Apua! Minun millini

[Akvanen]

Nehän on jalostettuja ja yksilöitä että nillä voi olla ihan erilainen luonne...

Ei jalostaminen poista eviennäykkimisluonnetta. Itselläni on ollut useaan otteeseen keltabarbeja ja ovat aina näykkineet lehtikalojen ja rihmakalojen rihmoja sekä huntupyrstöisten miljoonakalojen eviä. Enää en aio ottaa keltabarbeja, mutta syynä on kyllä niiden valtava ruokahalukin.

En väitä sen poistaneen sitä vaan tarkoitan, että ei kaikki jalostuksen "uhrit" voi olla samanlaisia. Keltabarbeja kun ei luonnonvaraisina ole. Se on täysin mahdollista että ne ovat näykkineet, mutta nämä eivät näyki. Sen verran kalojani seuraan. Voi olla kuinka asiatuntija tahansa, mutta asiantuntijaa tämä tietämiseen ei kyllä tarvita. Keltabarbit ovat aina omassa rauhassaan kun taas seeprat ja millikset ovat "vallanneet" yläkerran. Niillä onkin siellä ahdasta , joten luovun edelleenkin seeproista. Sanonkin vielä että hyvin mahdollista että olet kunnon akvaharrastaja ja harrastanut monta vuotta, mutta mulle nyt sattui 5 kpl tälläisia ylirauhallisia kaloja. Et voi väittää että tälläisessa lajissa jota ei ole luonnonvaraisena ei voisi esiintyä erilaisuuksia? Vai voitko? Valitettavasti aina asiantuntuijakaan ei voi sanoa varmuudella, jos ei ole kaloja nähnyt.

[Majqua]

Veikkaisin, että jos ne seeprakalat näykkivät milliksiä, niin ne tekisivät sitä yhtenään, kun ovat yhdessä siellä yläkerrassa, näkisit kyllä. Mutta kerrankos se millis sattuu alaspäin keltabarbin eteen ja silloin saattaa kiusaus olla suuri ja naps!

Meillä myös keltabarbit näykki lehtikalan eviä. Ei tavallisten lehtikalojen, mutta sen yhden ainoan huntueväisen lehtikalan eviä.
Jouduin siirtämään koko keltiskatraan toiseen altaaseen vain koska nuorimmat (pienimmät) keltiksen näykkivät huntueväistä lehtikalaa.

[Akvanen]

Veikkaisin, että jos ne seeprakalat näykkivät milliksiä, niin ne tekisivät sitä yhtenään, kun ovat yhdessä siellä yläkerrassa, näkisit kyllä. Mutta kerrankos se millis sattuu alaspäin keltabarbin eteen ja silloin saattaa kiusaus olla suuri ja naps!

Meillä myös keltabarbit näykki lehtikalan eviä. Ei tavallisten lehtikalojen, mutta sen yhden ainoan huntueväisen lehtikalan eviä.
Jouduin siirtämään koko keltiskatraan toiseen altaaseen vain koska nuorimmat (pienimmät) keltiksen näykkivät huntueväistä lehtikalaa.

Ylhäällä sitä ruuhkaa on jatkuvasti, mutta kyllä ne millikset siellä alhaallakin oleilevat. Edelleenkään en usko tätä keltabarbien tekosiksi. En mä mikään hyvä tälläsissa akvajutuissa vielä ole, mutta sellanen joka ei ole akvaa koskaan nähnytkään kyllä tietää että ne ei ollu ne keltabarbit. Ennemmin vaikka se toinen millisuros. Toinen syy miksi en keltabarbien usko sitä tehneen on se että toinen millisuros viettää suurimman ajan niitten lähellä ja se voi täydellisesti.

[hs75]

Siis kysymys on edelleen että mites paljon ne testit maksaa? Kympin tarkkuudella vois sanoa...

Tetran 5 in 1- liuskatestipaketti maksoi 29 €, testejä 20 kpl. Muista en tiedä.

Nämä Tetran testit ovat vaan suuntaa antavia, tarkkoja tuloksia näillä ei saa.

[Akvanen]

Nämä Tetran testit ovat vaan suuntaa antavia, tarkkoja tuloksia näillä ei saa.

Onko sitten mitään testejä jotka antaisi tarkan tuloksen? En viitsisi noin paljon maksaa jos testi ei ole kauhean "hyvä". Onko? Miten tarkkoja tuloksia on mahd. saada?

[Tpip]

Onko sitten mitään testejä jotka antaisi tarkan tuloksen? En viitsisi noin paljon maksaa jos testi ei ole kauhean "hyvä". Onko? Miten tarkkoja tuloksia on mahd. saada?

Tippatestit maksavat kaupassa sen 10-20 euroa/ testi. Itse en suosittelisi noiden "5in1"-liuskatestien ostamista, koska ne tulevat kalliimmaksi ajanmyötä, kuin tippatestit. Liuskoja saa sen 20 kpl/pakkaus, kun taas tippatesteistä riittää huomattavasti useampaan, kuin 20 mittaukseen. Tosin alkuinvestointi tippatesteillä on huomattavasti suurempi ( sen 5 x 10-20e).

[Akvanen]

Tippatestit maksavat kaupassa sen 10-20 euroa/ testi. Itse en suosittelisi noiden "5in1"-liuskatestien ostamista, koska ne tulevat kalliimmaksi ajanmyötä, kuin tippatestit. Liuskoja saa sen 20 kpl/pakkaus, kun taas tippatesteistä riittää huomattavasti useampaan, kuin 20 mittaukseen. Tosin alkuinvestointi tippatesteillä on huomattavasti suurempi ( sen 5 x 10-20e).

Mites näitä tippatestejä käytetään? Onko siinä jotkut erikseen olevat testit esim. "tällä mitataan ph:ta ja tällä nitraattia..."

[Behemot]

Juuri näin. Jokaiselle vesiarvolle on olemassa oma testinsä, ja mukana tulevat tarkat ohjeet miten testi tehdään.

Perusmalli hommasta on, että mittalasiin otetaan vähän akvaariovettä ja siihen tiputetaan reagenssia (siis testiainetta). Sitten odotetaan hetki ja katsotaan värikartan avulla tulos. Varsin helppo homma siis. Eri testien (ja eri merkkien testien) suorittamistavassa on vähän eroja, mutta vaikeaksi ei mitään voi sanoa (minäkin olen oppinut !)
Viitseliäs kirjoittaa testituloksensa myös muistiin ja pyrkii tekemään mittaukset suunnilleen samaan aikaan vuorokaudesta (esim. pH vaihtelee vuorokaudenaikojen mukaan).

Itse olen kokeillut sekä liuska- että tippatestejä, ja tipat ovat paljon parempia: tarkempia ja riittoisampia. Tippatestien tarkkuus riittää hyvin akvaarioharrastuksen tarpeisiin. Ja jos sinusta joskus tulee pro, tiputtelemalla on mahdollista testata vedestä vaikka mitä arvoja.

Merkeistä suosittelen JBL:ää, mutta minulla on hyviä kokemuksia myös Tetran testeistä.

[Miikku]

Ja jos Akvanen et ihan heti ole niitä testejä ostamassa niin kipaisepa eläinkauppaan kysymään että mittaisivatko siellä? Täällä meillä päin maksaa muistaakseni 2€ kun otetaan kerralla kaikki "perustestit", en usko että paljoa enempää maksaa muuallakaan. Niin saisit ainakin kiireisimmät tiedot akvasi oloista ilman suuria investointeja.

Ja tuosta näykkimisjutusta vielä, tuskin kukaan meistä istuu 24/7 nenä lasissa, akvaariossa varmasti tapahtuu hyvin paljon sellaista, mitä emme koskaan pääse todistamaan, esim öiseen aikaan Hyvänä esimerkkinä kämppiksen partis, joka pöllyttää yöllä hiekkapohjaan niin mielettömiä kaivantoja ettei ole tosikaan ja kyseisen ötökän liikehdintä päivisin ruoka-aikojen ulkopuolella on noin sentti suuntaansa.. Joten, paljon tapahtuu sellaista mitä ei olla itse todistamassa muuten kuin jälkiseurauksista. Eli en menisi takaamaan, etteivätkö barbisi olisi kuitenkin napsaisseet milliäsi vaikka silloin, kun se on painunut pohjan tienoille lepäilemään. Ja eiköhän jo riitäkin tästä aiheesta

[Akvanen]

Hyvä on ei enempää niistä keltabarbeista, vaikka sen verran sanon että olen 99% varma siitä kuka sen evän vei. No mutta joka tapauksessa.Vesilatoksessa sanottiin, että vesi olis pH:ltaan 8,5 ja mulla ei ole hajuakaan mitä se tarkottaa. Osaako joku sanoa? Ja sitten sellanen juttu että mitkä testit olisi ne tärkeimmät? Kun en viitsisi ostaa niitä kaikkia tippatestejä kun ei ole kauheasti ylimääräistä rahaa. Mitkä kannattaisi ostaa? Vaikka jos ne kaikki on hirmu tärkeitä niin voin mä yrittää ne ostaa. Muuten vielä sellainen kysymys, että miten sitten voi vaikuttaa näihin vesiarvoihin? Löytyykö jostain ohjeita? auttaako vedeparannusaine? Käytän lannotetta, jossa sanottin että pitäis mitata rautaa. Mites on? Mä oon niin avuton, mutta jos joku vaan viitsisi vastata niin ois kiva

[Andy85]

Jos pH on 8,5 niin se tarkoittaa, että vesi on hyvin emäksistä. Voisi olla hyvä koittaa laskea sitä. Esim lisäämällä puuta akvaarioon, tosin se ei liiemmin auta tai sitten ostamalla pH-miinusta akvaariokaupasta. Se on nestettä jota annostellaan akvaarioon aina vedenvaihdon yhteydessä.

Tärkeimmät vesitestit ovat nitraatti, jotta tiedät kuinka usein vaihtaa vettä, pH - että osaat annostelle oikein tuota pH-miinusta ja nitriitti ainakin kypsytys vaiheessa. Kovuuskin olisi hyvä mitata joskus, vaikka se ei aivan ehdoton olekaan tietää viikoittain.

[Jounih]

Muuten vielä sellainen kysymys, että miten sitten voi vaikuttaa näihin vesiarvoihin? Löytyykö jostain ohjeita? auttaako vedeparannusaine? Käytän lannotetta, jossa sanottin että pitäis mitata rautaa. Mites on? Mä oon niin avuton, mutta jos joku vaan viitsisi vastata niin ois kiva

Kysymyksesi on aika laaja ja vastaaminen vaatisi kunnon luennon.

Kannattaa kuitenkin paneutua aiheeseen, se auttaa ymmärtämään mitä akvaariossa oikein tapahtuu, miksi vesiarvoja seurataan ja miten niihin voi vaikuttaa.

Tuolla aikaisemmin jo neuvottiin lukemaan kirjoja, lehtiä ja aqua-webbia. Peruskäsitteet kuten pH ja kovuus voi selvittää itselleen vaikkapa koulun kemian oppikirjoista. Akvaarion vesikemiaa voi opiskella lukemalla vaikka melkein mitä tahansa akvaariokirjaa. Markku Varjon suomenkieliset kirjat ovat olleet tässä ihan luotettavina pidettyjä. Loistava, joskin aloittelijalle ehkä alkusilmäyksellä hieman raskaan oloinen tietopaketti on Jukka Järven kotisivut. Sieltä löytyy vesitietoa http://www.aquahoito.info/suomi/aloittelija/vesi.php.

Vesikemiasta oli Jukan artikkeli myös toiseksi uusimmassa Akvaristi- lehdessä, jollen väärin muista.

[Akvanen]

Jos pH on 8,5 niin se tarkoittaa, että vesi on hyvin emäksistä. Voisi olla hyvä koittaa laskea sitä. Esim lisäämällä puuta akvaarioon, tosin se ei liiemmin auta tai sitten ostamalla pH-miinusta akvaariokaupasta. Se on nestettä jota annostellaan akvaarioon aina vedenvaihdon yhteydessä.

Tärkeimmät vesitestit ovat nitraatti, jotta tiedät kuinka usein vaihtaa vettä, pH - että osaat annostelle oikein tuota pH-miinusta ja nitriitti ainakin kypsytys vaiheessa. Kovuuskin olisi hyvä mitata joskus, vaikka se ei aivan ehdoton olekaan tietää viikoittain.

Se veden kovuus taisi olla joku 3,3-3,8 tai jotain. Mitä sen pitäis olla ja mitä toi tarkottaa?

[HEZZU]

Se tarkoittaa, että vesi on pehmeää, joka on hyvä, mutta miljoonakaloille saisi olla kovempaa, kuten sinulle on varmaan jo kerrottukin.

[Akvanen]

Se tarkoittaa, että vesi on pehmeää, joka on hyvä, mutta miljoonakaloille saisi olla kovempaa, kuten sinulle on varmaan jo kerrottukin.

Juu on kerrottu, vaikka eihän niistä aina tiedä että mistä päin maailmaa nekin on tulleet. Miten se vesi sopii muille kaloille? Ovatko arvot huonot?



Ja sitten toisesta asiasta, eli eilen illalla ihmettelin että minne lämpömittari on kadonnut ja huomasin sen olevan vastapäätä olevassa lasissa. Kukaan ei ole siirtänyt sitä. Miten se on mahdollista? Ja toinen omituinen juttu mitä en olisi uskonut ennen kuin näin. Eli miljoonakala uros sattui ruokaaikaan tapansa mukaisesti "seurustelemaan" keltabarbien kanssa, kun yht´äkkiä yksi enkeli kävi siihen kiinni Se tarrautui oikein kunnolla ja ei meinannut päästää irti mutta kala sai itsensä irti ilman vahinkoja. Miksi ne tekevät tälläista kun se millis on aina ollut niitten kanssa. Muutenkin kyseinen yksilö joka hyökkäs millini kimppuun oli jotenkin ärtyisä. Mitä mun akvassani tapahtuu ? Osaisko joku selittää?

[Majqua]

Hmm, eikös täällä jo moni sanonut että ne keltabarbit näykkii huntueviä... etenkin ruoka-aikaan arvelisin että heiluva evä saattaa jopa muistuttaa ruokahiutaletta. Eipä sitä aina tiedä mitä tarkalleen kalan päässä tapahtuu, mutta ehkäpä kannattaisi uskoa niitä kokemuksia mitä täällä on jo moni sinulle jakanut.

[Teemuki]

Onko sitten mitään testejä jotka antaisi tarkan tuloksen? En viitsisi noin paljon maksaa jos testi ei ole kauhean "hyvä". Onko? Miten tarkkoja tuloksia on mahd. saada?

Tippatestit maksavat kaupassa sen 10-20 euroa/ testi. Itse en suosittelisi noiden "5in1"-liuskatestien ostamista, koska ne tulevat kalliimmaksi ajanmyötä, kuin tippatestit. Liuskoja saa sen 20 kpl/pakkaus, kun taas tippatesteistä riittää huomattavasti useampaan, kuin 20 mittaukseen. Tosin alkuinvestointi tippatesteillä on huomattavasti suurempi ( sen 5 x 10-20e).

En ole itse nähnyt kyseisiä "liuskatestejä", mutta luultavatikin saman paksuisia kuin laboratorioissa käytetyt liuskat. Eli niitä on helppo leikata kolmeen osaan, jolloin tulos on vielä luettavissa. Jos näin tekee niin tulee aikamoinen säästö.

[Miikku]

Eli vesilaitokselta siis kerrottiin veden olevan 8,5 ph-arvoltaan? Tämähän ei siis vielä kerro, mikä on akvaariosi veden ph, koska varsinkin pehmeässä vedessä on pieni puskurivaikutus, ts. ph yleensä laskee parikin pykälää johtuen esim. veden hiilidioksidipitoisuudesta. Mutta käväise tosiaan siellä eläinkaupassa mittauttamassa, pyydät että testaavat kovuuden, ph:n, nitraatin ja nitriitin ainakin. Näistä tuo kovuus on aika stabiili arvo, mutta noita muita varten sitten ostat ne (tippa)testit niin voit sitten seurailla vaikka viikottain, nitraattia&nitriittiä aluksi useamminkin.

Ja ph-arvoa jos haluat muutella (milleille saa kyllä olla ainakin 7, mielellään vähän enemmän, muut kalasi viihtyvät 6,5-7) niin helpoin tapa lienee Waterlifen (vai olikos se nyt Aqualifen..?) ph-pufferijauhe, joka laskee ph:n 6,5:en, ei sen alemmaksi, vaikka vahingossa laittaisit liikaakin. Monissa säätelyliuoksissa kuuluu olevan se vika, että saattavat varomattomasti käytettynä pehmeässä vedessä romauttaa ph:n vaarallisen alas. Ja koska jo muutos 7=>6 on satakertainen, nopean muutoksen seuraukset voivat olla kaloille aika epämiellyttäviä.

[Akvanen]

Hmm, eikös täällä jo moni sanonut että ne keltabarbit näykkii huntueviä... etenkin ruoka-aikaan arvelisin että heiluva evä saattaa jopa muistuttaa ruokahiutaletta. Eipä sitä aina tiedä mitä tarkalleen kalan päässä tapahtuu, mutta ehkäpä kannattaisi uskoa niitä kokemuksia mitä täällä on jo moni sinulle jakanut.

Eipäs nyt ruveta tuollasita selittämään. Se ei sitä evää näykänny se hyökkäs sen kimppuun eikä päästäny irti. Mutta edelleen haluaisin tiettää että mitä ihmettä sille lämpömittarille tapahtu. Ja se veden kovuus oli joku 3,3-3,8 eli osaisko joku sanoa siitä jotain?

[Tpip]

En ole itse nähnyt kyseisiä "liuskatestejä", mutta luultavatikin saman paksuisia kuin laboratorioissa käytetyt liuskat. Eli niitä on helppo leikata kolmeen osaan, jolloin tulos on vielä luettavissa. Jos näin tekee niin tulee aikamoinen säästö.

Liuskojen leveys ainakin tetralla on aikasen lähelle 4mm, korkeintaan kahteen osaan ne voisi ehkä saada leikattua. En sitten tiedä, kuinka nämä kestäisivät leikkauksen. Ja tippatesteillä edelleenkin saa varmemman ja tarkemman tuloksen. Jos tarkoitat laboratoriossa käytettävillä liuskoilla pH-paperia, niin ainakin tetran liuskat ovat aikasen kaukana siitä.

[Fisustaja]

Mutta edelleen haluaisin tiettää että mitä ihmettä sille lämpömittarille tapahtu. Ja se veden kovuus oli joku 3,3-3,8 eli osaisko joku sanoa siitä jotain?

Eikös Hezzu jo sanonut että vesi on pehmeää. Ei ne lämpömittarit itsestään liiku, mutta onko se sellainen imukupilla lasissa kiinni oleva lämpömittari? Silloin siitä voi olla imukuppi kuoleentunut ja se on ajelehtinut virtauksen mukana akvan toiseen laitaa.

[Akvanen]

Elikkä nyt mä se sitten tein. Vein seeprakalani pois. Samalla sitä sitten mukaani tarttui vesitestejä. NE olivat nitriiti ja pH testit. Mukaan sain yös uuden suodatinpatruunan Tulokseksi paljastui sitten loppujenlopuksi pH: 6,5 ja sitten tämä nitriitti oli 0,1. Millaset arvot? Laitoin pari simpukkaa nostamaan tuota pH:ta. Kävin ostamassa pari perhoskirjoahventa ja mietin että josko voisi vielä ottaa taistelukalan tai platyja 3... Kannattaako? Mä kyllä sitten ajan myötä luovun leviksistä ja varmaan keltabarbeista. Mitäs sanotte?

[haxa87]

Mun mielestä ne perhoset tarttist pehmeetä vettä

Emmä nyt sitten ihan varma oo..

[Liisa S]

Huokaus. Sinulla ei ollut tilaa perhoskirjoahvenille etkä olisi saanut ostaa niitä. Eivät ole myöskään lainkaan yhteensopivia miljoonakalojen kanssa, ja olen viesteistäösi käsittänyt milliksen lempikalaksesi. pH:si ja kovuutesi ovat aivan liian alhaiset jalostetuille miljoonakaloille, mutta et saa nyt nostaa niitä perhosten takia. Eivät ne pari simpukankuorta paljoa vaikuta, hiukan vapauttavat kalkkia ja lisäävät siten karbonaattikovuutta joka taas puskuroi vettä eli pH ei laske ihan yhtä herkästi.

Ota nyt kunnon lukurupeama ja lue vaikka tuolta Alkeet-osastolta useampi pitkä threadi ihan kokonaan läpi, ja yritä sisäistää lukemasi. Selvitä jokaisen omistamasi kalalajin aikuiskoko ja vaatimukset. Hanki toinen, isompi akvaario tai päätä, mitä kaloja haluat pitää. Pistä muut kalat pois.

[haxa87]

Mitä tarkoitti "varmaan keltabarbeista" ? siis jos sulla ei ole isompaa tarjota kuin tuo 112L niin voivoi..

Menikö nyt perhoset 40L vai 112L ?