Kotimaiset puut

[Kuntri]

Mitä kotimaisia puita olette akvaariossa kantoina / juurakkoina käyttäneet? Onko pelkästään ongittu valmiiksi suossa / vedessä lojunneita vai onko kuivalla maallakin lojunneet käyneet? Omenapuuta on täälläkin kehuttu, mutta entäs muut puulajit? Onko lajilla loppupeleissä väliä?

[Mari Kurki]

Ääääh... Enpä nyt äkkiseltään muista monettako tuhannetta kertaa tätä aihetta käsitellään, mutta kerrataan nyt sitten vielä.
Itselläni on altaissa kotimaisista mäntyä, katajaa ja omenapuuta. Kuusta ei ole, kun siitä ei ole löytynyt kivan näköisiä känkkyröitä. Mitä tahansa lehtipuuta voinee käyttää ja jos sattuu sopivasti, niin orapihlajasta saa hauskan näköisiä vänkyröitä (ja minä en siis luvannut, että sitä rasittavan naapurin aitaa saa käydä omin lupinensa saksimassa). Myrkyllisiä puutarhan pensaita/puita välttäisin varmuuden vuoksi.
Kantoja ja oksia voi kerätä ihan kuivalta maaltakin ja ehdotomasti yksi antoisimmista kesäpuuhista (pervomaailmassa), on kaivella kantoja ylös hiekkaisesta metsämaasta ilman muita työvälineitä kuin omat ja kaverin sormet... Satunnaisen koiranulkoiluttajan ilme voi olla todella muistamisen arvoinen

[KAri]

Ääääh... Enpä nyt äkkiseltään muista monettako tuhannetta kertaa tätä aihetta käsitellään, mutta kerrataan nyt sitten vielä.
Itselläni on altaissa kotimaisista mäntyä, katajaa ja omenapuuta.
Kantoja ja oksia voi kerätä ihan kuivalta maaltakin ja ehdotomasti yksi antoisimmista kesäpuuhista (pervomaailmassa), on kaivella kantoja ylös hiekkaisesta metsämaasta ilman muita työvälineitä kuin omat ja kaverin sormet... Satunnaisen koiranulkoiluttajan ilme voi olla todella muistamisen arvoinen

Pervoja on monenlaisia - ja monessa maailmassa

Itse kyllä suosin kotimaisia kantoja nyt ja erityisesti jatkossa. Marin altaat nähneenä kotimaiset "käkkärät ja kannot" näyttävät omaan silmääni paremmalta kuin tuontikama.

-KAri-

[maketzu]

Olen kerran ottanu ison kannon mökiltä järven rannalta. En tosin tied mitä puuta se on mutta oletan että koivua tai leppää. Viime kesänä tuli otettua.

Sopii tosi hyvin 325 litraiseen akvaariooni. On hieman levättynyt jo mutta ei häiritsevästi. Jyvä piilo partamonneille ja tiikerinuoliasille.

[Otto S.]

Kotimaista mäntyä ja katajaa, ja kaikkia muitakin lehtipuita . No, nyt loppuu huulenheittely. Kuules Mari, tuoksuuko tuo kataja akvaariossa yhtä voimakkaasti kuin kuivalla maalla? Ainakin tuoreenahan siinä on perin voimakas aromaattinen tuoksahdus.

Otto S.

[artturi]

Kuivalta maalta otetuista kannoista voipi lähteä jonkin aikaa väriä veteen mutta jos on mahdollista liottaa etukäteen jossain niin sitten säästyy siltäkin vaivalta.

Tosi hienon känkkyrän sain kun löysin aika pitkälle lahonneen männyn kannon, josta teräsharjalla kaikki höttö pois. Jäljelle jäi kova ydinpuu joka sitten olikin ohuina lonkeroina suuntaan jos toiseen.

[saurama]

Mitä tahansa lehtipuuta voinee käyttää

Otin härkää sarvista (tai ainakin puhelinta kyljestä) ja hölisin hetken kaverin kanssa, joka tuntee puutekniikan, materiaalitekniikan ylipäätään ja puuhaa vielä paljon vanhojen puuveneiden kanssa. Puuveneissä perinteiset suomalaiset puulajit ovat mänty ja kuusi. Ne ovat riittävän pihkaisia, jotta pienellä lahonsuoja-avustuksella kestävät veneissä. Katajakin varmaan toimisi, mutta siitä ei taida saada kuin jollan pienoismalleja...

Lehtipuita ei käytetä, ne lahoavat nopeasti. Mikäli puunpala on upotettuna veteen kokonaan eli se on jotakuinkin ilmattomassa tilassa, se ei ala lahoamaan kovinkaan herkästi. Jos käytettävä karahka nousee ylös altaasta, se lahoa erittäin paljon helpommin kuin "uppotukki". Tuohon käyttöön minä suosittelisin havupuiden juurakkoja, jotka ovat niitä kaikkein pihkaisimpia kohtia puussa ja siten laholta luonnostaan parhaiten suojattuja.

Ulkomaankielisistä puupalikoista löytyy taas vaikka kuinka vedessä lillumista kestäviä lajeja (jos tosin varmaan myös vielä enemmän lahoavia). Mahongit, teak ja miljoona muuta. Katsokaa jonkun puuveneessä käytettyjä materiaaleja. Mahonki ei muuten ole puulaji sen enempää kuin "havupuu". Se on vain yleisnimike tietyntyyppisille, mahongintyyppisille , puille.

...kaivella kantoja ylös hiekkaisesta metsämaasta ilman muita työvälineitä kuin omat ja kaverin sormet... Satunnaisen koiranulkoiluttajan ilme voi olla todella muistamisen arvoinen

Saattaa siinä useampikin ulkoiluttaja roikkua vastapainona laboratorionhoitajan hihnassa. "Älä mene Musti, anna tätien ja setien kaivaa sitä puuta, etsitään me sinulle toinen..." ja karva-aivo vetää vetämistään "eiku, eiku, eiku, tahtoo, tahtoo...".

[Mari Kurki]

Lehtipuita ei käytetä, ne lahoavat nopeasti.

En minä sanonutkaan, että ne ovat pitkäikäisiä Ei, vaan jos noita käyttää, lienee suositeltavaa että altaassa on joku Panaque joka pitää puun pinnan kunnossa.

Saattaa siinä useampikin ulkoiluttaja roikkua vastapainona laboratorionhoitajan hihnassa. "Älä mene Musti, anna tätien ja setien kaivaa sitä puuta, etsitään me sinulle toinen..." ja karva-aivo vetää vetämistään "eiku, eiku, eiku, tahtoo, tahtoo...".

Jep, myös omista piskeistä on huomattava "hyöty" kyseisessä hommassa, kun se kanto olisi tarkoitus kuitenkin saada ehjänä sieltä ylös...

[Maisu]

Tuohon käyttöön minä suosittelisin havupuiden juurakkoja, jotka ovat niitä kaikkein pihkaisimpia kohtia puussa ja siten laholta luonnostaan parhaiten suojattuja.

Oletko sitä mieltä ettei siitä pihkasta ole mitään haittaa akvaariossa? Taidan saada lähtemättömän piiloblondin maineen jos kerron että en ole uskaltanut laittaa kylppärissäni likoavaa tervaskannonpalaa vielä akvaarioon, koska pelkään että kotilot jäisivät jumiin kuin täi tervaan...

[Mari Kurki]

Kuules Mari, tuoksuuko tuo kataja akvaariossa yhtä voimakkaasti kuin kuivalla maalla? Ainakin tuoreenahan siinä on perin voimakas aromaattinen tuoksahdus.

Otto S.

Tuoksahtaa se aluksi, mutta en ole siitä mitään haittaa huomannut kenellekään olevan.
Ja maisu: Ei meillä ole kotilot jääneet pihkakohtiin kiinni, että ehkä sinäkin uskallat koettaa...

[Jaani]

Minulla on altaissa yksi kanto (ei tiedä puulajia) sekä useampia monihaaraisia, mutkaisia männyn oksia. Osan oksista keräsin kuivina ja karistelin niistä kuoren rippeet puukon kanssa pois. Osan oksista olen laittanut altaaseen tuoreena. Ensin olen kuorinut oksat ja sitten vain laittanut altaaseen.

Tuoreet, kuoritut oksat ovat varsin valkoisia altaaseen laittaessa, mutta omassa altaassani noin kuukauden päivät oltuaan alkaa tuoreen oksan väri tummua. Tuoreisiin oksiin tulee todennäköisesti valkoinen nukka tai "untuva" pintainen bakteeripeite, mutta se lähtee kyllä pois. Minulla bakteeripeite päätyi lehtikalojen, leväbarbien ja partamonnin suuhun ja tuskinpa siitä mitään vaaraa kaloille oli, kun niin hyvin maistui. Pihkasta en ole huomannut olevan mitään haittaa.

-Kingfisher-

[Kheira]

Muuten minkäslaisia katajia akvaarioon voi laittaa? Pystyyn kuolleita? Vai olenko ihan väärässä, että on rauhoitettu kasvi?

Olisi, Mari, muuten hienoa nähdä oikein kuvia noista legendaarisista käppyröistäsi kun kaikki niitä niin ylistävät.

Minäkin haluaisin akvaariooni jonkun erikoisen puuluomuksen. Oliskohan TAY:lla vaikka retkiä johonkin turvesuolle tms. puita hakemaan, jos vaikka päättäisin liittyä seuraan? Miten esimerkiksi tuollainen kataja käsitellään? Eikös siinä ole melko ohuet oksat vai mikä osa siitä otetaan talteen? Olisiko kenellään tieto löytyisikö peräti kuvakertomusta mieten luonnosta otettu puu käsitellään?

[Otto S.]

Tuolla myydään-palstalla oli kuvia yhdestä Marin (entisistä) altaista, ja täytyypi myöntää huomion kiinnittyneen ihan ensimmäiseksi juuri siihen karahkaan, joka oli osittain altaassakin.

Minunkin käsittääkseni kataja on enemmän tahi vähemmän rauhoitettujen kasvien piirissä, mutta metsistä varmaan löytyy kuolleita tai muuten vain huonokuntoisia yksilöitä, joiden kaatamista voi pitää suorastaan metsänhoidollisena toimenpiteenä.

Otto S.

[Holstedt]

Muuten minkäslaisia katajia akvaarioon voi laittaa? Pystyyn kuolleita? Vai olenko ihan väärässä, että on rauhoitettu kasvi?

Käsittääkseni omaan käyttöön saa kaadella näitäkin ilman mutinoita. Eikä siis tarvitse olla edes sellainen pystyynkuollut.

[Otto S.]

Jossain täsmennettiin, että vain puu- ja pylväsmäiset (kuinka tuokin nyt sitten tulkitaan) katajat ovat rauhoitettuja, Ahvenanmaalla vain yli 7-metriset. Eli kirves kouraan ja metsään, koko katajainen kansa!

Otto S.

[Maisu]

Kasvavien puiden kaataminen ja vahingoittaminen sekä kuivan tai kaatuneen puun kerääminen ilman maanomistajan lupaa on kiellettyä, oli sitten kataja tai mikä tahansa muu puu. http://www.vyh.fi/hoito/virkisty/jokamies/Lyhyes.htm

[Holstedt]

puun kerääminen ilman maanomistajan lupaa on kiellettyä, oli sitten kataja tai mikä tahansa muu puu.

Mitä?!? Kyllä meilläpäin ainakin perinteisesti ollaan käyty joulukuuset hakemassa koko suvulle ja kavereille naapureiden metsistä. 8)

[Tiitu]

Jos haluatte todella lahonkestävän puun ja vielä mahdollisesti aika käkkyränkin, niin lehtikuusi on hyvä. Sitä käytetään ulkorakentamiseen ja satamiin luonnollisen lahonkestävyytensä ansiosta. Ilmeisesti on kuitenkin kalliimpaa kuin myrkkypuu, jota näkyvät jotkut penninvenyttäjät näkyvät laittavan jopa lastensa varpaitten käveltäväksi. Sitä en snaijaa!

Oli muuten aika Espoon Tapiolassakin jonka minäkin muistan ja josta ei ole neljää kymmentä vuotta enempää, jolloin ainakin pienemmät joulupuut kerrostalon väki haki lähimetsistä. Naapureita ei silloin muita juuri ollut, eikä tarvinnut heitä vahtia koska puita oli liikaakin. Sitten jonkun kymmenen vuoden päästä tulivat kaupungin puunkaatajat ja pistivät lähes sileäksi koko komean vanhan kuusikon ja kaikki sen runsaana aluskasvustona kasvaneet joulukuuset. (Leikkimme niiden seassa lapsena ja niitä oli niin paljon ettei läpi päässyt kulkemaan) Nyt on hoitometsät, joista ei saa risuakaan taittaa ilman että saa otsikon Lässyväylään tai muuhun paikallislehteen.

Mutta älkää ihmeessä ruvetko katkomaan harvoja hidaskasvuisia katajoitamme. Kyllä niitä löytyy kaatuneenakin - ellei sitten isompi lehtikuusi kelpaa. Mustilassa niitä voi käydä katselemassa huvikseen muutenkin.

[timipi]

Nimenomaan.. pensasmaiset katajat eivät ole lainsuojamia...

[VilleJ]

niin orapihlajasta saa hauskan näköisiä vänkyröitä (ja minä en siis luvannut, että sitä rasittavan naapurin aitaa saa käydä omin lupinensa saksimassa).

Heheh, kattelin just tossa eilen kävellessä, että Tammisalossa oli kivannäköistä, käppyröistä orapihlaja-aitaa, että joskos joku yö menisi ja nappaisi yhden haaran mukaansa

[jiisseli]

Kattelin tossa uutta karahkaa ja huomasin että tossahan on komia pajupuu, ja siellä oikeen komioita haaroja. Mitenköhän paju mahtaa käyttäytyä akvassa?

[TwB]

Kokeile ja kerro sitten meillekin mitä vauhtia se kasvaa. Ja saatko olla metsurina viikottain kun piiskojen latvat hipovat kattoa.
Käyttäväthän nuo jotain nopeakasvuisia pajuja vedenpuhdistamolla typensitojina. Mikä ettei kotona myös...

Kuorittuna kuolleena uppopuuna en usko sen olevan kovinkaan kestävää, nopeakasvuinen puuaines on aika hötöä ja lähinnä kävisi plekolle puruluuksi. (-puuksi.)

[akyttala]

Sopiiko luumupuu akvaarioon?

[Repe Sorsa]

Sopiiko luumupuu akvaarioon?

Riippuu siitä minkä kokoinen akvaario tai luumupuu sinulla on.

Anteeksi

[Piipukka77]

Miten se sitten loppujen lopuksi on,voiko sitä mäntyä laittaa sinne altaaseen?

Löysin metsästä ihanan oksan,kuori lähti todella helpolla pois,oli siis ollut siellä jo jonkin aikaa.


Mietin mille se "tervas" haisee?
Tossa on vaan pieni pihkan tuoksu ja märän metsän,muuta hajuja mun nokkaani siitä ei tule.

Ajattelin viedä sen pesulle,hankais sen kunnolla vielä ja jättäis likoamaan.

Vai oisko parempi vaihtoehto omenapuussa oleva kelottunut oksa?