasva suurimmat Suomessa olleet on ollut alle parimetrisiä (kalassa on 2/3 osaa pyrstöä) ja useimmat suomen oloissa on ollut metrin - 1,5 m korkeintaan, ja siihenkin ikään kala kasvaa 30-60 vuotta eri lähteiden mukaan.

Lisää taustaa Suomesta:

Luontaisesti kala on levinnyt Suomenlahden yli etelästä ja havaintoja on murtovesilammikoista rannoilla täällä Kymessä (sellaiset lammet jotka osan aikaa yhteydessä mereen). Pernajan edustalta sekä Kymijoen itähaarasta sitä on pyydystettykin 50- ja 60-luvuilla. Myös Kuusamo mainitaan jossain kirjoissa sodanjälkeiseksi pyydystyspaikaksi (Oulankajoki). Nykyisin se kai jo on laillisestikin istutettu kala Lammin vesistössä? Akvaarioihin sitä on tuotu Suomeen muutama kerta ja löytyyhän monnin poikanen jopa eräästä kotimaisesta akvaariokirjasta, ainakin itse sen oletan olevan se koska yhdennäköisyys on niin suuri. Tukholman akvaariossa voi myös nähdä pari yksilöä, ja jossain minulla kuviakin niistä. Imatralla sitä yritettiin viljellä, ja jossain vaiheessa yksi Paraisten lopputyöntekijäkin oli minuun yhteydessä asiasta.

Niin kasvaahan se karppikin 1,5 metriseksi noissa "ääri-lähteissä" mutta en ole kenenkään sivuilla nähnyt sen kokoista vonkaletta enkä kuulut että sitä olisi luonnonvesistä edes metristä pyydetty, onhan niitä luonnonvesiin istutettukin Suomessa.

Akvaariokäyttöön linkki: http://www.aquariacentral.com/species/d ... _records=1

Jos tiikerilapamonneille on Suomessa kysyntää akvoissa niin eiköhän noillekin lammikoissa olisi. Ja pienempiä pyttyjä ne tainionkoskella oli muuten missä niitä yritettiin ruokakalaksi kudettaa. Se vielä että tuohan on alkuperäis laji ja Eu:n mukaan sen palauttamiseen voi saada tukeakin.

[111na]

Jos tiikerilapamonneille on Suomessa kysyntää akvoissa niin eiköhän noillekin lammikoissa olisi. Ja pienempiä pyttyjä ne tainionkoskella oli muuten missä niitä yritettiin ruokakalaksi kudettaa. Se vielä että tuohan on alkuperäis laji ja Eu:n mukaan sen palauttamiseen voi saada tukeakin.

Tuo edellisen kuva vasta selvitti että kyseessähän on siis monni, Suomessa sukupuuttoon kuollut, jonka muita nimiä ovat säkiä, säkekala, janakala, maimankala ym. Monnin lihan on sanottu olevan vasikanlihaan verrattavaa. Dnepristä kerrotaan saadun 5 metriä pitkä ja 300 kiloa painava monni, mutta yli 200-kiloiset ovat harvinaisia. Suomessakin on epämääräinen tieto, että 1700-luvulla Vanajavedestä olisi saatu 170 kiloa painava yksilö. Suomessa monnia on ollut 1800-luvun alussa Vanajaveden vesistössä sekä ainakin Ähtärissä, Puulavedessä ja Ruokolahdella. Lisäksi sitä on tavattu Laatokasta ja Suomenlahdesta. Viimeiset sisävesien monnit saatiin Janakkalan Kernaalanjärvestä 1864 ja 1866. Edellinen oli 170cm pitkä ja 35-40 kilon painoinen. Ihminen on syypää sukupuuttoon, vedenpinnan laskemiset ja paperiteollisuus. Monni kuului kalastoomme 4000 vuotta. Lähde: Tapiola, Suuri Suomalainen Eräkirja, osa 4, Lauri Koli: Kalalajeja
Tuossa oli myös hurjia juttuja kuinka sitä on pelätty ja sillä peloteltu. Pikkulapsikin "on löydetty" monnin mahasta.

Tässä oli jotain uudempaa uutista monnista:
http://www.mmm.fi/luonnonvara/arkisto/0602/monni.html

Vielä uutta monnista.
http://www.kalapaikka.net/defaultkohde. ... rkisto.asp
Hups, eihän se toimi näin. Laita tuolla hakuun monni niin löytyy.

[Elmeri]

Totta suo-ojitus ja järvien pinnan lasku epäillään olleen se viimeinen syy miksi monni katosi, heikentynyt se oli ilmaston kylmenemisen takia. Ulkomaisissa kannoissa on vain sama ongelma kuin karpilla Suomen vesissä eli lisääntyy mutta ensimmäisen vuoden poikaset ei ehdi saada ravintoa talvehtimiseen tarpeeksi.

------------

Lisää potentiaalisia lammikkolajeja http://www.aquariacentral.com/species/cold.shtml tosin muutama niistä on tosiaan semmoinen mitä en Suomessa halua nähdä kuten Channel Catfish.

Sterletti olisi kyllä kaikkein mieluinen lammikko laji tänne Suomeenkin myyntiin...edelleen miksei kukaan sitä tuo tai miksei pienempiä alikkosalakkaa tai mutua kukaan enää myy?

[jartzu65]

Eiköhän tuohon tuontijuttuun vaikuta puhtaasti kysynnän ja tarjonnan laki. Lammikkoharrastus on kuitenkin vielä lapsenkengissä ulkomaihin verrattuna. Ja olen sitä mieltä, että ilman järkeviä ja tehokkaita lämmityssuunnitelmia en lähtisi ulkoaltaassa talvehdittamaan muita kuin kotimaisia/samoihin lämpötiloihin tottuneita kaloja. Lähinnä viittaan tuohon jenkkilistaan kaloineen.