Pohjamateriaalin ja akvaarion vaihto samanaikaisesti

[Vickis]

Kysyn tuttavan puolesta, kun olen itsekin vasta noviisi akvaariohommissa ja pelkään neuvovani väärin. Hän on siis siirtymässä noin kolme kertaa suurempaan akvaarioon nykyiseen verrattuna, kalasto pysyy ainakin alkuun entisellään (2 piikkistä, partis, 3 ottoa). Vanhan akvaarion arvot (viikko edellisestä vedenvaihdosta) olivat pH 7,2 GH 9, KH 9, NO2 0, NO3 n. 12. Pohjamateriaalina nyt karkea jokisora.

Eli onnistuisiko lennossa (=yhden päivän aikana) jotensakin seuraavasti:
- pestyt hiekat (tod.näk. hieman karkeampi Kauniston sora, olisiko 0,6-1,2) uuteen akvaarioon
- 2/3-3/4 altaasta täyteen vettä (uutta vettä hanasta)
- vanhaa pesemätöntä soraa reippaasti esim. sukkahousuissa tms. pohjalle
- vanhojen ja uusien kasvien istutus ja vanhat somisteet paikoilleen
- loput vedestä altaaseen
- uusi suodatin, lämmitin ja CO2-levitin päälle
- veden kirkastuttua (edes jonkin verran) vanha suodatin ja kalat altaaseen
- päivän parin paasto ja sen jälkeen varovainen ruokinnan aloitus
- vanha ja uusi suodatin rinnan ainakin pari viikkoa, sukkahousupussi samoihin aikoihin vanhan suodattimen kanssa pois (onko vaaraa, että partis tai joku muu kaloista saa itsensä jumitettua sukkahousupussin pintaan, onko parempia vaihtoehtoja?)

Ennen h-hetkeä yksi tai kaksi kunnon vedenvaihtoa.
Meneekö jossain pieleen tai onko joku kohta erityisen "vahinkoaltis"?
Kaunis kiitos jo etukäteen

[Inia]

Minusta kuulostaa hyvältä noin, tosin se sukkahousupussi koituu kyllä todennäköisesti partiksen tuhoksi. Eli jokin muu materiaali olisi parempi. Ehdottaisin ompelemaan siiman kanssa hyttysverkosta pusseja. Olettaisin ettei partis näihin muovimateriaaleihin tartu samalla tavalla kuin sukkahousuihin tai haaviin. Vaihtoehtona on jakaa allas hyttysverkosta rakennetulla seinällä sen parin viikon ajaksi ja asuttaa partamonni sinne hiekkapussittomalle puolelle.

[111na]

Miksi oikeastaan tarvitsee laittaa vanhaa soraa mihinkään pussiin sen 'ilmavuutta' ja biologista tehoa heikentämään? Sinne vain hienon hiekan päälle osaan akvaariota, josta sen sitten voi myöhemmin ottaa vaikka haavilla pois. (Iso rae pysyy hienon hiekan päällä, niin ainakin väitetään.) Tai laittaa se avonaiseen matareunaiseen laatikkoon pohjalle.

Erikseen voisi vielä imuroida pohjaa syvältä ja kaataa saalis uuteen akvaarioon. Tai ehkä pestä sitä soraa oikein kunnolla ja kaataa pesuvedet uuteen.

Tärkeää on vanhan pohjan suuri määrä, jotta ammoniumilta ja nitriitiltä vältytään. Nuo suodatinjärjestelyt ovat varmaankin 'toiseksi tärkeimpiä' eli tärkeitä nekin.

[jarvij]

Vanhaa vettä riittää vähempikin. Siinä ei ole mitään positiivista mukana. Korkeintaan potentiaaleja taudinaiheuttajia, jotka sitten iskevät siirtostressattuihin kalohin.
Hyödylliset bakteerit viihtyvät pinnoilla, haitalliset vapaassa vedessä.

[111na]

Vanhaa vettä riittää vähempikin.

Siis tuossa sanottiin 1/3- 1/4 vanhasta. Entäpä jos viikottainen vedenvaihto on juuri tehty?

Kannattaa myös huomioida isojen vedenvaihtojen kanssa klooriamiini, jota minullakin on Espoossa 0,6mg/l. Ettei siis ainakaan tee yhtäkkiä reilusti isompaa vedenvaihtoa, jos vedenparannusaineita ei ole käytössä. Se voi myrkyttää sekä kalat että bakteerit. Espoossa on toki monia vedenottamoita ja vesi on usein monien vesien sekoitustakin. Se pitää itse selvittää oman talon sijainnin mukaan.

[jarvij]

" 2/3-3/4 altaasta täyteen vettä (uutta vettä hanasta)"
Tai että tuo kaikki on uutta. Ymmärtää tuon voi todellakineri tavoin.
"loput vedestä altaaseen "
Tuo utta vai vanhaa?

Eivät nuo vedenparannusaineetkaan ihan selvä juttu ole. Ne ovat pelkistimiä ja ylimäärä pelkistintä ei ole kovin kalaystävällistä. Asiassa on vielä kovasti selvitettävää.

[111na]

" 2/3-3/4 altaasta täyteen vettä (uutta vettä hanasta)"
Tai että tuo kaikki on uutta. Ymmärtää tuon voi todellakineri tavoin.

Minä pidin selvänä että tuo oli uutta, kun siinä niin luki. ´

Mutta klooriamiini ainakin täällä on erittäin selvää. Tetran Aquasafe olisi ilmeisesti tuollaisissa perustamistilanteissa hyvää, senkun ei pitäisi päästää ammoniumiakaan vapaaksi.

[jarvij]

Entäs se loppu? Uuttako sekin.

Kloori, klooriamiini, kaasukuplatauti, pelkistävät vedenparannusaineet, ja siihen patogeenit taudinaiheuttajat ja siirtostressi! Huoh!

Ei pitäisi päästää ammoniumia vapaaksi! Miten ja mihin muotoon se tuon sitten sitoo. Joksikin orgaaniseksi molekyyliksi, joka ei dissosioidu? Bakteerit ovat varsin eteviä hajottamaan orgaanisia yhdisteitä, joten minä olen skeptimen. Jos se taas dissosioituu, niin ammonium on vapaana ionina.
Mitäköhän noiden mainoslauseiden takana piilee?

[111na]

Huoh, vain mutta klooriamiinista ei pääse mihinkään ja kalojen siirrostakaan. Ne ovat olemassa!

Edit:

Vai pitäisikö vaihtaa vettä reilusti edellisenä iltana vanhaan akvaarioon natriumtiosulfaatilla käsitellen ja sitten aamulla (toivon mukaan ammonium on muuttunut nitraatiksi asti) ottaa kuitenkin koko vanha vesi mukaan?

Eikö tuosta mahdollisesta 0,6mg klooriamiinista muuten tule hieman liikaa ammoniumia kerralla uuteen herkkään tilanteeseen?

Vai pitäisikö 0,6 klooriamiini todellakin jättää vaille huomiota ja toimia?

Ehkäpä olisi yksinkertaisinta ottaa Aquasafe käyttöön, kun se kerran sekä hajoitaaa klooriamiinin että sitoo vapautuvat aineet?

[jarvij]

Jotta?

[111na]

Se tässä näyttää ainakin selvältä, ettei vanhaa vetta saa millään tempulla kolmasosaa enempää, huomasin juuri...

[Vickis]

Vanhaa vettä saisi mukaan nippanappa tuon kolmanneksen tai hieman vähemmän, mutta ajatuksena oli laittaa kokonaan uutta vettä (anteeksi huono ilmaus lopusta vedestä), joka on AquaSafella käsitelty (ko. aine on ollut heillä "aina" käytössä osittaisissa vedenvaihdoissa, joten ajattelimme, ettei siitä nytkään voisi olla haittaa). Vesi on Loimaan liepeiltä pumpattua pohjavettä, klooriamiinin käytöstä en vielä tiedä.

Pari 50-75 % vedenvaihtoa tehdään edellisinä päivinä.

Pohjamateriaalia siirtyisi esim. liinan neuvon mukaan matalareunaisessa astiassa tai sellaisenaan hiekan päälle mahdollisimman paljon. Lietettä voisi tosiaan sotkea uuden hiekan joukkoon valmiiksi.

[111na]

Vielä se siitä klooriamiinista, että jos Aquasafeen ei luoteta, jää vaihtoehdoksi vielä aktiivihiilellä suodattaminen. Uusi vesi siis pitäisi saada aktiivihiilisuodatukseen, jolloin klooriamiini imetytyy hiileen. (Hilltä myydään esimerkiksi Tarjoustalon kotiviinihyllyssä)
Mutta ei kai pohjaveteen paljonkaan lisäaineita laiteta? (Nämä Espoon vedet ovat pintavesia.)

Lietettä voisi tosiaan sotkea uuden hiekan joukkoon valmiiksi.

Kunhan se ei joudu hienon hiekan sisään! Sinne vain joukkoon veden kanssa mieluummin, vaikkapa lähelle suodattimen imua ja siihen vanhan soran alueelle.

Ei kai pohjaveteen paljonkaan lisäaineita laiteta? (Nämä Espoon vedet ovat pintavesia.)

[haiska]

se sukkahousupussi koituu kyllä todennäköisesti partiksen tuhoksi. Eli jokin muu materiaali olisi parempi

Tulevaa sorasta-hiekkaan vaihtoa ajatellen tästä tuli mieleen, että kävisiköhän pyykkiaine-tablettien mukana tuleva pesupussi sukkahousujen asemesta? Se olisi ainakin kätevän kokoinen ja hyvin suljettava. Lisäksi niitä löytyy useampi kaapista, kun tulee joka pesuainepaketin mukana.

[jartzu65]

Kysyn tuttavan puolesta, kun olen itsekin vasta noviisi akvaariohommissa ja pelkään neuvovani väärin. Hän on siis siirtymässä noin kolme kertaa suurempaan akvaarioon nykyiseen verrattuna, kalasto pysyy ainakin alkuun entisellään (2 piikkistä, partis, 3 ottoa). Vanhan akvaarion arvot (viikko edellisestä vedenvaihdosta) olivat pH 7,2 GH 9, KH 9, NO2 0, NO3 n. 12. Pohjamateriaalina nyt karkea jokisora.

Eli onnistuisiko lennossa (=yhden päivän aikana) jotensakin seuraavasti:
- pestyt hiekat (tod.näk. hieman karkeampi Kauniston sora, olisiko 0,6-1,2) uuteen akvaarioon
- 2/3-3/4 altaasta täyteen vettä (uutta vettä hanasta)
- vanhaa pesemätöntä soraa reippaasti esim. sukkahousuissa tms. pohjalle
- vanhojen ja uusien kasvien istutus ja vanhat somisteet paikoilleen
- loput vedestä altaaseen
- uusi suodatin, lämmitin ja CO2-levitin päälle
- veden kirkastuttua (edes jonkin verran) vanha suodatin ja kalat altaaseen
- päivän parin paasto ja sen jälkeen varovainen ruokinnan aloitus
- vanha ja uusi suodatin rinnan ainakin pari viikkoa, sukkahousupussi samoihin aikoihin vanhan suodattimen kanssa pois (onko vaaraa, että partis tai joku muu kaloista saa itsensä jumitettua sukkahousupussin pintaan, onko parempia vaihtoehtoja?)

Ennen h-hetkeä yksi tai kaksi kunnon vedenvaihtoa.
Meneekö jossain pieleen tai onko joku kohta erityisen "vahinkoaltis"?
Kaunis kiitos jo etukäteen

Varmasti onnistuu nuinkin. Ei tästä harrastuksesta saa tehdä liian vaikeaa (tai niin monimutkaista, että kohta pitää olla jokaisella huippulaboratoorio huoneen nurkassa voidakseen pitää akvaariota)

Minulla ei koskaan ole ollut sellaista partista joka poskipiikkejään on vapaaehtoisesti mennyt sukkahousuviritelmiin kiinnittelemään. Jos se on poskistaan kiinni, niin sitten kala irroitetaan, vaikka nostamalla se pussi vedenpinnan yläpuolelle, kyllä se itsensä yleensä siinävaiheessa irroittaa.