Levien poistaminen heinällä
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
-
Kaizu
- Imperaattori
- Viestit: 2881
- Liittynyt: 16:42, 21.10.2001
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
- Viesti:
Olikos se nyt tämä keskustelu?
http://www.ciklid.se/forum/topic.asp?TOPIC_ID=1243
Siellähän alkuperäinen ohje on tanskaa
http://www.ciklid.se/forum/topic.asp?TOPIC_ID=1243
Siellähän alkuperäinen ohje on tanskaa
PS. Ja (rypäle)sokeria kehutaan paremmaksi keinoksitaget konens nylonstrømpe,fyldt den op med halm-hø
og nogle sten nederst,puttet den om bagerst i akvariet og efter et stykke tid er der ingen alger i akvariet...
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
Onhan sitä keksitty, meille ostetaan sitä pari kertaa kuussa kun kani syö juuri sellaista joka on "luomua" ja pakattua. Eikun sitä sitten akvaarioon jos joku uskaltaa kokeilla.-Alix- kirjoitti: Luulisi teollisuudenkin keksineen "pakatun heinän"
Nuorimmaisemme Annika: "Iskä, jos lohikäärmeet syöksevät tulta, niin miksi ne eivät pala?"
Minäkin muistan lukeneeni jostakin ulkomaalaisilta lammikkosivuilta että tuo metodi perustuisi joko bakteereihin tai likoeläimiin.
Minä luotan Uv-säteilyyn![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
Minä luotan Uv-säteilyyn
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Ihana pätkä!! AIVAN IHANA... Piristit isosti päivääni.Tapio Martimo kirjoitti:d.) partamonni ja platy tekevät heinästä seimen, jonne palettikala kutee. Tätä ihastelemaan saapuu itäisiltä mailta kolme viisasta miestä, jotka julistavat kaloille "menkää ja tuhotkaa levät".
Oljella ja heinällä on itseasiassa ero keskenään. Heinä on heinää jossa on ravinteita. Heinä on huonoa jos siinä ei ole ravinteita. Olki eli pahna on yleensä viljan (esim. kaura, ohra) varsia. Eli kovaa ja ravintoaineetonta vartta. Heinä taas on pehmeää ja siinä on paljon lehteä, kun taas oljessa enempi on sitä vartta. Heinä sisältää mm. ja esim apilaa tai timoteita. Olki taas ei näitä sisällä. Paitsi jossain tapauksissa. Eli pointti on se että heinällä ja oljella on ravinne-eroja, ainakin niissä tapauksissa joissa niitä kasvatetaan lehmien ruokkimista varten.liina kirjoitti:
Eikö olki ole heinän tai viljan vartta, eli suurta eroa ei ole? Ehkäpä ei kannata kovin ravinnepitoista tähkää sinne laittaa?
Hammaskarppi tyttö
Netistä löytyi mm. seuraavat artikkelit, joissa asiaa tieteellisesti tutkitaan. En ole varma pääsevätkö lisenssittömät lukemaan artikkeleita, joten laitoin niistä tiivistelmät. Myös Suomessa on kokeiltu kyseistä menetelmää järven puhdistamiseen (oli juttua jossain YLEn ympäristöohjelmassa)
Algal growth control by a barley straw extract
Ball, Andrew S; Williams, Matthew; Vincent, David; Robinson, James
BIORESOURC TECHNOL. Vol. 77, no. 2, pp. 177-181. Apr 2001.
koko teksti
Abstract:
In recent years, there has been an apparent increase in the occurrence of harmful algal blooms occurring in potable waters. The potential of a simple barley straw extract to inhibit algal growth was assessed. Algal growth in lakewater was inhibited by the addition of barley straw (1% w/v), with the chlorophyll a concentration remaining below the original level (40 mug l(-1)) throughout the experiment. In contrast, in the presence of wheat straw, algal biomass increased, reaching a final chlorophyll a concentration of 1160 mug l(-1) after 28 days. Analysis of the remaining particulate straw at the end of the experiment showed that the lignin content of barley straw had increased significantly from 10-33% (w/w). Further, a preparation of a simple aqueous extract from the decomposed-barley straw was found to inhibit the cyanobacteria Microcystis sp. and the algal species Scenedesmus, with chlorophyll a levels some IO-fold lower than in untreated flasks. This study shows that a decomposed-barley extract, even in a very dilute concentration (0.005%) was capable of inhibiting the growth of Microcystis sp., a commonly occurring cyanobacterium which produces the toxin microcystin and has been responsible for some of the most serious pernicious algal blooms in the UK. (C) 2001 Elsevier Science Ltd. All rights reserved.
Long-term algal control in a reservoir using barley straw
Barrett, PRF; Littlejohn, JW; Curnow, J
Hydrobiologia [Hydrobiologia]. Vol. 415, pp. 309-313. 15 Nov 1999.
Abstract:
Populations of cyanobacteria, diatoms and unicellular green algae in a potable supply reservoir have been suppressed continuously since 1993 by repeated treatments of barley straw. Algal cell numbers dropped soon after the straw was introduced and have remained at approximately one quarter of those recorded prior to treatment. All types of algae, including diatoms and cyanobacteria, have been uniformly affected and no new or resistant species have developed. Taint and odour problems in the potable water have been reduced and filters at the water treatment works require less frequent cleaning.
Algal growth control by a barley straw extract
Ball, Andrew S; Williams, Matthew; Vincent, David; Robinson, James
BIORESOURC TECHNOL. Vol. 77, no. 2, pp. 177-181. Apr 2001.
koko teksti
Abstract:
In recent years, there has been an apparent increase in the occurrence of harmful algal blooms occurring in potable waters. The potential of a simple barley straw extract to inhibit algal growth was assessed. Algal growth in lakewater was inhibited by the addition of barley straw (1% w/v), with the chlorophyll a concentration remaining below the original level (40 mug l(-1)) throughout the experiment. In contrast, in the presence of wheat straw, algal biomass increased, reaching a final chlorophyll a concentration of 1160 mug l(-1) after 28 days. Analysis of the remaining particulate straw at the end of the experiment showed that the lignin content of barley straw had increased significantly from 10-33% (w/w). Further, a preparation of a simple aqueous extract from the decomposed-barley straw was found to inhibit the cyanobacteria Microcystis sp. and the algal species Scenedesmus, with chlorophyll a levels some IO-fold lower than in untreated flasks. This study shows that a decomposed-barley extract, even in a very dilute concentration (0.005%) was capable of inhibiting the growth of Microcystis sp., a commonly occurring cyanobacterium which produces the toxin microcystin and has been responsible for some of the most serious pernicious algal blooms in the UK. (C) 2001 Elsevier Science Ltd. All rights reserved.
Long-term algal control in a reservoir using barley straw
Barrett, PRF; Littlejohn, JW; Curnow, J
Hydrobiologia [Hydrobiologia]. Vol. 415, pp. 309-313. 15 Nov 1999.
Abstract:
Populations of cyanobacteria, diatoms and unicellular green algae in a potable supply reservoir have been suppressed continuously since 1993 by repeated treatments of barley straw. Algal cell numbers dropped soon after the straw was introduced and have remained at approximately one quarter of those recorded prior to treatment. All types of algae, including diatoms and cyanobacteria, have been uniformly affected and no new or resistant species have developed. Taint and odour problems in the potable water have been reduced and filters at the water treatment works require less frequent cleaning.
Aphrodite kirjoitti:Tuon edellisen viestin perusteella se on siis olkea, mitä sinne kannattaa lykätä. Näin tulen tekemään.
Vielä kun joku viisas keksisi sen määrän mitä 180 litran astiaan olkia tarvitsee...
Elikkäs 1% painoa/tilavuus -muistaakseni g/L suhteella- on näemmä tuossa ehdoteltu. (klorofylleistä ei ole kyllä mitään tietoa...) Aikas pieneltä määrältä kyllä tuntuu, muistaisikohan joku muu tuon painoa/tilavuus suhteen yksikön.jopanula kirjoitti: Algal growth in lakewater was inhibited by the addition of barley straw (1% w/v)...
Löytyi vielä tälläinen linkki, jossa asiaa lyhyesti. Siellä näytti olevan noista määristä jenkkilän mitoilla. Lähteen luotettavuudesta en tosin voi mennä takuuseen
. Tekijä näytti olevan tälläinen: Chemung County Soil and Water Conservation District.
Kappas, kukaan ei ole maininnut jo olemassa olevaa kaupallista tuotetta, eli JBL BioFerm
Ja kyseessä on siis ohra.
Ja kyseessä on siis ohra.
No niin, ja noin äkkiä ne sen kaupallistivat':mrgreen:'
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuota 
mita levia siella teidan altaissa oikein on? Kun tuo menetelma nayttaisi toimivan tehokkaasti sinilevilla, jotka ovat kylla ihan eri porukkaa kuin viherlevat ja muut korkeammat levat.
f) heinista vapautuu yhdisteita jotka muuttavat veden laadun leville sopimattomaksi (esim. pH). Mita tapahtuu kaloille? Ravinteita on vedessa saman verran kuin aikaisemminkin, ymparisto-olosuhteet samanlaiset kuin levakukinnan aikana, joten kun heinakasittely loppuu palautuuko ongelma?
mita levia siella teidan altaissa oikein on? Kun tuo menetelma nayttaisi toimivan tehokkaasti sinilevilla, jotka ovat kylla ihan eri porukkaa kuin viherlevat ja muut korkeammat levat.f) heinista vapautuu yhdisteita jotka muuttavat veden laadun leville sopimattomaksi (esim. pH). Mita tapahtuu kaloille? Ravinteita on vedessa saman verran kuin aikaisemminkin, ymparisto-olosuhteet samanlaiset kuin levakukinnan aikana, joten kun heinakasittely loppuu palautuuko ongelma?
-
VesiEläin
- Elite Member
- Viestit: 5925
- Liittynyt: 07:54, 04.03.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lempäälä
Likoeläimiä heinästä.
Muistaakseni likoeläimiä sieltä kuivasta heinästä tulee.. Joskus jostain kuullut.
Laitoin pari viikkoa sitten tupon heinää kasviakvaan (40l). Levät on vähentyny, eikä pH ole muuttunut mitenkään huomattavasti.
Pitäisköhän laittaa enempi, että menis kaikki levät... Sitä on siellä n. nyrkin kokonen tuppo. Kuinkahan pian se pitäis poistaa? Ei sitä ihan täysin hajoamaan varmaan kannata päästää... Ja käytössä siis oli ihan tavallista heinää, jonka nyhdin talon nurkalta. Varmaan kesällä kuivamaan kerätty kyllä parempaa, kuin talven lumen alla ollu. En kyllä tällasta uskaltais kaloja sisältävään akvaan pistää, kun tosiaan on talven viettäny ulkona.
Pitäisköhän laittaa enempi, että menis kaikki levät... Sitä on siellä n. nyrkin kokonen tuppo. Kuinkahan pian se pitäis poistaa? Ei sitä ihan täysin hajoamaan varmaan kannata päästää... Ja käytössä siis oli ihan tavallista heinää, jonka nyhdin talon nurkalta. Varmaan kesällä kuivamaan kerätty kyllä parempaa, kuin talven lumen alla ollu. En kyllä tällasta uskaltais kaloja sisältävään akvaan pistää, kun tosiaan on talven viettäny ulkona.