Akvaarion lepopäivä

[Alex]

Luin tämmösestä netissä: ''yhtenä päivänä viikossa pitäisi olla niin ettei valoja sytytetä ja kaloja ruokita'' Onko tuo totta? Kuulostaa arveluttavalta. Sitä perusteltiin jotenkin että ruuansulatus toimii tehokkaammin yms... yms...

[rsy]

No tuo kalojen paastöpvä on kyllä ihan yleisesti suositeltu käytäntö, mutta valottoman päivän eduista/haitoista en osaa sanoa/ole kuullut mitään...

[jarvij]

Kumpikaan käytäntö ei kuitenkaan perustu mihinkään faktaan. On kaloja, jotka luonnossa syövät päivittäin ja niille on hyvä antaa vastaavaa ruokaa päivittäin. Sitten on kaloja, jotka syövät huomattavasti harvemmin, mutta enemmän kerrallaan jne. niille sopivat ruoka- ja paastopäivät. On siis kyseessä lajikohtaiset suositukset.

Yksi valoton päivä ei perustu mihinkään. Levien kasvun kannalta on tärkeämpää lyhentää päivittäistä valaistusaikaa. Ovat siis johonkin muotiin perustuvia uskomuksia nuo viikottaiset paastot ja valottomat päivät.

[Tiitu]

Lepopäivä on ehkä paremminkin lepopäivä hoitajalle. Vähäinen ruokinta toki pitää veden siltä osin parempana ja kalat luultavasti tykkäävät kun saavat olla hämärässä rauhassa - ellei nälkä vaivaa. Pallokaloille ei lepopäivä mielestäni sovellu ainakaan, ellei akvaariosta löydy kotilopurtavaa. En havainnut lepopäivästä olevan mitään haittaa, mutta levänkasvu ehkä oli vähäisempää, sillä nyt levä kiinnittyy nopeammin ja lujemmin etulasiin. Kalat olivat lepopäivän jälkeen todella innokkaina syömässä, mutta pallokalat vähintäänkin murjottivat. Kyllä sillä aivan varmasti on jotain vaikutusta, mutta muutamien kuukausien jälkeenkään en osaa varmasti sanoa onko se vain hyväksi. Eipä siitä toisaalta haittaakaan ilmennyt - mikäli pallokaloja ei oteta huomioon. Paastopäivä on toki parempi sekä ihmisille että eläimille, kuin jatkuva mässäys.

[Jyrki]

Itsekin olen jostain syystä pitänyt sunnuntain kalojen "lepopäivänä", enpä edes ole tullut ajatelleeksi tarkemmin että miksi se on ollut vain tapana.

[sammu]

Jotkut kylläkin vähentävät valaistusta kerran viikossa ja sanovat tuon parantavan kasvua. Tiedä sitten, mutta onhan luonnossakin pilvisiä päiviä, joten kasvit yrittävät aurinkoisina päivinä kasvaa niidenkin edestä.

[jarvij]

Jotkut kylläkin vähentävät valaistusta kerran viikossa ja sanovat tuon parantavan kasvua. Tiedä sitten, mutta onhan luonnossakin pilvisiä päiviä, joten kasvit yrittävät aurinkoisina päivinä kasvaa niidenkin edestä.

Tästä olisi kiva saada tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Pilvisinäkin päivinä on valoa ulkona suhteellisen paljon.

[111na]

Silloin lepopäivä parantaa kasvin vointia, jos valomäärä muuten on yli tarpeen, suhteessa ravinteisiin, lämpötilaan yms. Hämärämpänä aikana lehdet saavat ravinteita imettyä itseensä ilman että niitä tarvitsee heti käyttää.

[jarvij]

Silloin lepopäivä parantaa kasvin vointia, jos valomäärä muuten on yli tarpeen, suhteessa ravinteisiin, lämpötilaan yms. Hämärämpänä aikana lehdet saavat ravinteita imettyä itseensä ilman että niitä tarvitsee heti käyttää.

Tästäkin olisi kiva saada tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Pilvisinäkin päivinä on valoa ulkona suhteellisen paljon. Oletus ilmeisesti on ette tropiikin 12 tunnin yö riitä siihen?

Löytyykö jostain kasvifysiologian kirjasta,vai.

[111na]

Löytyykö jostain kasvifysiologian kirjasta,vai.

Ei tähän tarvita kuin hortonomian tuntemusta. Kasvien ravinteita on tutkittu todella paljon.

Kun lisätään valoa kasvi tarvitsee enemmän ravinteita. Kasvin lehdet köyhtyvät ravinteista ja kellastuvat liian kovassa valossa suhteessa ravinteidensaantiin.

Tuollainen huomio kuin Sammulla johtunee juuri tästä.

Edit. Tähän ei sisälly mitään muita oletuksia. Luonto on luonto ja akvaario akvaario.

[JJVi]

Jonkin teorian mukaan hämärämpi päivä myös provosoi kasvia kasvamaan. Joskus aikoja sitten newsseissä oli juttua että ainakin intianvesitähdikki kasvaa vieläkin nopeammin jos joskus pitää valottomia tai puolet putkista sammuksissa päiviä (aivan kuin jollekin ei riittäisi normaali kasvunopeus )

[jarvij]

Just joo. Auringon valoon verrattuna akvaarioissa. Joopa joo.
Tottakai kasvi heikossa valossa kasvattaa pitempää ja hennompaa vartta päästäkseen valoon. Onko siitä sitten etua?

[111na]

Tottakai kasvi heikossa valossa kasvattaa pitempää ja hennompaa vartta päästäkseen valoon. Onko siitä sitten etua?

Ei varmasti. Minun pointtina oli liikavalaisutilanne akvaariossa, mikä voidaa helposti saavuttaa normaalissa matalassa altaassa. En tuosta Jivin newssijutusta tiedä, mutta jos joku on huomannut että kasvit voivat paremmin pitämällä tavalla tai toisella taukoja, en sitä heti lähtisi väittämään vastaan. Jos todellakin voivatkin paremmin, luonteva selitys on liiallinen valon intensiteetti, ja/ tai määrä valaistusaikana.

Edit: Ja ei nyt tehdä mahdottomia vertailuita luonnon ja akvaarion välillä. Mutta pakko sanoa, että jos ikkunallani on akvaario johon paistaa aurinko päältä ja sivulta, sen kasvit tarvitsevat vähintään yhtä paljon ravinteita kuin matalassa vedessä aukealla paikalla luonnossakin. Yhtälailla keinovalolla saadaan huomattavia valon intensiteettejäkin aikaan, puhumattakaan suuresta valaistusjaksoista tunneissa, päivittäin!

[jarvij]

Lisää kasveista ja valosta kaupallisella sivulla:
http://www.dennerle.de/technik/licht.htm
http://www.dennerle.de/algen/algen.htm

[Irene]

Kyllä mua hiukan arveluttaa kanssa selitykset että kasvit kasvaisivat paremmin jos niillä on pimeä päivä joskus. Ei oikein tahdo kasvien fysiologiasta löytyä jämerää selvitystä sille.
Eri asia onkin se että jos kasveja pidetään kehnossa valossa pitempään niin ne todellakin "venyvät" nopeasti ja unohtavat siinä kasvattaa vahvan varren ja tuuheat lehdet. Jotkut voivat äkisti pitää sellaista kehitystä "hyvänä ja nopeana " kasvuna. Kun tavoitellumpaa kuitenkin on tuuhea, tanakka ja kompakti hyvinvoiva kasvi.

Kasvunsäätelyssä kasvua hillitsemään käytetään valonsaannin rajoittamista ja näin ollen kasvit siis eivät yhteytä, toisinsanoen eivät saa rakennusaineita käyttöönsä niin paljom kuin normaalilla valaisuajalla.

En usko että kasvi "muistaisi" mitenkään valottomammat päivät ja yrittäisi kuroa niitä umpeen aurinkoisempana päivänä sillä yhteyttäminen on kuitenkin silkkaa kemiaa kasvissa eikä mitään "ennakointia" tai "takautumien" kuromista.

Itse pidän maanantain kaloja ruuatta, enkä tiedä oikeastaan miksi
Hyvin maistuu tiistaina sapuskat taas.
Valot ovat kuitenkin aina ajastimella samanverran päällä.

[111na]

Kasvunsäätelyssä kasvua hillitsemään käytetään valonsaannin rajoittamista ja näin ollen kasvit siis eivät yhteytä, toisinsanoen eivät saa rakennusaineita käyttöönsä niin paljom kuin normaalilla valaisuajalla.

En usko että kasvi "muistaisi" mitenkään valottomammat päivät ja yrittäisi kuroa niitä umpeen aurinkoisempana päivänä sillä yhteyttäminen on kuitenkin silkkaa kemiaa kasvissa eikä mitään "ennakointia" tai "takautumien" kuromista.

Ei toki muista mutta jos laitat kasvin pimeään ja ravinteikkaaseen veteen, se saa itseensä ravinteita. Pimeässä ravinteita ei myöskään kulu, mutta vesikasvi todellakin saa ravinteita koko ajan - se lilluu ravinnevedessä. Samalla lailla maakasveilla käytetään ravinteeseen upottamista pikakorjauksena ravinteiden puutteeseen.

Maakasveillä ravinteiden varastoituminen lehtiin on hyvin selvää, paljon ravinteita saanut kasvi on tumman vihreä ja ylilannoitusta lähestyessä melkeinpä sinivihreä. Kun tällainen kasvi laitetaan ravinteettomaan tilaan kasvamaan (järjestely mahdollinen mullattomassa viljelyssä) se kasvaa jonkin aikaa ihan hyvin sisältämillään ravinteilla. Maakasveilla on ravinteiden imu juurista kasviin myös helppo ymmärtää koska niitä tulee veden mukana lehdistä haihtuvan veden imulla (Ja kapillaari yms? voimilla.)

Vesikasveilla mahdollisuudeksi jää, vaikka varastoituminen ei olisikaan merkittävää, että kokonaisravinnetalous selittäisi havainnot paremmasta kasvusta pitämällä lamppu välillä sammuksissa.

Tämä siis selitysmalli sellaiselle havainnolle, missä vähemmän valoa viikossa auttaa oikeasti kasveja. Jos sellainen havainto siis on! Päivässä viikossa ei kai venymistä juuri tapahdu. (On siis vialla tasapaino valon, ravinteiden, lämpötilan välillä: tämä ei ole mikään toimintaohje pitää 'lepopäivä'.)

Edit. Yhtälailla maakasveilla ylilannoitukseen auttaa vedessä liottaminen tai sadettaminen. Liikaravinne huuhtoutuu pois lehdistä.

Edit2. Yhteenvetona: Jos kasvi ei saa ihan niin tarpeeksi ravinteita kuin se pystyisi käyttämään, valon vähennys voi auttaa sitä. Miten se on järkevää vähentää on toinen juttu.

[Tuija]

Hei Liina!

Onko edellinen viestisi oman päättelysi tulosta ('liinalogiaa' ) vai perustuuko johonkin tutkittuun tietoon?

Tuija

[111na]

Hei Liina!

Onko edellinen viestisi oman päättelysi tulosta ('liinalogiaa' ) vai perustuuko johonkin tutkittuun tietoon?

Tuija

Kyllä ja kyllä. Tutkittu elävästä elämästä. Eikö ollut pätevä? Jos ei, joku puuttunee siihen. Hyvin vähän tieteellisiä tutkimuksia on täällä nähty, en siis koe olevani sen enempää niitten tarpeessa myöskään.

Asuin eräällä luomuviljelytilallakin kerran maailmassa. Ja toinen ystäväni opiskeli hortonomiksi. Ja on sitä aika vihreä peukalo täälläkin. Sitä on siis yhtä ja toista tietoa yhdistelty liinalogiaksi.

[Tuija]

Ok. Käytännön kokemus on valttia näissäkin hommissa .

Tuija

[Tiitu]

Kun kasvit kasvavat muutenkin liian kanssa, niin en näe siinä mitään etua vaikka pimeä päivä niiden pituuskasvua kiihdyttäisikin - kuten hämärässä tiedetään kasvulle (ainakin aluksi) käyvän. Lisäksi ainakin minä haluaisin kasvien kehittyvän tukeviksi eikä paljoa akvaarioveden syvyyttä pitemmiksi.

Pituuskasvua lisää myös limaska, joka varjostaa pintaa useana päivänä viikossa. Vuoroviikoin pohjakasvit sitten saavat paljon valoa, kun limaskan poistaa. Kasvihuoneissa ei tietääkseni kuitenkaan valoja sammuteta, vaan annetaan palaa jopa öisin, jotta kasvit tuottaisivat paremmin.

Näkisinkin sammuttelun luonnon valaistusolosuhteiden muutosten simulointina, jolla on vaikutusta levien kasvun hillitsijänä ja ainakin luonnonoloissa hämärähköissä vesissä tai rantakasvillisuuden lehvästöjen varjossa viihtyville kaloille.

Tavallisella, huonolla nykytekniikalla tapahtuva valojen rävähtäminen päälle ja pois voi kuitenkin säikäytellä kaloja. Koskakohan saadaan akvaariovalaisimet, joissa valot syttyvät ja sammuvat rauhallisesti aamuin illoin?! Lisätoimintona voidaan silloin helposti toteuttaa myös kuutamo ja pilvinen päivä tai auringon joutuminen hetkeksi pilveen.

Tästä voi kukin katsoa miten valaistustaso luonnossa vaihtelee tunnista, päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen jossain Kanarian saarilla: http://www.iac.es/weather/otdata/rad_net.html
Haluaisinpa ohjata tällä käyrällä omien akvaarioitteni valaistusta tosiaikaisesti, kunhan vain jostain saisin ensin sen kunnollisen akvaariovalaisimen ja tarvittavan liitännän!

[Maisu]

Pituuskasvua lisää myös limaska, joka varjostaa pintaa useana päivänä viikossa. Vuoroviikoin pohjakasvit sitten saavat paljon valoa, kun limaskan poistaa.

Virtaheposimulaattori.

[jarvij]

Ei tuollainen tietokoneohjattu akvaarion valaistuksen säätely kummoinen homma ole. Niitäkin on, jotka ovat toteuttaneet sen ihan itse!

[Tiitu]

Heh, laiska-virtaheposimulaattori! .. kaikilla ei ole peukalo keskellä kämmentä.

[Irene]

Liina! Kun pohdin oikein tuota tekstiäsi, on siinä kyllä ideaa. Tuo juuriimu / paine on kyllä totta. Ehkäpä tuossa voi olla joku perä. Tietysti tuo vaatisi kokeen missä täytyisi olla altaita täysin samassa tilassa ja sitten tuo valoton päivä osassa jne.
Hieno homma kun täällä on nuin fiksua porukkaa..
Oppii puutarhuri noviisikin katsomaan asioita laajalla skaalalla.

[mjalava]

Lepopäivä on ehkä paremminkin lepopäivä hoitajalle. Vähäinen ruokinta toki pitää veden siltä osin parempana ja kalat luultavasti tykkäävät kun saavat olla hämärässä rauhassa - ellei nälkä vaivaa. Pallokaloille ei lepopäivä mielestäni sovellu ainakaan, ellei akvaariosta löydy kotilopurtavaa.

Pallokalojakin on kovin montaa sorttia, oliko se nyt 140 vai 150 lajia. Kääpiöpallo tuskin kovin pitää paastopäivistä, mutta on sekin nähty että hyvin sellainenkin jokusen päivän selviää. Jos ei muuten niin pureksii sitten vaikka muiden eviä... Sen sijaan esim. kyhmypalloa voi olla hankala edes saada syömään kunnolla joka päivä. Meillä kun kolme sellaista syöttää täyteen, ne eivät pariin päivään juuri tule luolistaan ulos vaikka ruokapurkkia heiluttaa lasin edessä. Kimlais-, rengas- ja pantteripallot syövät kun saavat, vaikka viidesti päivässä mutta eivät ole moksiskaan parin päivän paastoilusta. Viikkokin menee ilman vahinkoja, mutta vähän ovat kiukkuisia ja murjottavat sen jälkeen.

Eli ei suku- vaan lajikohtaisesti.

Mika