Hyvästi mattosuodatin

[jawa1982]

Ilmoittelen sitten kun ensimmäinen kuolee:)

[rain-]

Mitäs ihmettä taudeilla ja kalakuolemilla on mattosuodattimen kanssa? Suodatin sekin on eikä mikään ihmeidentekijä. Oikeanlaisessa altaassa varmasti erinomainen, vääränlaisessa todennäköisesti hyvinkin huono.

[111na]

Minä syyttäisin ihan itseäni ja omia toimiani, jos suodatus pettäisi. Ja varsinkin jos kaloja kuolisi, hyvänen aika! Nyt on ilmalla toimivat kaupalliset vaahtomuovisuodattimet akvaariossa. Takaisin 60-luvulle. Mutta niitten läpivirtaus on ihan tuossa hyvällä 4-8cm/min. alueella.

[kossuvis]

Mattosuodatin ja tautien puhkemisen/puhkeamattomuuden yhteys:
Jos on näin, kuten väitetään, että mattosuodatin parantaa biologista tasapainoa akvaariossa, niin silloinhan tautien puhkeaminen pitäisi olla paljon harvinaisempaa ko. akvaariossa.

Huonolaatuinen vesi stressaa kaloja---> kalojen vastustuskyky alenee------> tautien ja loisten (piilevien tautien,loisten) puhkeaminen on helpompaa.

Että semmoinen yhteys suodatukseen.

[jarvij]

Tuo pitää paikkansa, mutta muuttujia on enemmän:
1) yhteensopiva tai sopimaton seura tai muu stressitekijä
2) kaloille optimaalinen vedenlaatu tai vääränlainen vesi
3) riittävä akvaarion koko
jne. jne.
Ei siis ole mahdollista verrata eri akvaarioita vain suodatuksen perusteella.

[111na]

Ei se matto tee minun käsittääkseni muuta kuin tarjoaa typpibakteereille hyvän asuinsijan. Mattoa voidaan käyttää esim. ilman pohjasoraa tai -hiekkaa eli se hoitaa nitrifikaation. Sillä että ammonium ja nitriitti muuttuu hyvin nitraatiksi, on vedenlaadun tasaisuuteen useasti merkitystä - mutta vain tältä yhdeltä osa-alueeltaan. Siis silloin jos nitrifikaatio ilman mattoa on puutteellinen, hidas.

Hiukkasiakin ainakin hieno matto poistaa, mutta veden laadulle kalojen kannalta tällä ei ole juurikaan merkitystä.

Ja onhan se keskikarkeakin hiukkasia poistanut, jos se kerran tukkoonkin on mennyt. Aikamoista pöllyä sitä sitten siellä on ollutkin vai mitä lie ravintoa vedessä, jos se on sen sijaan kasvanut umpeen? Siihen ei sitten ilmiselvästi matto sovi, mutta syitä on hyödyllistä miettiä.

Hoito, ongelmat ja kalataudit.

[Maisu]

Jos akvaariossa on kierteissarvikotiloita, ei mattosuodattimesta voi järjellä ajateltuna olla mitään mullistavaa hyötyä. Kotilot joka tapauksessa hoitavat sen kalankakan tehokkaaseen kierrätykseen ja sähkönjohtavuus on järjellisellä kalakannalla ja ruokinnalla laskeva. Jos kotiloita ei ole, jätteen hajotus bakteereille soveltuvaan muotoon jää puolitiehen ja kiinteää ainesta on poistettava akvaariosta huomattavasti enemmän. En toisin sanoen suostu uskomaan että tässä tapauksessa olisi kyse mattosuodattimen hyvyydestä tai huonoudesta vaan kotiloiden puuttumisesta.

[jarvij]

Noin siis jos kasveja on paljon, mutta jos niitä ei ole tai on vain vähän? Kaikki veteen ioneita liukenevat aineet nostavat sähkönjohtavuutta. Bakteerit hajottavat orgaanista meteriaalia epäorgaaniseen (ioni)- muotoon; eivät suinkaan kotilot ja pieneläimistö.

[JJVi]

Jos akvaariossa on kierteissarvikotiloita, ei mattosuodattimesta voi järjellä ajateltuna olla mitään mullistavaa hyötyä. Kotilot joka tapauksessa hoitavat sen kalankakan tehokkaaseen kierrätykseen ja sähkönjohtavuus on järjellisellä kalakannalla ja ruokinnalla laskeva. Jos kotiloita ei ole, jätteen hajotus bakteereille soveltuvaan muotoon jää puolitiehen ja kiinteää ainesta on poistettava akvaariosta huomattavasti enemmän. En toisin sanoen suostu uskomaan että tässä tapauksessa olisi kyse mattosuodattimen hyvyydestä tai huonoudesta vaan kotiloiden puuttumisesta.

Eli tarkoitatko nyt että ravinteet sitoutuvat kotilojen biomassaan vai että moska ei muuten hajoa?

Itse en ole läheskään noin vakuuttunut kierteissarvikotiloiden tarpeellisuudesta. Ainut allas jossa minulla on mattosuodatin riittänyt on malawiallas, jonka vielä perustin tarkoituksella ilman kotiloita (koska en halua niitä alkaa kivikasojen seasta harventamaan). Malawialtaan pohja pysyy täysin puhtaana ilman kotiloita, mutta ripsarialtaan ei vaikka sieltä kotiloita löytyy.

[111na]

Jos akvaariossa on kierteissarvikotiloita, ei mattosuodattimesta voi järjellä ajateltuna olla mitään mullistavaa hyötyä.

Noin siis jos kasveja on paljon, mutta jos niitä ei ole tai on vain vähän?

Kun tämä näytti olevan vastaus Maisulle, et voine tarkoittaa että kasvit korvaavat mattosuodattimen, vai mitä ihmettä?

[jarvij]

Kasvit imevät vedestä ioneja ja ainakin Maisulla sähkönjohtavuus laskee vedenvaihtojen välillä. Tiedä sitten miten yleistä tuo on.
Kyseessä on alunperin nitraattipitoisuuden tai sähkönjohtavuuden nousun soveltuvuus vedenvaihtoindikaattoriksi. Kasviakvaarioihin se soveltunee huonosti.

Ei siis liity mattosuodattimeen lainkaan.

[111na]

Sitä minäkin. Vastasit siis tähän: "Kotilot joka tapauksessa hoitavat sen kalankakan tehokkaaseen kierrätykseen ja sähkönjohtavuus on järjellisellä kalakannalla ja ruokinnalla laskeva."
Eli kotilot eivät tuohon sähkönjohtavuuteen juurikaan liity, vaikkakin tehostavat hajotusprosessia. Mutta tuovat myös oman typpilisänsä: kaloihin verrattavia eläimiä kotilotkin! Ei ne minulla ainakaan kakkaa näytä syövän. Parempiakin aterioita löytyy.

[RPekka]

Mutta tuovat myös oman typpilisänsä: kaloihin verrattavia eläimiä kotilotkin!

Eli siis meilläkö on taas tyhjästä generoituvaa typpeä? Kyllähän ne pöpöt sen kotilonruoan joka tapauksessa hajottaisivat, kestäisi vain hieman kauemmin että pohjalle painunut hiutaleruokahippunen "ionisoituisi".

[111na]

Mutta tuovat myös oman typpilisänsä: kaloihin verrattavia eläimiä kotilotkin!

Eli siis meilläkö on taas tyhjästä generoituvaa typpeä?

Okei! Kun se sarvikanta kasvaa ja kun se on saavuttanut huippunsa ruuan saantinsa mukaan, biomassa on kasvanut altaassa ja vieläpä eläimien muodossa. Kai se typpi ja biomassakin sinne 'jotakuinkin' ulkopuolelta tulee ruokinnassa. '[;)]' Osaksi tietenkin myös valon avulla fotosynteesissä. Kuitenkin, jos altaassa on vaikkapa kilo kotiloita, kai ne joissain suhteissa ovat verrattavissa kalojenkin olemassaoloon?

[Tiitu]

Eiköhän nyt kuitenkin ulkosuodin kuin ulkosuodin tukkeudu isokokoista mattoa nopeammin? Sisäsuotimien kohdalla asia on täysin selvä. Eheimista voi tietenkin jättää päälimmäisen, tiheän vanukerroksen pois tai vaihtaa sen parin kolmen kuukauden välein, jolloin lopulta pääsee lähelle mattosuodattimen puhdistusväliä. (Toinen vuosi menossa ilman ensimmäistäkään mattohuoltoa.)

Tavallisessa seura-akvaariossa matto on kokemusteni mukaan ylivoimainen käyttäjä- ja lompakkoystävällisyydeltään, eivätkä kalatkaan ole oireilleet. Tupla- tai pisamallisen maton voi asentaa yhtä helposti uuteen kuin vanhaankin akvaarioon, ja vieläpä vapaavalintaiseen kohtaan (yleensä takanurkkaan).

Mattosuodattimen veden saastutuksessa on varmaan perää, mutta sama koskee kaikkia ulkosuodattimia. Mattosuodattimen pinnalta monet kalatkin käyvät tosin napsimassa syötävää. Ulkosuodattimissa niin ei tapahdu.

Mitä mieltä olette, onko lopputuloksen kannalta parempi, että kalat syövät ruuantähteet (ja myös maton pinnalta bakteereita) tarkasti, vaiko se että ruuantähteet joutuvat ulkosuotimeen bakteerien ravinnoksi? Kumpi saastuttaa vähemmän?

Sisäsuodinjätteetkin kaadetaan useimmiten vessanpönttöön, vaikka pihamaalla ne olisivat vesistöystävällisempiä.

[jarvij]

Kun vertaa ihmisen päivittäin syömän ja kalojen viikossa (veden vaihtoväli) syömän ruoan määriä, niin akvaario ei voi edes teoriassa saastuttaa läheskään yhtä paljon kuin ihminen, joka käyttää vesivessaa (kaikki keittiöjätteet ja tiskivedet jne.).

Hapen kulutuksella verraten akvaariosta tuleva "jätevesi" ei enää kuluta happea, sen jälkeen kun bakteerit ovat orgaanisen materiaalin hajottaneet mineraaliasteelle. Ihmisen jätteet sen sijaan hajoavat vasta puhdistuslaitoksessa.

Fosforia ja typpeä (nitraattina) akvaariosta pääsee, mutta niitäkin vain sen verran kuin vastaavassa määrässä jo puhdistettua kunnallista jätevettä suurinpiirtein on. Akvaarion jätevedet kuormittavat puhdistuslaitosta siis jopa vähemmän kuin sadevedet!

On kuitenkin aivan sama miten akvaarion "jätemäärä" viemäriin joutuu; vaihtovetenä vai suodattimen puhdistusvetenä. Jos suodattimen pesuvedet kaadetaan kasveille tai pihanurmikolle, niin se määrä ei kuormita, mutta miten yleistä se kaupunkiasunnoissa on?

[Tiitu]

Viisasta tekstiä!

Pesin aamulla hiukseni ja jos huuhteluvesi olisi jotenkin joutunut vaikkapa tuhannen litran akvaarioon, niin siinä olisi tietenkin käynyt kaloille heikosti. Teelusikallinen kalanruokaa ei todellakaan saastuta mitään verrattuna omiin jätöksiimme, suihkussa käyntiin, astian-, pyykin- ja autonpesusta puhumattakaan. Niitä on enemmänkin syytä rajoittaa ja vielä enemmän maatalouden sekä teollisuuden päästöjä vesistöihin. Nekin pitäisi suodattaa kiintomaalle mieluummin kuin päästää veteen.

[mjalava]

Sellainen pointti tuossa kyllä on että jätevedenpuhdistamo toimii sitä paremmin, mitä "likaisempaa" jätevesi on. Totta kai siinäkin jotkut rajat on, pitää sen sentään jokseenkin juoksevaa olla, mutta suuret puhtaat vesimäärät (kuten sadevedet) haittaavat oleellisesti puhdistamon toimintaa.

Eihän akvaarioiden "saastekuormalla" ole tietenkään tuon taivaallista merkitystä vesistöjen likaantumisessa. Sekin haittavaikutus mikä tulee lähes puhtaan veden saattamisesta viemäreihin siitä allastilavuudesta joka Suomen akvaarioissa on, on varmasti niin käsittämättömän pieni, ettei sillä voi olla merkitystä.

Itse akvaarion veden likaantumisesta sitten. Minä ainakin odotan suodattimeltani, oli se sitten 320-litraisen Eheim Prof II tai muiden altaiden matot, on se että se muuttaa ammoniumin ja nitriitin nitraatiksi ja jos hyvin käy, vielä poimii isommat roskat vedestä. Kunhan vehje hoitaa nuo tehtävät niin että kalat viihtyy, hyvä on, aika vähän jaksan asiaan muuten paneutua. Molemmat ratkaisut täyttävät mittausten perusteella em. kriteerit, vedenvaihtojen tarpeelliseen määrään sillä ei näytä olevan mitään merkitystä (nitraatti- ja fosfaattitestien perusteella vaan joudun arvailemaan). Kummassakin suodatustyypissä kaksinkertainen ruokinta aiheuttaa kaksinkertaisen nitraattinousun viikossa, mitäpä minä sitä sen enempää ihmettelemään. Vedenvaihto puolet viikossa hoitaa homman ja kalat ui.

Matto on halpa, ulkopönikkä kallis, ratkaisu on köyhälle helppo. Tieteellisiksi perusteluiksi tähänastisten kokemusten jälkeen riittävät taloustieteelliset perustelut.

Mika

[Maisu]

Eiköhän nyt kuitenkin ulkosuodin kuin ulkosuodin tukkeudu isokokoista mattoa nopeammin? Sisäsuotimien kohdalla asia on täysin selvä. Eheimista voi tietenkin jättää päälimmäisen, tiheän vanukerroksen pois tai vaihtaa sen parin kolmen kuukauden välein, jolloin lopulta pääsee lähelle mattosuodattimen puhdistusväliä. (Toinen vuosi menossa ilman ensimmäistäkään mattohuoltoa.)

Mitähän nyt oikein yrität ajaa takaa? Kyllä minulla on nimenomaan sisäsuodatinten puhdistusväli tuo 3 kk ja ulkosuodatin on pesty viimeksi 11/2002 eli puolitoista vuotta sitten. Eihän kaupallisia suodattimiakaan tarvitse sentään ihan pöhkösti asentaa.

Kyllä siinä vain on ihan vissi ero onko akvaariossa kotiloita vai ei, sanokaa mitä sanotte.

[mjalava]

Kyllä siinä vain on ihan vissi ero onko akvaariossa kotiloita vai ei, sanokaa mitä sanotte.

Jep, on! Meillä kaikissa niissä altaissa joissa ne menestyvät niitä myös on. Muissa sitten tongitaan itse pohjaa eikä se silti ole yhtä siisti kuin kotiloaltaissa. Pahkeisen pallokalat kun popsivat kotilot parempiin suihin ihan riippumatta vuorokaudenajasta jona kotiloparka työntää nenänsä hiekasta. Kasipallot etenkin raksuttelevat niitä kuin jotain muroja, hassu ääni vaan kuuluu yöllä altaasta.

Mika

[Tiitu]

Maisu, en uskaltaisi jättää ihan kaikkea hyvien kotiloidenkaan vastuulle. Oman suhteellisen lyhyen kokemukseni mukaan (5 eri sisäsuodinta + 2 ulkopönttöä) sisäsuodattimien virtausnopeus muuttuu liruksi kahdessa viikossa ja ulkosuodattimien vanu on täysin tukossa kolmessa kuukaudessa. Sen jälkeen vesi kiertää vanun reunojen ohi. Voi olla että suodattimet toimivat kymmenkertaisenkin ajan, mutta se ei taida olla valmistajienkaan suositusten mukaista ilman puhdistusta. Kierteissarvikotiloista olen yhtä mieltä kanssasi, sillä pohjaa ei ole tarvinnut pitkiin aikoihin lapota.

[Maisu]

Eipä sen puolisenttisen vanukerroksen merkitys olekaan kuin veden puhdistuksen viimeistely pikkupartikkeleista. Sen voi jättää ihan mainiosti poiskin jos menee tukkoon liian nopeasti - vai onko sinulla mattosuodattimessasi vanukerros joka ei mene tukkoon?

[Tiitu]

Ulkosuodattimista vaihdan pelkän vanun parin kuukauden välein, mutta pesen paljon harvemmin, koska mattosuodattimet ovat niissä "esisuotimena". Etolasta löytyy halpaa valkoista vanua. Mattosuodattimessa vaihdan luultavasti koko maton, sitten kun se vuosi koittaa.

[JJVi]

Minä heivasin proffasta jo aikoja sitten vanun ja hienomman sinisen suodatuslevyn. Pian tulee täyteen 2 vuotta ilman minkäänlaisia huoltotoimenpiteitä...