Akvaristi-lehti ja M. Varjo

[jarvij]

Kyllä hyvin lähelle voidaan päästä:

Pätkä puroa, jossa kaloja. Akvaario voi hyvin olla parin metrin pätkä tuota puroa. Kasvillisuus tukkii sen molemmat pääs.

Lisää kuvia tuosta purosta:
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... i/puro.php

[jartzu65]

"Lähelle totuutta" voidaan päästä, mutta aina tulee kuitenkin altaissa se lasiseinä vastaan

[111na]

Kaloissakin varmasti esiintyy yksilöllistä kasvueroa luonnossakin, riippuen ravinnon saannista, taudeista,selviytymisestä yleensä.

Ýksilöllisiä vaihteluita on suuriakin kalojen koon suhteen akvaariossakin ja samalla nimenomaan ravinto on varmasti erilaista akvaariossa ja sitä on tarjolla katkonaisesti. Luonnossa kalat saattavat etsiä ja löytää ravintoa koko päivän ja yönkin halutessaan, parhaimmillaan syödä yllin kyllin etsimättäkin, kun periodeittain tietyt hyönteiset kuoriutuvat tms.

Tietenkin akvaarion koko vaikuttaa niin, että jos kala ei ui tarpeeksi , tai muutenkaan pääse lajityypillistä käytöstä muistuttavaankaan tilanteeseen, se ei syökään hyvin sitä tarjottua keinoruokaa, vaan on sanalla sanoen vankeudessa.

Lisäksi uskon että se lasiseinän olemassaolo rajoittaa liikkumista (useimmilla lajeilla) jo niin, että vaikka elämän- ja ruokahalua on´kin, ei kasvua tapahdu samalla tavalla kuin luonnossa. Siihen voisi ajatella syyksi sopeutumista oloihin, tarjottuun tilaan (esim. uintihalut käytännössä) ja ruokaan joka tulee melkein suuhun, vaikka onkin heikompaa kuin luonnossa. Vitaalisuus voisi sanana selittää tätä yksinkertaisesti. Kala akvaariossa ei ole niin vitaalinen kuin luonnossa.

[jartzu65]

Jep, puhumme vissiin Liinan kanssa samasta asiasta hieman eri sanamuodoin Tätähän minäkin tarkoitan.

[111na]

Jep, puhumme vissiin Liinan kanssa samasta asiasta hieman eri sanamuodoin Tätähän minäkin tarkoitan.

Jeps, juttuusi oli helppo jatkaa ja nyt jatkoin vielä lisääkin. Muokattu näet.

[jartzu65]

Vitaalisuus voisi sanana selittää tätä yksinkertaisesti. Kala akvaariossa ei ole niin vitaalinen kuin luonnossa.

Aivan, ja jos vielä sisäistetään se että luonnonkappaleissa on yksilöitä mitkä sopeutuvat paremmin vankeuteen kuin kanssaveljet, niin ollaan varmasti oikeilla jäljillä?

[Jyrki]

Hienoa, että Markku Varjo kirjoitti vastineensa tässä viestiketjussa esitettyihin väitteisiin ko. artikkelia kohtaan. Hän lieneekin ainoa jolla on todellista auktoriteettia täällä kirjoittavia asiantuntijoita ja "asiantuntijoita" kohtaan. Mukavahan se olisi jos Markku täälläkin kirjoittelisi - että saataisiin hieman muitakin faktoja ja "totuuksia" mm. suodatusmenetelmistä - mutta sittenhän hänen ei kannattaisi lehteä julkaistakaan.

[111na]

Hienoa, että Markku Varjo kirjoitti vastineensa...

Samaa mieltä.

Tosin auktoriteettejä seuraamalla on monet kurjat tilanteet maailmassa syntyneet ja autoritaarisuus yleisesti onkin pirulainen, jota vastaan olisi itse kunkin taisteltava.

Varjon järkevyys tuli hyvin ilmi tässäkin ja kyllähän järkeviä juttuja järkevä myös miettii ja ottaa huomioon. Siis ihan riippumatta kuullaanko ne aloittelijan suusta vai muusta. Hyvä puhuja tietysti saa heikonkin kuulostamaan vahvalta yms.

[Jyrki]

Tosin auktoriteettejä seuraamalla on monet kurjat tilanteet maailmassa syntyneet ja autoritaarisuus yleisesti onkin pirulainen, jota vastaan olisi itse kunkin taisteltava.

No en ihan noin maailmanlaajuisesti ajatellut käyttäessäni tuota sanaa

Varjon järkevyys tuli hyvin ilmi tässäkin ja kyllähän järkeviä juttuja järkevä myös miettii ja ottaa huomioon.

Eikä pelkästään mieti vaan matkustelee, testaa yms.

[111na]

Eikä pelkästään mieti vaan matkustelee, testaa yms.

Tässä osut auktoriteettiuskoon ja auktoriteetin asemaa saavuttaneen vastuuseen. Lauseellani hain takaa kahden järkevän osapuolen, kertojan ja kuulijan, kohtaamisessa syntyvää oivallusta ja idean sovellusta. Varjo on toki tärkeä tekijä töineen akvaarioiden maailmassa.

[Jyrki]

Tässä osut auktoriteettiuskoon ja auktoriteetin asemaa saavuttaneen vastuuseen.

Aivan juuri näin, mutta en pidä Varjoa auktoriteettinä vaan hänellä on auktoriteettiä kokemustensa pohjalta olla toista mieltä, ja noissa on minusta eroa.

Lauseellani hain takaa kahden järkevän osapuolen, kertojan ja kuulijan, kohtaamisessa syntyvää oivallusta ja idean sovellusta. Varjo on toki tärkeä tekijä töineen akvaarioiden maailmassa.

Sitä täällä AW:ssä toivoisinkin lisää, nimittäin tuota rakentavaa vuorovaikutusta kahden osapuolen välillä ennenkuin menee riitelyksi ja mahdollisuutta siihen että yksi tapa ei ole se ainoa oikea.

[jarvij]

Akvaario on biologinen kokonaisuus ja biologiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos jotain tehdään toisin, pitää olla selvillä sen seurauksista, jotta tarvittaessa osaa tehdä oikean korjauksen.
Muutoin mennään helposti ojasta allikkoon.

[VilleJ]

Niiden avulla tavallisen seura-akvaarion kypsyttäminen käyttöohjeiden mukaan on helppoa, nopeaa ja täysin turvallista.

Miten voidaan määritellä, että seura-akvaarion kypsyttäminen on turvallista kaupallisella valmisteella esim. Tetra Bactozym, joka a) ei(?) sisällä bakteereita ja b) jonka seurauksena tulee nitriittipiikki, sitä ennen mahdollisesti jo ammoniakkia veteen? Oon vissiin poikkeuksellisen tyhmä, koska en näe tuossa mitään turvallista...

Toisekseen en ymmärrä monien karsastusta kaupallisia akvaariotuotteita kohtaan. On se kummallista, jos akvaarioharrastukseen tarvittavia laitteita ja tarvikkeita ei voi ostaa akvaariokaupoista, vaan ne pitää haalia rautakaupoista, autotarvikeliikkeistä, apteekeista jne. Ja ovathan tuotteet niissäkin kaupallisia.

No, sehän on hienoa, että kirjoittajalla on varaa hankkia tuotteensa vain kävelemällä liikkeeseen sisään. Mulle tietysti saa lahjoittaa ylimääräiset rahat, jos kerran noin paljon on (privana tilinro). Mutta katsos, kun osa meistä ei syö kultalusikalla, ei edes hopea sellaisella niin minusta ainakin on suorastaan täysin järjenvastaista hankkia tuotteet sieltä, missä niiden arvo on 3-4x normaalihinta.

Tällaiset kymmeniä sukupolvia viljellyt neontetrakannat ovat erittäin sopeutuvia erilaisiin akvaario-oloihin, ja siten myös erinomaisia aloittelijoiden akvaarioihin, myös yhdessä miljoonakalan luonnonmuotojen kanssa.

Tämän yhteydessä voinet varmaan sitten kertoa, miten monta sukupolvea ja vuotta tarvitaan siihen, että selvästi kovan veden kala viihtyy pehmeässä, happamassa vedessä? Toisin sanoen, erilaiset vesiarvot eivät vaikuta kalan fysiologiaan haitallisesti ja aiheuta ylimääräistä stressiä kalalle. Tai vielä parempi, että kirjoitat siitä artikkelin Akvaristiin, jossa tutkimustulokset viitteineen löytyy. Minä kun olen yrittänyt pitkään etsiä tuota tietoa, mutta tuloksetta. Faktahan on, että jos heität milliksiä yms. pehmeään veteen kasvavat poikaset helposti kieroon veden pehmeyden takia. Ja koska tilanne on tämä, ei liene kovin järkevää aloittelijalle neuvoja, että laitat vettä purkkiin ja haet miljoonakaloja akvaarioosi helpoiksi hoidokeiksi. Eihän mikään tae hyvinvoinnista ole poikasten saaminen: Sehän yksi keino pitää laji hengissä kovien aikojen yli (vrt. esim. killit -> jokien kuivuminen). Miljoonakala naaraatkin voivat saada poikasia vaikka ukkoa ei olis pariin viikkoon lähimäillakaan - eikä siinäkään mikään kysymys ole neitseellisestä tapahtumasta.

Se minua on ihmetyttänyt, kun M. Varjon jutuissa mainitaan, että x-kala kasvaa luonnossa x-kokoiseksi, mutta akvaariossa jää pienemmäksi. Eikös tällöin kalalla ole ollut liian pieni akvaario tai hoidossa muuten puutteita?

Jättäisin lauseen urbaanilegendaksi. On väärin hankkia kaloja akvaarioon sillä perusteella, että "No, eihän sillä ole tilaa täällä kasvaa riittävän suureksi...", koska lähtökohtana pitää olla se, että kalasta kasvaa x mittanen (TL) ja kalalle on oltavat siten riittävästi tilaa huomioiden sen käyttäytyminen. Akvaario on se "riittävänäkin" kuitenkin rajallinen ja rajoittaa kalan liikkumista, joten olisi vähintäänkin suotavaa, että se akvaario on edes riittävän iso.

Ruokinta on kanssa, joka vaikuttaa asiaan.

Hän lieneekin ainoa jolla on todellista auktoriteettia täällä kirjoittavia asiantuntijoita ja "asiantuntijoita" kohtaan.

Auktoriteetilla ja tietämyksellä ei nyt vaan satu olemaan mitään tekemistä toistensa kanssa. (Akvaario-opas: Kokonaiskovuuden että karbonaattikovuuden nostoon soveltuu CaCO3.)

[111na]

Akvaario on biologinen kokonaisuus ja biologiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos jotain tehdään toisin, pitää olla selvillä sen seurauksista, jotta tarvittaessa osaa tehdä oikean korjauksen.
Muutoin mennään helposti ojasta allikkoon.

Totta. Mutta mikä merkitys on sanalla toisin tässä?

Allekirjoittaisin mielelläni lauseen: Jos jotain tehdään, pitää olla selvillä seurauksista.

[Jyrki]

Akvaario on biologinen kokonaisuus ja biologiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos jotain tehdään toisin, pitää olla selvillä sen seurauksista, jotta tarvittaessa osaa tehdä oikean korjauksen.
Muutoin mennään helposti ojasta allikkoon.

Aivan, mutta asioita voidaan tehdä toisin monella eri tavalla, jotka ovat silti yhtä hyviä, ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa.

[Jyrki]

Hän lieneekin ainoa jolla on todellista auktoriteettia täällä kirjoittavia asiantuntijoita ja "asiantuntijoita" kohtaan.

Auktoriteetilla ja tietämyksellä ei nyt vaan satu olemaan mitään tekemistä toistensa kanssa. (Akvaario-opas: Kokonaiskovuuden että karbonaattikovuuden nostoon soveltuu CaCO3.)

Huh, no olipa aikamoinen yleistys Markku Varjoa kohtaan.

[VilleJ]

No, Jyrki hyvä ottaa ne mustavalkoiset lasit päästänsä ja lukee tekstin uudestaan: Auktoriteetilla ja tietämyksellä ei nyt vaan satu olemaan mitään tekemistä toistensa kanssa.

Osoite mäntille tuosta kohta, jossa nimenomaan vertaan sitä Markku Varjoon! Suluissa oli esimerkiksi tilanne, joka osoitti sen, ettei nämä ns. auktoriteetit aina ole oikeassa. Taidan olla pokkeuksellisen tyhmä tänään, kun ensin en ymmärrä miten ammoniakki ja nitriitti on turvallista kaloille ja toisekseen en tuosta omasta tekstistäni saa M. Varjoa väännettyä mitenkään.

[Jyrki]

No, Jyrki hyvä ottaa ne mustavalkoiset lasit päästänsä ja lukee tekstin uudestaan: Auktoriteetilla ja tietämyksellä ei nyt vaan satu olemaan mitään tekemistä toistensa kanssa.

Osoite mäntille tuosta kohta, jossa nimenomaan vertaan sitä Markku Varjoon! Suluissa oli esimerkiksi tilanne, joka osoitti sen, ettei nämä ns. auktoriteetit aina ole oikeassa. Taidan olla pokkeuksellisen tyhmä tänään, kun ensin en ymmärrä miten ammoniakki ja nitriitti on turvallista kaloille ja toisekseen en tuosta omasta tekstistäni saa M. Varjoa väännettyä mitenkään.

Ja Ville hyvä voi sitten kertoa, että mitä ihmettä tässä oikein missasin, kun tälläinen tyhmä harrastaja ei oikein tajua!
Eikös tässä nimenomaan ole puhuttu Markku varjosta?
Helposti tuosta saa Markku Varjon väännettyä kun hän on sen kirjan kirjoittanut.

Totta on että auktoriteetit eivät ole aina oikeassa kuten Markku Varjokaan (en ole tälläistä missään vaiheessa väittänytkään että olisi aina oikeassa), mutta ihmetyttää vaan täällä tämä arvostelu häntä kohtaan ja mustavalkoisten lasien käyttö muissakin keskusteluissa kun ei voida hyväksyä monia eri tapoja tehdä asioita ja silti ne ovat yhtä hyviä kuin täällä esitetty "totuus". Suvaitsevaisuutta pyydän, en muuta.

[Elmeri]

Huh ulkomailla ollessa täällä on melkoisesti keskusteltu.

Oma uskomukseni akvaarion hoitoon säilyy edelleen kolmiosta Markku Varjon julkaisut - Kaverien kanssa juteltu - Oma kokemus ja tiedonhankinta, tällä linjalla tulen pysymään vaikka keskusteluryhmissa nuo lähteet joskus haukutaankin.
Välillä vaan tuntuu että täällä syntyy massa uskomus esim. miljoonakalan vaatimuksista ilman mitään pohjaa ja tämän perusteella sitten haukutaan fishbase, Varjon tuotanto, jopa viittaukset näiden elinympäristöihin.
Tuohon on esim. lääke se että ottaa koulukartaston joka jokaisella on ja vertaa Suomen pituutta (n. 1000km) tai Helsinkiläiset Uudenmaan maakunnan pituutta (n. 100km) mittasuhteisiin keski- tai Etelä-Amerikassa. Miljoonakalakin elää Trinidadin murtovesistä mainittuun Peruun "uudella mantereella".

[VilleJ]

Ja Ville hyvä voi sitten kertoa, että mitä ihmettä tässä oikein missasin, kun tälläinen tyhmä harrastaja ei oikein tajua!

No, nyt meitä on sitten kaksi tyhmää - jos oikein kovaa kolautetaan päät yhteen, niin saataisko edes toinen meistä fiksuksi?

Eikös tässä nimenomaan ole puhuttu Markku varjosta?

Mä puhuin kyllä auktoriteetista yleisesti, kun siitä koko keskustelu alkoi.

Helposti tuosta saa Markku Varjon väännettyä kun hän on sen kirjan kirjoittanut.

No, kun... Se nyt oli yksi esimerkki.

Totta on että auktoriteetit eivät ole aina oikeassa kuten Markku Varjokaan (en ole tälläistä missään vaiheessa väittänytkään että olisi aina oikeassa), mutta ihmetyttää vaan täällä tämä arvostelu häntä kohtaan ja

No, etsä nyt sitten ookkaan tyhmä, vaikka niin väitit. Puijasit mokomakin!

mustavalkoisten lasien käyttö muissakin keskusteluissa kun ei voida hyväksyä monia eri tapoja tehdä asioita ja silti ne ovat yhtä hyviä kuin täällä esitetty "totuus". Suvaitsevaisuutta pyydän, en muuta.

Eniten varmasti närää aiheuttaa se, että muitten kokemuksien mukaan esim. leväbarbi tarttee 120cm altaaseen ainakin, jotta sillä varsin vaihdikkaana kala olisi tilaa uida. Samaan aikaan joku sitten möläyttää suustaan, että minä olen pitänyt niitä 80-litraisessa ja hyvin ovat pärjänneet ja eivät ne siellä kasva yhtä isoiksi kuitenkaan. Tuollainen ainakin saa minut näkemään punaista, olkoonkin vaikka kuinka elämänsä aikana ollut lapsesta asti akvaarioitten kanssa tekemisissä.

Itse en esim. voisi kuvitella laittavani enää toiste levistä 100cm:een altaaseen, koska siirtäessäni ne suurempaan, niitten käyttös muuttui täysin. Pienemmässä akvaariossa olivat suurimman osan päivästä vain paikoillaan tekemättä mitään - joskus poikasina uiskentelivat enemmänkin, olihan tilaakin silloin ruhtinaasti.

Monesti unohdetaan se, että "hyvin pärjääminen ja lisääntyminen" ei automaattisesti tarkoita, että kala olisi onnellinen, jos sitä nyt noin voisi kuvailla. Kuulostaa naivilta ajattelulta, joku muu kuin "onnellinen" voisi olla parempi sana, mutta eipä nyt tuu mieleen. Pärjäähän se koirakin kopissa, mutta tuskin on kovin kivat oltavat pitemmän päälle. Liian pieni purkki on yksinkertaisesti liian pieni, eikä se siitä miksikään muutu. Jos tilaa ei ole hankkia suurta purnukkaa, niin hommaa sitten pieniä kaloja eikä haaveillekaan mistään isosta tai vilkkaasta otuksesta.

[-Antti-]

esim. leväbarbi tarttee 120cm altaaseen ainakin

...raportoituja viljelyjäkin on ollut pienemmissä akvaarioissa. Varmasti lisätila ei ole pahitteeksi, mutta jos minä huomaan, että ne näyttävät vielä onnellisemmilta 200cm akvaariossa, onko syytä vaatia sitä minimiksi?
Täällä on monet jo peräänkuuluttaneet hieman malttia näihin subjektiivisiin asioihin. Minäkin. Onko se täysin mahdoton asia, että suosituksia on erilaisia ja harrastajille jätetään hieman omaakin harkintaa?
Akvaristissa kypsytys oli myös varsin laajasti esiteltynä, vaihtoehtojakin oli ja runsaasti tietoa huomioon otettavista seikoista. Tämäkään ei näyttänyt kelpaavan monille. Tarvitaan yksi totuus! Miksi?
M. Varjo ei ole auktoriteetti siksi, että hän olisi yhden voitokkaan totuuden julistaja vaan siksi että hänen pitkäaikainen työnsä alalla on tätä statusta tuonut pyytämättä. Täällä on monia kirjoittajia, joista paistaa läpi palava halu olla se auktoriteetti, joka saa sanoa viimeisen sanan. Sanokaa vain, minulle se on mielipide muiden joukossa. Monasti voin siihen yhtyäkin, mutta en varmasti loukkaannu, jos joku tekee toisin.

Antti

[111na]

Onko se täysin mahdoton asia, että suosituksia on erilaisia ja harrastajille jätetään hieman omaakin harkintaa?

Akvaristissa kypsytys oli myös varsin laajasti esiteltynä,...

Tarvitaan yksi totuus! Miksi?

Sanokaa vain, minulle se on mielipide muiden joukossa. Monasti voin siihen yhtyäkin, mutta en varmasti loukkaannu, jos joku tekee toisin. Antti

Hyvin ajateltu.

Se tarvitsee yhden totuuden, jolla ei ole kykyä hahmotella omaansa. Valmis totuus ei haaskaa, se on taloudellinen. Kaikki on jo ajateltu.

Uusien mahdollisuuksien esilletuominen voi olla myös uhkaavaa. Pitäisi osata laajentaa käsitystään ja pahimmillaan myös myöntää: paremminkin ehkä voisi tehdä.

Kehyksiä toimille tietysti tarvitaan ja sovelluksia varten huomattava määrä perusteiden opiskelua. Perusteiden painotukset ja arvottamiset ovat kuitenkin jo henkilökohtaisen puolella, niitä ei pidä julistaa.

Keskustelu on aina hyväksi ja oman näkemyksen, 'pienen totuuden' kertominen. Totuuskin on suhteellista yleisesti eli pieni totuus on ehkä vain henkilökohtainen. Suuria totuuksia taas ei montaa ole olemassa. Yksi voisi olla: mikä syntyy, kuolee.

[VilleJ]

esim. leväbarbi tarttee 120cm altaaseen ainakin

lisätila ei ole pahitteeksi, mutta jos minä huomaan, että ne näyttävät vielä onnellisemmilta 200cm akvaariossa, onko syytä vaatia sitä minimiksi?

Ja asuinpaikallaan vieläkin onnellisemmalta - viedään ne jatkossa sinne?

Täällä on monet jo peräänkuuluttaneet hieman malttia näihin subjektiivisiin asioihin. Minäkin. Onko se täysin mahdoton asia, että
suosituksia on erilaisia ja harrastajille jätetään hieman omaakin harkintaa?

Taisit unohtaa sen, että aikas moni on sitä mieltä, että esim. juuri levikselle saisi olla tuo 120cm (tai enemmän). Ja henkilöt jotka ovat tuota mieltä, ovat harrastaneet vuosia akvaarioita. Eron huomaat varmasti, jos pidät ko. kaloja 100 senttisessä altaassa tai pienemmässä ja siirrät ne isompaan. Levis isona, vilkkaana kalana tarttis tilaa ja vähän virtaustakin. Pieneen kippoon virtauksen saanti järkevästi on työn ja tuskan takana. Sitä en tiedä, miten ne käyttäytyy 2 metrisessä altaassa, kun oma allas ei oo kuin 150 senttiä - oletettavasti samoin

näyttänyt kelpaavan monille. Tarvitaan yksi totuus! Miksi?

1. ammoniakki myrkytys
2. jonka jälkeen nitriittimyrkytys
(3a) => taudit => (4.) kuolemat
(3b) => kuolemat

Tarvitaanko vielä jotain muuta, kun samaan aikaan kypsytys voidaan tehdä kalaystävällisesti kaloja kiusaamatta ja mahdollisesti tappamatta? Jos osoitat, ettei ammoniakista ja nitriitistä ole kaloille, haittaa, niin jatkossa käytän kalaisaa kypsytystä uusissa altaissa. Niin kauan kuin tietoa NH3:n ja NO2-:n haitallisuudesta on olemassa, en näe järkeä saattaa kaloja niille alttiiksi (vaikkakin siitä selviäisivät).

julistaja vaan siksi että hänen pitkäaikainen työnsä alalla on tätä statusta tuonut pyytämättä.

Jos opiskelisit esim. biokemiaa (yleisesti biotieteitä), huomaisit, että tänään opitut asiat ovat jo huomenna vanhaa tietoa. Asiat päivittyvät, lisää tietoa tulee koko ajan, joten vanhoja käsityksiä ja silloisia "suosituksia" muutetaan jatkuvasti. Ja etenkin jos tekee samaa työtä pitkään ilman viime aikaista kehitystä, on jo auttamasti tippunut kärryiltä. Ja tämä koskee varmasti alaa kuin alaa. Siinä mielessä esim. aw on hyvä paikka pysyä kärryillä ja seurata, minne päin harrastus on menossa.

Takapakkiakin tulee. Mattosuodatin ei sovikaan kaikkeen (esim. puuplekot). Vettä ei voikaan (enää) vaihtaa reilusti ilman vedenparannusainetta tmv, jolla kloori/amiini saadaan "poistettua", kuitenkaan suositus runsaista vedenvaihdoista ei kadonnut. Ulkosuodattimet oli mullistava uutuus aikoinaan ja niitä kehitellään edelleen paremmiksi ja suodatinmateriaaleja mitä ihmeellisemmiksi, ehdoton nro 1 tekniikan osalta. Sen on osaltaan korvannut mattosuodatin. No, nykyisen käsityksen mukaan ulkosuodatinkin voidaan periaatteessa muuttaa mattosuodattimen kaltaiseksi vähentämällä virtausta etc. Sisäsuodattimien x litraa / h ei oikein riitä, enemmänkin se tilavuus ja virtausnopeus => parempia mekaanisina/kemiallisina (esim. aktiivihiili) kuin biologisina. Ei vielä aikaakaan, niin nyrkkisäännöt olivat about 5x akvaariontilavuus / tunti. No, joo.. Onhan se ihan hyvä 'mekaanisessa mielessä' ja osoittautunut varsin toimivaksi: akvaariovesi pysyy puhtaana sopivalla kalastolla.

Ilman nettiä minäkin varmaan eläisin samassa käsityksessä kuin..öö... 15 vuotta sitten, että akvaario pestään muutaman kuukauden välein, kun se on niin *****:nen ettei enää sisään näe. Voihan olla, että meiän teorioille nauretaan taas sitten 15 vuoden kuluttua

[ryukin]

Jos tätä akvaristia verrataan siihen toiseen suomalaiseen missä on näitä kananmuna juttuja,niin onhan tämä siihen verrattuna jo kunnollinen akvalehti.

Kenties aivan asian vierestä, mutta mitä kananmunajuttuja?
(Aloitin akvaarionpidon vasta muutama kuukausi sitten, enkä ole lukenut sitä toista)

[VilleJ]

Jos tätä akvaristia verrataan siihen toiseen suomalaiseen missä on näitä kananmuna juttuja,niin onhan tämä siihen verrattuna jo kunnollinen akvalehti.

Kenties aivan asian vierestä, mutta mitä kananmunajuttuja?
(Aloitin akvaarionpidon vasta muutama kuukausi sitten, enkä ole lukenut sitä toista)

En ole lukenut itsekään sitä, silmäillyt useampaakin nroa akvaristiystävän luona. Lehti vaikuttaa mielestäni jopa paremmalta kuin Akvaristi (jos ei nyt kuvien laatuun kiinnitetä huomiota. Mutta ei sen puoleen, Akvaristissa käytetty paperi on hirveää -> heijastaa kaiken valon ja, kun lehteä lukee, niin saa käännellä lehteä eriasentoon koko ajan). Enemmän DIY-juttuja ja kertomuksia. No, Akvaristi on jo ilmestynyt vuoden päivät ja lukijoitten puolelta palautetta on ainakin kantautunut lehteen, joten luulisi, että lehtikin muovautuu lukijoitten tarpeeseen kyllä jossain vaiheessa - jos meinaa elää pitkään..