Testi: Loisteputkien värisävy, artikkeli luettavissa

[terae]

No nyt löyty jotain uutta levästä.
Mites muut levät sitten?

Taisit sieltä linkkaamastani jutusta löytää linkkejä?
Siihen nähden millaisia kokemuksia ja mielipiteitä, arveluita ja tietoja, näistä aina liikkuu, olisi mainiota jos jokin keskustelu käytäisiin viitteineen ja rauhassa läpi, loppuun asti.

Itseasiassa mä löysin ton levätiedon jo muualta samalla kun selailin läpi noita keskusteluja yms.

Mua ei kovin paljon kiinnosta käytännössä muu kuin puhtaasti kasvit ja sitten nuo valot.
Valoihin oon nyt viimeiset viikot yrittänyt perehtyä.

Ei pidä mennä siihen lankaan, kuten useat, että jos valo näyttää joltakin niin uskotaan sen olevan puhtaasti sitä miltä näyttää. Kuten tossa edellä sanoin, on suuret määrät esim. Osramin sinisessä päivänvalossa yllättäen keltaista.

Mites sitten oikea päivänvalo...siis auringosta...sehän on suurimmaksi osaksi keltaista, ja sitten kumpaankin spektrin suuntaan tasaisesti huippua kohden laskevasti muita aallonpituuksia...

ps. Oletteko kokeillee "true light" (vital-light) putkia? Ad-Luxilta niitä saa. Sen pitäis miellyttää silmää ja kasveja ym.
Kaverilla on sellainen pienloisteputkena, tarkemmin "energiansäästölamppuna". Voisi sopia akvaarioonkin? Tosin ei taida säästyä tuolla leväongelmilta myöskään?

----------------

Tuli nyt luettua tarkemmin ja luettua.
Muokkailin samalla edellisiä lausuntojani

Summa summarum:

- keltainen valo ei aiheuta leväkasvua
- punainen valo lisää levää todennäköisemmin, sitä levä tarvitsee eniten
- 2700K on myös punaista, kuten kasvilampuissakin (ja kaikissahan sitä vähän).
- Esim Osram 827 on oranssin punaista lähes puolet valosta.
- sinistäkin valoa levä kaipaa, kasvit myös suurissa määrin.
- siniseltä näyttävä ja muu valkoinen valo sisältää myös paljon keltaista
- päivänvalo sisältää kaikenlaisia taajuuksia, monet "päivänvalot" lähinnä sinistä ja keltaista.
- kaikki putket toistavat jonkin verran kaikkia valon taajuuksia, korostavat vain eri aallonpituuksia eri tavoin
- sinisessä on punaista, punaisessa sinistä, kaikessa keltaista mutta osassa sitä on leikattu vähemmäksi.
- vihreä valo on kasveille tarpeetonta (kuten varsinainen keltainenkin). vihreä heijastuu kasveista pois tai menee läpi.
- kasvit ja levä yhteyttävät siis molemmat sinisellä ja punasella valon spektrillä. kasvit paremmin sinisellä.
- ihmissilmä näkee lähes kaiken tarpeeksi hyvin värejä toistavan valon valkoisena, oli siinä sitten mitä tahansa spektristä hallitsevana värinä

Mitäs muuta vielä tässä olemme todenneet?

Korjaukset tervetulleita jos jotakin nyt väärin kirjoitin

[111na]

- keltainen valo ei aiheuta leväkasvua

- vihreä valo on kasveille tarpeetonta, kuten keltainenkin. vihreä heijastuu kasveista pois.
- kasvit ja levä yhteyttävät siis molemmat sinisellä ja punasella valon spektrillä. kasvit paremmin sinisellä.

Tässä auringon ja klorylli a:n spektrit rinnan samassa kuvassa:
http://www.maol.fi/frames/dimensio/D303 ... losiep.pdf

Klorofylli b ja c omaavat vielä tästä hieman poikkeavat spektrit. Ainakin a ja b-tyyppejä on sekä levissä että kasveissa. Näitten klorofyllien ominaisuuksia selvittämällä voinee tämäkin asia tarkentua. Ettei vain löydy jo keltaistakin?
Tästä löytyy valmiita linkkejä:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... c&start=15

Miten se keltainen ei aiheuta levän kasvua vaikka vasta tuli todettua että kaikki kelpaa. Hopsista. Sitä onkin muokattu. Nyt siis: kaikissa lampputyypeissä kasvavat myös levät.

[terae]

Juu tuli todettua että kaikki loisteputket tuottavat jonkin verran kaikkia, koko spektrin, aallonpituuksia.
Näinollen kaikista löytyy myös sellaista valoa, joka enemmän tai vähemmän kasvattaa sekä kasveja että levää. Kyse on siis vain määrästä.

Pitäis tutkii tarkemmin ennenkö käy kommentoimaan... jotakin tästäkin tuli opituksi

Hups. taitaa sittenkin tuossa 827 olla taajuuksia jotka levään vaikuttavat...toki muihinkin kasveihin yms...siinähän on myös toista "keltaista. kyse siis lähinnä punaisesta, tarkemmin oranssista.
Se lasketaan kai "punaiseksi" valoksi jota kasvit kaipaavat? Samaa löytyy lähes yhtä paljon lähes yhtä laajana spektrinä myös esim. tuosta toisesta vertaamastani 860 lampusta...

Luin vasta äsken tuosta oranssin punaisesta/keltaisesta alueesta tarkemmin... mulla oli aikasemmin yks sivu jossa oli spektri katkottu väärästä kohden kuvassa johon vertailin... ja se hämäsi kun puhuttii koko ajan siitä keltaisesta valosta kun kyse on enemmänkin "punaisesta valosta" josta kasvien yms. kohdalla puhutaan...käsittääkseni...

ps. ehdotan yhä kokeilemaan true light / vital-light valoa, vaikka se ehkä levääkin kasvattaa sitten...se on lähinnä oikeaa auringon valoa niistä putkista joita olen tähän asti tavannut...

[111na]

Pitäis tutkii tarkemmin ennenkö käy kommentoimaan... jotakin tästäkin tuli opituksi

Näitä on nähty, hyvin lähellä täälläkin.

Punaiset aallonpituudet ovat minun käsittääkseni vähintään yhtä tärkeitä kasveille kuin sinisetkin. Jos noita klorofyllin käyriä katselee, punainen on myös vähän laajempi ja korkeampi - ja myös sellainen huomio ettei nollille mene mikään aallonpituus siinä välilläkään.

Koska luonnossakin kasvaa kasveja, eikä vain levää, matalissa vesissä suurimman ja laajimman auringonspektrin valossa, voiko olla niin että vesikasvit preferoisivat sinistä? Ei millään usko.

Punainen valo laukaisee osaltaan myös joitain kasveja kukkimaan, kyse on silloin luonnossa matalasta auringosta, syksyn merkistä. Päiväntasaajan seudulla tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.

[rain-]

Levät pystyvät hyödyntämään keltaista, oranssia, punaista, sinistä ja vihreää aallonpituutta, eli toisin sanoen melkein kaikkea valoa. Kasvit (vihreät) taas lähinnä punaista ja sinistä. Tämän vuoksi levät ovatkin niin ärsyttäviä ja innostuvat melko helposti yrittämään maailmanvalloitusta

[111na]

Levät pystyvät hyödyntämään keltaista, oranssia, punaista, sinistä ja vihreää aallonpituutta, eli toisin sanoen melkein kaikkea valoa. Kasvit (vihreät) taas lähinnä punaista ja sinistä. Tämän vuoksi levät ovatkin niin ärsyttäviä ja innostuvat melko helposti yrittämään maailmanvalloitusta

Miksi sitten sekä kasveissa että levissä on sekä klorofylli a- että b-tyyppejä? (C-tyyppiä on piilevissä.) Ettei vain myös kasvit pystyisi hyödyntämään muitakin aallonpituuksia? Ehkäpä levät mahdollisesti paremmin? Mistä se voisi johtua?

[rain-]

Miksi sitten sekä kasveissa että levissä on sekä klorofylli a- että b-tyyppejä? (C-tyyppiä on piilevissä.) Ettei vain myös kasvit pystyisi hyödyntämään muitakin aallonpituuksia? Ehkäpä levät mahdollisesti paremmin? Mistä se voisi johtua?

Vertasin tuossa leviä vihreisiin kasveihin. Ja klorofylli a ja b absorboivat punaista ja sinistä valoa. Joten vihreät kasvit pystyvät hyödyntämään lähinnä vain noita.

Punaisissa kasveissa taas on myös enemmän karotenoideja jotka pystyvät hyödyntämään sinisen lisäksi myös hitusen vihertävääkin aallonpituutta, mutta kuitenkin enemmän sitä sinistä. Karotenoidien merkitys on muutenkin vähäisempi kuin kloforyllin ja ne eivät pysty suoraan käyttämään sitä nappaamaansa energiaa, vaan niitten pitää siirtää se sitten eteenpäin klorofyllille.

[111na]

Vertasin tuossa leviä vihreisiin kasveihin. Ja klorofylli a ja b absorboivat punaista ja sinistä valoa. Joten vihreät kasvit pystyvät hyödyntämään lähinnä vain noita.

Levät, ainakin viherlevä ja sinilevä, ovat samanlaisia vihreitä kasveja tässä suhteessa.
Siis missä ero piilee?

[rain-]

Vertasin tuossa leviä vihreisiin kasveihin. Ja klorofylli a ja b absorboivat punaista ja sinistä valoa. Joten vihreät kasvit pystyvät hyödyntämään lähinnä vain noita.

Levät, ainakin viherlevä ja sinilevä, ovat samanlaisia vihreitä kasveja tässä suhteessa.
Siis missä ero piilee?

Niin? En nyt ymmärtänyt kysymystäsi. Vertasin aiemmin siis kasveja ja kaikkia leviä.

Eli:

Sinilevät hyödyntävät punaista ja sinistä aallonpituutta, punaista hyvinkin tehokkaasti (chlorophyll a, chlorophyll c, phycocyanin, phycoerythrin).

Viherlevät ovat hyvin lähellä kasveja kaikin tavoin, myös valon hyödyntämisen suhteen, eli lähinnä punaista ja sinistä (chlorophyll a, chlorophyll b, carotenoids(beta-carotene, xanthophylls)).

Punalevät absorboivat punaista, keltaista, vihreää ja sinistä aallonpituutta (chlorophyll a, phycocyanin, phycoerythrin, phycobilins).

Piilevät hyödyntävät vihreää, punaista (keltaista, oranssia) ja sinistä aallonpituutta (chlorophyll a, chlorophyll c, fucoxanthin and other carotenoids).

Kasvit hyödyntävät lähinnä punaista ja sinistä (chlorophyll a, chlorophyll b, carotenoids).

En nyt muistanut ihan kaikkien pigmenttien nimiä, joten lunttasin. Mutta kuten listasta näkee, on levillä käytössään reippaasti enemmän yhteyttämispigmenttejä kuin kasveilla.

[111na]

"Tärkeimmät karotenoidit ovat kaikissa vihreissä lehdissä esiintyvät luteiini l. ksantofylli, violaksantiini ja neoksantiini sekä merilevien fukoksantiini."
http://www.koulut.naantali.fi/opettajat ... asvi4.html

Onko siis niin, etteivät karotenoidit kasveilla pysty samaan kuin levillä? Pigmentit ovat siis osittain erilaisia.

Kuuluvatko nuo mainitut pigmentit joihinkin muuhun ryhmään kuin karotenoideihin (Fukoksantiinin mainitsit, mikä näyttäisi olevan tuon lainaukseni mukaan tärkeimpiä karotenoideja.)

Vai onkin niin, että nuo pigmentit, mitä kasveilla ei ole, eivät sisällä samoja värejä kuin viherkasveilla. Eikö koko 'keissi' silloin rajoitu koskemaan punaleviä, piileviä ja ... sinileviäkin..

Mutta ovatko nuo pigmentit tehokkaita valon sieppareita, on varmasti oleellinen kysymys.

Voi kääk. Tätä täytyy vielä miettiä.

[VilleJ]

Ei pidä mennä siihen lankaan, kuten useat, että jos valo näyttää joltakin niin uskotaan sen olevan puhtaasti sitä miltä näyttää.

Niin, kuten kirjoitin aikaisemmin: kirjaimellisesti keltainen putki näyttää lisäävän levänkasvua. Eli putki, joka ihmissilmin ilman mitään laitteita näyttää jokaisen silmään k***nkeltaiselta. Tyypillisesti alhainen värilämpötila. Ihmisilmälle miellyttäviä toki.

Summa summarum:

- keltainen valo ei aiheuta leväkasvua

Mistäs tällaisen väittämän löysit? Kyllä levät pystyvät absorboimaan "keltaista valoa", ts. aallonpituuksia 500-600nm:n väliltä toisin kuin esim. kasvien klorofyllit a ja b eivät sitä juuri absorboi.

kaikki putket toistavat jonkin verran kaikkia valon taajuuksia, korostavat vain eri aallonpituuksia eri tavoin

No, harvemmin yksipiikkistä loisteputkea olen nähnyt Ainakaan kotiin myytäväksi asti. Tottakai tavalliset loisteputket lähettävät valoa eri aallonpituuksilla.

Levät pystyvät hyödyntämään keltaista, oranssia, punaista, sinistä ja vihreää aallonpituutta, eli toisin sanoen melkein kaikkea valoa.

Jaahas, tässä se tulikin ja rain- näyttikin kirjoittaneen tarkemmin, mitä mikin yhdiste absorboi.

[rain-]

Onko siis niin, etteivät karotenoidit kasveilla pysty samaan kuin levillä? Mistä tämä johtuu? Onko se varma? Listasta ei näe että niitä olisi enemmän, muuta kuin lukumääräisesti.

No, jos kasvi näyttää vihreältä, niin mitä pigmenttiä siinä silloin olisi eniten? Juu, klorofylliä. Karotenoideja ei ole vihreissä kasveissa niin hirmuisesti ja ne pystyvät ihan samaan kasveissa kuin levissäkin. Eli niitten pitää siirtää saamansa energia klorofylliin että sitä voisi käyttää yhteyttämisessä.

Punalevä on punainen, siitä pystyy jo näkemään mikä pigmentti on suurilukuisempana kasvissa. Syanobakteeri sininen, piilevä ruskea. Kasvit ovat vihreitä, viherlevä on vihreä. Yleensä sinilevä on kuitenkin sinivihreä, joten siinä on sinisen pigmentin lisäksi myös reippaasti klorofylliäkin, punalevä ei myöskään näytä kirkkaan punaiselta, joten siinäkin on paljon muutakin kuin punaista pigmenttiä... Jne. Huono perustelu, mutta ymmärtänet kuitenkin.

Kuuluvatko nuo mainitut pigmentit joihinkin muuhun ryhmään kuin karotenoideihin (Fukoksantiinin mainitsit, mikä näyttäisi olevan tuon lainaukseni mukaan tärkeimpiä karotenoideja.)

Kyllä kuuluvat.

Vai onkin niin, että nuo pigmentit, mitä kasveilla ei ole, eivät sisällä samoja värejä kuin viherkasveilla. Eikö koko 'keissi' silloin rajoitu koskemaan punaleviä, piileviä ja ... sinileviäkin..

Mutta ovatko nuo pigmentit tehokkaita valon sieppareita, on varmasti oleellinen kysymys.

Voi kääk. Tätä täytyy vielä miettiä.

Tietenkin ne ovat tehokkaita ottamaan vastaan sitä valoa mihin ne on suunniteltu. Eihän niistä muuten mitään hyötyä olisi. Ja kyllä, eri pigmentit ovat erivärisiä ja silloin absorboivat toisia värejä kuin toisenväriset pigmentit.

[111na]

En pysty tämän paremmin perustelemaan,

Hyvinhän perustelit ja ymmärsin taas enemmän. En minä muuta aja takaa kuin perusteita että leviä suosii tietynlaiset aallonpituudet. Ja niitähän tässä tulikin tiettyjen levälajien osalta.

Tuo oli avartava ja läheinen esimerkki että koska kasvi on vihreä, on siinä eniten vihreää klorofylliä. Surprise! Pohdinnoissa helposti unohtuvat ilmeisimmät asiat hetkittäin.

Siis viherlevä on kuin kasvi ja sen kasvu on vain hyvä merkki. Saattaisin sanoa ja sanoinkin.

[rain-]

Tuossa tapahtui jotain vallan mystistä ja hukkasin oman viestini =)

Mutta juu, hyvä että sain selvennettyä jotain.

Joittenkin teorioitten mukaan kasvien esi-isä on ollut viherlevä. Niin samankaltaisia ne ovat.

[111na]

Kiitos vain huomiosta. Ehkäpä tästä on monelle muullekin apua.

Karotenoideja ei ole vihreissä kasveissa niin hirmuisesti ja ne pystyvät ihan samaan kasveissa kuin levissäkin.

Tämä selittänee osittain sen että kasvi pystyy ottamaan hyödykseen kaikkia aallonpituuksia myös siitä punaisen ja sinisen välistä. Osittain se selittyy myös ihan klorofylli a:n spektrillä, joka jatkuu punaisesta siniseen, vaikkakin alhaisena suhteessa siniseen ja punaiseen piikkiin.

[Tiitu]

Vihreät kasvit eivät käytä vihreää valoa eivätkä punaiset kasvit punaista yhtä suuressa määrin kuin muita aallonpituuksia, koska heijastavat sen pois. Tämä voi kuitenkin olla virhepäätelmä, koska en tiedä oikeista mittaustuloksista ja, koska silmä voi nähdä samanlaisia värejä eri aallonpituuksien summana.

[111na]

Tämä voi kuitenkin olla virhepäätelmä, koska en tiedä oikeista mittaustuloksista ja, koska silmä voi nähdä samanlaisia värejä eri aallonpituuksien summana.

Juu, nyt päästiin tähän mittauksiin. Eli vielä tarkennuksia perusteisiin.

Mutta ovatko nuo pigmentit tehokkaita valon sieppareita, on varmasti oleellinen kysymys.

Tämän taustalla oli ajatus klorofyllistä ja pigmentistä erillisinä 'olioina', mutta huomioitava on että pigmentti on itse klorofyllikin. Reaktiokeskuspigmentti on klorofylli a ja avustavia pigmenttejä ovat klorofylli b ja karotenoidit. Kaikilla on klorofylli a:ta. Klorofylli b laajentaa hyödyllisen valon aluetta ja sitä on viherlevillä ja kasveilla:

"Sinilevät (chlorophyll a, chlorophyll c, phycocyanin, phycoerythrin).
Viherlevät (chlorophyll a, chlorophyll b, carotenoids(beta-carotene, xanthophylls)).
Punalevät (chlorophyll a, phycocyanin, phycoerythrin, phycobilins).
Piilevät (chlorophyll a, chlorophyll c, fucoxanthin and other carotenoids).
Kasvit (chlorophyll a, chlorophyll b, carotenoids)."
("rain" )

Tarkentava kysymys kuuluu, millä suhteilla avustavat karotenoidit ja avustava klorofylli b ovat tehokkaita suhteessa klorofylli a:han. Sehän on tietenkin kasvi ja leväkohtaista, mutta onko 'valonabsordion laajennus' (klorofylli a:sta laajemmalle aaltopituudelle) milläkin lajilla ensisijainen tai erittäin tärkeä? Kysymys nousee siitä huomiosta, että kaikilla on klorofylli a:ta. Onko tämä keskusyksikköpigmentti jotenkin 'out' itse valon vastaanottamisesta vai ensisijainen siinäkin..
Tulihan hankalasti selitettyä? Myös heikossa tai kirkkaassa valon intensiteetissä voinevat eri pigmentit olla erilailla tärkeitä suhteessa klorofylli a:han?

Eikö se nyt ainakin ala olla selvää, että viherlevä on niin kasvin kaltainen, ettei sitä voi mitenkään olla suosimatta?
Tässäkään ei noin tarkkaa karotenoidijaottelua saa kuin Rainin esittämässä, vaan puhutaan kasveista ja levistä:

"Kasveilla ja levillä reaktiokeskuspigmenttinä on klorofylli a ja avustavina pigmentteinä toimivat pääasiassa klorofylli b ja karotenoidit"
http://honeybee.helsinki.fi/users/linds ... spigmentit

Tämä on kuitenkin katsomisen arvoinen, karotenoidien ja klorofylli B:n (viherlevät, viherkasvit) absordiokäyrät yhdistettynä klorofylli a:n käyrään:
http://www.life.uiuc.edu/govindjee/paper/fig5.gif

"Kuvassa näkyy sekä klorophylli a:n että b:n absorbtiokäyrät"
http://kotisivu.mtv3.fi/water_world/kasvit.htm

"klorofylli a muistuttaa veren hemoglobiinia (raudan, Fe, sijasta magnesium, Mg)"
http://edu.ouka.fi/~eppu/solu/rakenne.html

"Klorofylli a:n ja b:n pitoisuudet sekä kokonaisklorofyllipitoisuus kasvoivat ja klorofylli a:n ja b:n suhde pieneni kaikilla heinillä varjostuksen kasvaessa."
http://www.vyl.fi/viherkirjasto/opinnay ... jostus.php

[saram]

Luin kovasti tarkkaan koko ketjun lävitse ja viimeisin linkki, jonka takaa tämän artikkelin mainittiin löytyvän on http://www.aqua-web.org/users/saurama/valo1.htm. Vaan eipä löydy. Joko on taas siirrytty uudelle palvelimelle vai onko systeemi kadonnut kokonaan? Keskustelua jatkettu muualla?
Kiinnostaisi suuresti nähdä tämä tuotos.

[Skroik]

Luin kovasti tarkkaan koko ketjun lävitse ja viimeisin linkki, jonka takaa tämän artikkelin mainittiin löytyvän on http://www.aqua-web.org/users/saurama/valo1.htm. Vaan eipä löydy.

Löytyy nykyisin osoitteesta http://saurama.aqua-web.org/

[aapeli1000]

en jaksanu lukea koko ketjua. mutta mitä mieltä olette sinisävyisistä loisteputkista akvaariossa?