Kalaystävällisiä rapuja

[pvihavai]

Käykö mikään muu kuin sinirapu ja marmorirapu, joka taitaa olla aika kova lisääntymään ja lisääntyy

En suosittelisi välttämättä myöskään marmorirapua. Meillä on sellainen, ja se on teurastanut lukuisan määrän kasveja mutta myös lisäksi yhden lehtikalan, uros-taistelukalan pyrstön, ja yhden naaraan pyrstön. Usein liikkeissä myydään marmorirapua sinirapuna (joka taas sopii paremmin akvaarioihin).

Oon kokeillut ravulle kaikennäköisiä keinoja, mm. syöttämällä sille kurkkua (pitää muuten suuresti), ja kun ollut kasvien kimpussa niin sohaissut sen pois sieltä. Myös muovikasveja oon laittanut altaaseen

/P

[Aphrodite]

Sinirapua puolustaakseni on pakko vastata tähän ketjuun.

Minulla on ollut noita kalojen kanssa kohta puoli vuotta enkä ole huomannut, että ravut olisivat edes kovin kiinnostuneita allastovereistaan.

Nytkin tuolla makoilee albiinopartis noin viiden sentin päässä ravusta eikä kumpikaan ole huomaavinaan toistaan. Samoin altaassa ui komea punainen taistisuros, joka saa myöskin leyhytellä eviään aivan ravun naaman edessä aiheuttamatta mitään muuta reaktiota ravussa, kuin, että tämä väistää sitä ohi mennessään.

En tiedä sitten onko kalojen koolla tai värillä merkitystä herättämään siniravun "tappajanvaistot". Kunnolla ja monipuolisesti ruokitut siniravut eivät kuitenkaan tee pahaa kaloille.

[Rapuliina]

Terve, Aphrodite.

Minkä kokoisessa akvaariossa sun siniravut elelevät harmoniassa kalojen kanssa?

[Rapuliina]

JarviJ.

Voisinko benchmarkata sun taskurapuakvaariosi vesiarvoja? Mitä pH:ta suositat? Meillä alkaa olla niin pirusti tuota juurakkoa ja korkkipuuta ja liuskekiveä 128-litraisessa. Mitä luulet, vaikuttavatko ne vesiarvoihin epäsuotuisasti (ajatellen, että altaassa asuu reilu kymmenkunta kalaakin)?

Muuten. Nyt on joukkio koossa. Hain Petriltä tänään viimeisen myynnissä olevan mangroveravun. Oli aivan tavattoman pieni, mutta tyttönen aika varmasti. Siitä tuli Loulou. Tuntui mielekkäältä hakea toinen naaras, koska edellinen on hiukkasen alakynnessä. Josko uroksen energia jakaantuisi tästedes tasan molemmille.

Miten, ovatko kiinalaiset rapusi aktivoituneet? Onko jokaisella oma kolonsa vai oleilevatko ne yhdessä? Näetkö niitä vai säikkyvätkö ne seuraajaa?

[jarvij]

Suositan kovaa, emäksistä ja hieman suolaa sisältävää vettä. Mangroveravut elävät luonnossa enemmän tai vähemmän murtovesiympäristössä.
Tosin ne sopeutuvat toisenlaisiinkin oloihin, mutta "maksavat" siitä jotenkin: koollaan, iällään jne.

Omista kiinalaisistani ja niiden vaatimuksista en osaa sanoa mitään. En vielä edes ole varma niiden sukupuolesta tai tulevasta koosta. Joko ne kaikki ovat koiraita, tai nuoria naaraita?
Niitä on sekä kaksi samassa että kukin omassaan.
Yhdistelen niitä vasta kuorenvaihdon jälkeen, mikäli kuorenvaihdot sujuvat tappioitta.
Haku on kovasti päällä netissä (Google), mutta kovin vähän sieltä löytyy.

[Rapuliina]

Näit varmaan, että sekä Sesarmasta että Dehaanista löytyy versio Sesarma Dehaani, ns. Hong Kongin taskurapu. Journal of Experimental Marine Biology and Ecology -lehdessä olisi niistä 18-sivuinen artikkeli. Tämä löytyy sieltä Literature on Mangroves -linkin alta

[jarvij]

Näit varmaan, että sekä Sesarmasta että Dehaanista löytyy versio Sesarma Dehaani, ns. Hong Kongin taskurapu. Journal of Experimental Marine Biology and Ecology -lehdessä olisi niistä 18-sivuinen artikkeli. Tämä löytyy sieltä Literature on Mangroves -linkin alta

En huomannut!
Tuskin lähden jotain lehteä metsästämään, mutta panetko linkin esille.

[Rapuliina]

Linkistä

http://homepages.vub.ac.be/~dagillik/ma ... biblio.htm

löytyi nopealla katsannolla alla oleva ja sen jälkeen pari muuta osin kiinnostavaa. Lisäksi haulla sesarma dehaani avautuu taas ihan omanlaisiaan sivuja.

Kneib, R.T., S.Y. Lee and J.P. Kneib, 1999. "Adult-Juvenile Interactions in the Crabs Sesarma (Perisesarma) Bidens and Sesarma (Holometopus) Dehaani (Decapoda, Grapsidae) from Intertidal Mangrove Habitats in Hong-Kong." Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 234(2): 255-273.

Anger, K. and G. Charmantier, 2000. Ontogeny of osmoregulation and salinity tolerance in a mangrove crab, Sesarma curacaoense (Decapoda: Grapsidae). Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 251 (2): 265-274.

Kwok, P.W. and S.Y. Lee, 1995. "The growth performances of two mangrove crabs, Chiromanthes bidens and Parasesarma plicata under different leaf litter diets." Hydobiologia 295: 141-148.

[jarvij]

Kyllä tuolla lailla hakemalla löytyy kovin monenlaista. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole syventyä kirjallisuustutkimukseen.
Sesarminae alaheimon sukuja ja lajeja on varsin runsaasti eri puolillla tropiikissa.
Valtaosa tuntuu olevan murtovesilajeja. Katsotaan nyt ensin, onko minulla edes teoreettisia mahdollisuuksia pareihin.

Varsinaisesti toivoisin saavani jonkin pienehkön, värikkään varmasti makeanveden lajin, jollaisia Tanganjikamatkoillani pyydystin, mutta valitettavasti en osannut hoitaa.
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganjika/taskurap/
Nyt olen harjoitellut muilla ravuilla, joten tiedän niistä enemmän.

[Save]

Petrin altaassa oli tänään vielä yksi tyttörapu, jonka ostin Enempää ei sinne tainnut jäädä. Eli minä nyt sitten myös hurahdin noihin. Naama ei lähde lasista irti, ei sitten millään, niin mielenkiintoisia nuo ovat! Nyt altaassa on koiras ja naaras. Luulin kyseessä olevan ihan makeanvedenrapu, mutta ilmeisesti se nyt sitten kaipaisikin kovempaa vettä. Altaassa tällä hetkellä KH 3 ja pH 7,5-8. Varmaan ihan hyvät olot noille, mutta kun tarkoitus oli ottaa myös niitä kääpiöahvenia. Pitää laittaa pieni juurakko ja korkkia akvaarioon, niin pääsevät kiipeämään pinnan päälle.

Ajattelin yrittää saada ne jossain vaiheessa lisääntymään pienemmässä akvaariossa, jossa voisin säätää vesiarvoja sopiviksi. Tai sitten pitäisi jättää ne kirjoahvenet. Tuossa pohdittiinkin, jo, että onko eettistä pitää murtoveden rapua makeassa vedessä. Rapuliinan ravut ovat ilmeisesti kuitenkin viihtyneet pehmeässä ja happamassa vedessä. Riittäisiköhän, jos pH on 7 tai vähän yli ja KH vaikka 4? (vaatii ihan hirveästi rikkihapon kanssa ja hiilidioksidin kanssa sähläämistä, kun nyt tosiaan tuo KH on vain 3 ja pH lähempänä 8:aa).
-Satu

[Aphrodite]

Terve, Aphrodite.

Minkä kokoisessa akvaariossa sun siniravut elelevät harmoniassa kalojen kanssa?

Hitsi, en ollut huomannut vastata tähän aiemmin

Rapuset majailevat 225-litraisessa altaassa, jossa siis myös urostaistis, albiinopartis sekä liian lämpimässä hetkellisesti parisenkymmenpäinen kardinaalikalaparvi.

[Rapuliina]

Terve, Save!

Helppo yhtyä kommentteihisi otusten mielenkiintoisuudesta. Meillä on nyt uros Luigi (ollut reilut pari kk), naaras Lolita (ollut pari viikkoa) ja pienenpieni naaras LouLou (ollut pari päivää). Naaraat eivät kylläkään yhtään käyttäydy nimiensä veroisesti eli eivät vokottele urosta...

Niinkuin JarviJ tuossa jossain viestissään sanoikin, mangroverapujen pitäminen makeassa vedessä saattaa näkyä joko niiden eliniässä tai koossa. Vaan kun ei tiedä, mitä makea vesi vaikuttaa. (Meillä on tosiaan pH7 ja kovuutta ei varmaan ollenkaan. Meidän Kh-mittari ei anna mitään arvoja.) Olen ymmärtänyt, että suomalaisilla akvaristeilla ei vielä ole vuosien kokemusta lajista. Ainakaan sellaiset ekspertit eivät ole näillä linjoilla viihtyneet.

Vähän minunkin motivaatiooni vaikuttaa tietous siitä, ettemme tarjoa ravuille niiden optimaalista elinympäristöä. Petri oli ihan oikeassa sanoessaan meille ensimmäisen kohdalla "Ostakaa tämä omalla vastuulla."
Mutta kun ei kuitenkaan haluaisi perustaa ravuille omaa allasta: koko ilo syntyy siitä, kun seuraa rapujen toimia nimenomaan muiden asukkien kanssa.

Minulle käy se, että teen nk. "pioneerityötä" pienellä vaatimattomalla peellä näiden ensimmäisten ostamieni mangroverapujen kohdalla. Olen meilannut saksalaiselle mangroverapu-ekspertti Annette Berkelmannilla ja kysynyt, sisältyykö hänen monivuotiseen kokemukseensa rapujen pitämistä makeanveden akvaariossa. Jos, niin kuinka kauan ravut ovat näissä olosuhteissa eläneet.

Koska kesäloma on tulossa, olen kuitenkin alkanut myydä kotona ajatusta erillisen suolaisen veden altaan rakentamista. Meidän ravut kiipeilevät korkeilla, joten mikseivät ne voisi liikkua korkin päältä putkea pitkin erilliseen, mahdollisimman esteettiseen murtoveden lasialtaaseen, jossa ne ehkä voisivat a)saada "suolaisen henkäyksen" tai b)ehkäpä koettaa lisääntyäkin. Tässä hankkeessa riittää rakentamista, mutta suunnittelu ja rakentelu on kivaa puuhaa. Mietityttää tietenkin, häiritseekö niiden kuoressaan kuljettama murtovesi sitten makeanveden kaloja.

[jarvij]

Rohkenen väittää että ei haittaa. Täysin makeassakin vedessä on jonkin verran netriumia ja klorideja. Se määrä, minkä ravut mukanaan kuljettaisivat on häviävän pieni lisä. Ajan mittaan voisi suolapitoisuus teoriassa kasvaa, mutta kun noille kuitenkin vettä vaihdetaan.

[Save]

Minun täytyy häpeäkseni tunnustaa, että sain sen käsityksen, että kyseessä on nimenomaan makeanveden laji joka vain lisääntyy murtovedessä. Minäkin haluaisin pitää rapuja kalojen kanssa ja varmaan teen sitten niin, että kovetan vettä hieman. Meilläkin hanaveden Kh on jotain yhden paikeilla. Tuo murtovesiallas varsinaisen altaan yhteydessä kuulostaa jännältä! Eihän sen tarttis olla hirveän isokaan. Itsekin olen sellainen näpertelijä, että sormet alkoivat heti syyhyämään . Jos sulla on jo joku suunnitelma niin siitä olisi kiva kuulla lisää!
-Satu

[Rapuliina]

Vilkaisin uudemman kerran sen saksalaisen mangroverapuekspertin saittia ja hän sanoo, että "Aikuisten rapujen pitäminen makeassa vedessä ei ole aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia".

En ole vielä sen pitemmälle suunnitellut tuota lisäallasta ravuille. Hankimme kovin tyyriin, teetetyn puisen tason akvaariollemme ja tason molemmin puolin jää tilaa vain noin 15 cm... Tietenkin jos akvaarion heivaa toiseen päähän, leveyttä saa jo 30 cm syntymään. Korkeutta voisi olla tietysti akvaarion korkeuden verran ja syvyyttä samoin. Noiden mittojen puitteissa se lisäallas pitäisi koota. Kriittisin kohta on varmaan se kulkukäytävä altaasta toiseen.

Mutta ei se mahdotonta ole. Kävintänään Helsingin Hakaniemen apteekissa, ja siellä kulkee kattoja pitkin sellaisia läpinäkyviä, nivelellisiä putkia, jota pitkin lääkevaraston apulaiset viskaavat farmaseuteille lääkepakkauksia ja farmaseuttien ei tarvitse siirtää ahteriaan tietokonepäätteeltä minnekään. Rohkaistuin keksinnöstä. Kaikki onnistuu, jos viitsii kokeilla.

Kerron kyllä, kun ehdin suunnittelemaan projektia.

Miten sinun rapusi ovat muuten viihtyneet? Tavanneet toisensa? Millaisia reaktioita? Mitä annat niille ruoaksi ja ovatko ne aktiivisia?

[Save]

Vilkaisin uudemman kerran sen saksalaisen mangroverapuekspertin saittia ja hän sanoo, että "Aikuisten rapujen pitäminen makeassa vedessä ei ole aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia".

Hyvä juttu! Ehkä näitä sitten uskaltaa tuossa pitää.

Ravut ovat olleet akvaariossa vasta pari päivää. Koiras tuli maanantaina ja eilen hain naaraan. Hyvin ovat ainakin syöneet plekoille tarkoitettuja tabletteja ja kiekkogranulaattia. Vähän koiras eilen hätisteli naarasta kun ne kohtasivat ja naaras pötki pakoon. Toivottavasti tottuvat toisiinsa nopeasti. Akvaariossa on paljon kasveja ja juurakkoa, jonka suojiin naaras pääsee, jos koiras hätistelee liikaa. Laitoin myös pienen juurakon, joka ylettää pinnan päälle. Altaassa on siis myös leväkatkarapuja, jotka taskuravut ovat ainakin toistaiseksi jättäneet rauhaan. Koiras tosin potkaisi yhtä, kun se yritti varastaa siltä ruokapalaa . Oli aika erikoinen näky.
-Satu

[Rapuliina]

Kokeile joskus ohuita porkkanaviipaleita (joko raakana tai muutaman minuutin kiehuneita). Ties johtuuko oranssista väristä, mutta meidän veijarit ovat ihan hulluna niihin ja kuljettavat niitä kuin koirat ikään pohjalta pinnalle ja luoliinsa. Vaan rengas jää jäljelle.

[Save]

Minä teinkin alustavan suunnitelman jo tuolle makeavesi+ murtovesialtaalle. Juurakot sojottamaan vedenpintaa kohti, ne kiinni korkkimattoon, josta pääsy sekä vedenpinnan päälle että putkeen. Putki kansilasiin (tai siis reikään) tiukasti kiinni vaikka teipillä tai silikonilla ja putken toinen pää pieneen n. 15-20-litraiseen altaaseen. Kansilasin läpi taas putki altaaseen, jossa pitkä juurakko "tikapuina" ja taas juurakkoon kiinnitetty korkki. Putkia saa varmasti etolasta, erittyyköhän niistä jotain myrkkyä? Täytyy kysyä. Molempien altaiden kansilasiin pitäisi saada putken mentävä reikä. Varmaan lasiliikkeessä voivat tehdä tuon edullisesti. Ongelmana on nuo putken askelmat. Mietin, että akvaariosilikonia voisi ehkä tursottaa putken sisäpintaan tiheältään ja siihen voisi kiinnittää vaikka karkeahkoa hiekkaa tai mangrovehaketta, jotta ravut saisivat kunnon otteen. Murtovesialtaassa voisi olla pienenpieni suodatin (jollainen minulla on) tai sitten poikasaltaaseen tarkoitettu vaahtomuovisuodatin. Vähän hankalaa selittää tätä näin, mutta toivottavasti ymmärsitte edes jotain .
-Satu

[Rapuliina]

Kyllä, hyvin tuota ymmärtää. Sama periaate on ollut mielessä, mutta haastavan projektista tekee se, että putken/sillan pitäisi varmaan olla helposti irrotettavissa puhdistusta yms. ajatellen. Kaiken kaikkiaan rakennelmien liitoskohdista pitäisi tehdä todella käyttäjäystävällisiä, jotta niiden uudelleen kiinnittäminen jne. onnistuu.

Ja että kokonaisuus näyttäisi joltain muulta kuin Pelle Pelottoman autotallin takahyllyltä.

Tuo mangrovehake kuulostaa hyvältä. Tietenkin mietityttää, onnistuuko planktisten jälkeläisten kehitys pienessä altaassa, mutta eivätköhän ne normaalistikin kasva jossan murtovesilampareessa.

[jarvij]

Kyllä mangroveravut ovat tavallaan merellisiä. Jo mini mangrowe viittaa siihen. Siis soistuneilla merenrannikkoalueilla (usein jokisuiden suistoalueet) vuorovesialueella, mangrowerämeissä, missä on ajoittain sekä makeaa, murto- että suolavettä.

Yksilöt vaeltetevat tuolla alueella jokea ylös ja alas, joten siis jopa täysin makeaan veteen.

Poikaset kuitenkin kehittyvät vain suolavedessä (murto- tai merivesi) ja ne ovat planktisia (kelluvat vedessä vapaasti virtausten vietävinä) . Eivät siis elä lätäköissä, vaan nousu- ja laskuvesialueella; tai minne virtaukset sattuvat ne kuljettamaan.

[Rapuliina]

Tuosta virtauksesta ja veden laadusta vielä.

JarviJ, sinä taidat olla mattosuodattimien ystävä – ainakin isompien akvaarioiden osalta. Minun akvaarioni vedessä alkaa olla aika paljon tuota mangrovejuurakoista irtoavaa ruskeaa pikku hiukkasta, ja nyt olisi tarkoitus saada mekaanista suodatusta paremmaksi.

Et siis suosittele ulkosuodatinta? Mekaaninen sisäsuodatin usein puhdistettuna on paras? Voisitko suositella 128-litraiseen hyvää merkkiä? Renamme pitää puhdistaa vähintään kerran viikossa ja siltikin akvaariossa uiskentelee hiukkasia aika lailla.

[jarvij]

Olen siirtynyt kokonaan mattosuodattimiin. Siitä löytyy variaatioita joka lähtöön.

[Save]

haastavan projektista tekee se, että putken/sillan pitäisi varmaan olla helposti irrotettavissa puhdistusta yms. ajatellen.

Niinpä. Silikoni kannattaa unohtaa. Mangrovehaketta minulla on hirveästi, kun olen fiksaillut isoja juurakoita ja siksi sitä ajattelin. Hake kuitenkin kastuisi putkessa hieman ja voisi homehtua. Ehkä ei siis sittenkään niin hyvä idea. Ehkä se hiekkavuorailu voisi toimia. Putki voisi myös olla mielellään läpinäkyvä ja taipuva. Mistäköhän sellaista saisi? N. 40-litrainen allas on käynyt mielessä ja minulla olisi siihen sopiva sisäsuodatin (matto tai ilmapumpulla toimiva poikassuodatin voisi ehkä olla parempi poikasten kannalta).
-Satu

[Rapuliina]

Voih! Matto kuulostaa jälleen täysin itse rakennettavalta systeemiltä. Pistävät aloittelijan koville, tuollaiset.

[Save]

Ei se matto niin vaikea rakentaa ole ( itselläni ei tästä huolimatta ole vielä yhdessäkään altaassa mattoa mutta tuohon uuteen voisi kokeilla). Hakusanaksi mattosuo* ja osumia tulee . Moottorisuodatin imaisee kalan ja varmaan myös ravunpoikaset hyvin nopeasti kitusiinsa, siksi siis tuo matto tai ilmapumppusuodatin olisi kätevä.

Varsinaiseen altaaseesi suosittelisin muuten lämpimästi Eheimin 2048:a suihkuputkella tai ehkä 2010 kävisi myös. Mulla on 2010 rapuvaariossa ja putsaan sen ehkä kerran kolmessa viikossa (mutta eipä siellä ole kalojakaan).

Omenakotilot eivät muuten välttämättä sovi näiden rapujen kanssa; äkkäsin eilen Mauri-koiraan nakertamassa saksillaan kotilon jalkaa. Mauri on kiipeillyt innokkaasti mutta Maisa pysyttelee vielä enimmäkseen pohjalla. Tänään leväkatkarapu oli luonut kuorensa ja Mauri söi kuorta. Siitähän se saa sitä kitiiniä, eikö?
-Satu