Lehtikalat liian ahtaalla?

[elisakonga]

Meillä on 140 litran akvaariossa 8 lehtikalaa. Lisäksi vain 2 leväbarbeja ja 1 partaimumonni. Faunattaressa suosittelivat antamaan lehtikaloille enemmän tilaa. Pitäisikö antaa ne pois?

Lehtikalat asuttivat aiemmin 660-litran akvaariota. Ne ovat jo iäkkäitä, syntyneet vuosina -97 ja -98. Kun keväällä puhkesi reikätauti (uudet monnit tai partaimumonnit toivat tulleessaan?), siirsin kalat pienempään akvaarioon lääkitystä varten. Nyt haluaisin jättää lehtikalat sinne, sillä suunnittelen ottavani lomien jälkeen isoon akvaarioon pieniä parvikaloja. Mutta onko sellainen kohtalokasta lehtikaloille? Täytyy tunnustaa, että 2 lehtikalaa kuoli heti siirron jälkeen (syynä ehkä stressi mutta sen lisäksi poistetun juurakon alta pöllähtänyt kuona ja sitä kautta kohonneet nitriittiarvot, jotka sitten kyllä korjattiin). Yksi lehtikala kuoli tämän jälkeenkin vesiarvojen ollessa jo kunnossa. Eli onko toivoa saada nauttia lehtikalojen seurasta 140-litran akvaariossa?

[Hyvis77]

Jos et halua lehtikaloja pitää siellä isossa akvassa niin lahjoita kokonaan pois. 140l on mielestäni aivan liian pieni yhdellekkään lehtikalalle.

[JM&Tanja]

Johan viestin laitoit!
Varoitan, että voi tulla paljon sanomista!

Mutta kuitenkin yhdyn edelliseen, että lehtikset ei kuulu noin pieneen altaaseen, äkkiä pois sieltä.

t:Tanja

[elisakonga]

Kiitos vastauksistanne!

Enpä halua huonoja oloja kivoille kavereille. Seurallisina otuksina lehtikalat ovat oikein mukavia. Niillä vain on niin suuri suu, että 660-litran akvaariossa monnin poikaset katoavat yhtä nopeasti kuin syntyvätkin

Huomenna teemme muutoksia, lupaan sen. Juttelen vielä aamulla mieheni kanssa mitä teemme. Joko palautamme ne isoon akvaarioon (ja luovumme suunnitelmasta hankkia pieniä ihanasti kutevia ja lisääntyviä parvikaloja) tai annamme lehtikalat hetimiten uuteen kotiin (jos ne sellaisen löytäisivät)

[Inia]

Leväbarbitkin ovat liian pienessä altaassa. Aiotko laittaa ne suureen?
Pienten kalojen lisäännyttäminen tuossa suuremmassa altaassa on sekin kyseenalaista, sillä erityisesti tetrat ovet sellaisia petoja että löytäessään yhdenkin poikasen, ne etsivät niitä joukolla lisää ja pistävät poskeensa... Piiloja ja kasvitiheikköjä saa olla paljon jos haluat onnistua.

[Fisustaja]

660-litran akvaariossa monnin poikaset katoavat yhtä nopeasti kuin syntyvätkin

Niin mikäs monni on kyseessä? Monniset?

Ajattelin vain että jos monnit ovat pieniä niin siirrä ne 140 litraiseen ja hanki kaveriksi tetroja. Silloin voit siirtää lehtikalat ja leväbarbit isoon akvaarioon.

Täytyy tunnustaa, että 2 lehtikalaa kuoli heti siirron jälkeen (syynä ehkä stressi mutta sen lisäksi poistetun juurakon alta pöllähtänyt kuona ja sitä kautta kohonneet nitriittiarvot, jotka sitten kyllä korjattiin). Yksi lehtikala kuoli tämän jälkeenkin vesiarvojen ollessa jo kunnossa.

Niin mitkäs ne vesiarvot on? Oma mielipiteeni on että kalat kuolivat ahtauteen tai vesiarvojen heikkenemiseen. Kannattaisi mitata vesiarvoja myös ennen vedenvaihtoa. Silloin näkee nitraatin ja nitriitin korkeimmat arvot.

[VesiEläin]

Kahdeksan Lehtikalaa, sopivatko raukat edes kääntymään siellä?!.. Voi hirvitys! Onneksi teet asialle jotain, pääasia on että pääsevät nyt isompaan akvaarioon HETI.

[elisakonga]

Nyt lehtikalat metsästelevät silmät loistaen partaimumonnin poikasia 660-litran akvaariossa eli voitte hengähtää helpotuksesta .

Kiitän saamistani vastauksista. Kiitos erityisesti Fisustajalle selkeistä ideoista!

Pyydystin 16 kappaletta partaimumonnin poikasia turvaan pienempään akvaarioon (niitä oli ainakin kahdesta eri poikueesta, isompia ja ihan vauvoja). Josko siellä kasvaisivat aikuisiksi; ei ole ainakaan ketään syömässä niitä siellä. Loput minimonnit piiloutuivat tehokkaasti valtavan ison jaavansammaleen ja muiden kasvien joukkoon ja päätin antaa niiden kokeilla selviytymiskykyjään lehtikalojen kanssa seura-akvaariossa .

En kokenut lehtikalojen olevan liian ahtaalla metrin pituisessa 140-litran akvaariossa. Meillä on aiemmin lehtikalat kuteneetkin siellä, kasvatettiin kerran yksi kutu aikuisiksi ja jaeltiin kaloja maailmalle. Tällä kertaa tuli kerralla monta kapulaa rattaisiin: reikätauti, kalojen siirto, lääkitys, juurakon siirto ja kuonapöläys, lehtikaloja menehtyi, nitriittiongelma...). Mutta sen enemmittä puheitta totean, etten jatkossa yritä sopeuttaa lehtikaloja asumaan 140-litrassa. On se uskottava, kun itse näkee ja kuulee, ettei niitä siellä sovi pitää.

Jos jollakin expertillä oli intoa vastata, niin mulla ois liuta kysymyksiä:

• KYSYMYS1: Lääkitystä varten lienee kuitenkin tarvittaessa jatkossakin OK siirtää lehtikalat pienempään akvaarioon? Vai pitäisikö esim.reikätautia varten lääkitä koko 660-litran akvaario? Ollaan oltu niin onnekkaita, että ollaan säästytty ongelmilta tähän asti. Vain ihan aluksi vuonna -97 lehtikalat toivat tullessaan pilkkutaudin, joka silloin lääkittiin. Ja nyt siis huhtikuussa tuli reikätauti, jonka lääkitsin pienemmässä akvaariossa.

• KYSYMYS 2: Kysymys partaimumonnien viljelystä, jos tällä palstalla sallitaan: Pärjäävätkö monnin poikaset lomareissun ajan, kun kukaan ei ole antamassa niille salaattia ja kesäkurpitsaa? Kuinka kauan? Miten suosittelisitte ruokkimaan? Isossa akvaariossa pääsivät osallisiksi myös esim.spiruliinalevyistä.

• KYSYMYS 3: Tekee mieli uudistaa akvaarioita. Haluaisimme vikkeliä parvikaloja, jotka lisääntyisivätkin. Mitä suosittelisitte?
  Nyt on:
  - sinisilmäpleko "Helmut", akvaarion suosikkilemmikkini, joka oli täysikasvuinen, noin 25-senttinen, jo muuttaessaan meille vuonna -97. Seurallinen kaveri!
  - 3 kpl jo 7-vuotiasta loistoseepraa. Sukkuloivat kivasti edestakaisin.
  - leväbarbeja ehkä 8 - 10 kpl (suurin osa vielä pieniä ja tehokkaita levän syöjiä, noin 5cm mittaisia; yli 10-senttisen päästäisin päiviltä, jos saisin haaviin, liekö liian julmaa?)
  - partaimumonneja ehkä 8-10 (poikasia tuskin enää kohta jäljellä kun tuota lehtikalojen silmien kiiltoa katselee; saavatpahan virikkeitä ja hyvää ravintoa)
  - lehtikaloja 8 kpl (voisi olla kiva pitää ne - rajoittaako se kuitenkin kovasti parvikalojen valintaa?)

• KYSYMYS 4: Leväbarbit ovat olleet tehokkaita kasvien hoitajia, kun syövät levät kasvien reunoiltakin mihin monnit eivät kykene. Eikö niiden pieniä yksilöitä kannata pitää 140-litran akvaariossakin siivoajina? Vai onko muita vaihtoehtoja?

[Inia]

Millä ihmeellä olet lääkinnyt reikätautia? Käsitykseni mukaan siihen ei ole lääkettä. Reikätauti aiheutuu stressistä, jota aiheuttavat muuttuneet elinolot, ahtaus, yksipuolinen ruokavalio ja muuttunut veden laatu. Tauti paranee itsekseen, kun streessi katoaa. Sinuna en nyt lähtisi siirtelemään enää lehtikaloja, vaan antaisin niiden olla 660-litraisessasi ihan rauhassa.

Partamonneista on käyty lukemattomia keskusteluja eikä niiden tahallinen viljely ole erityisesti suosiossa. Poikasia kun on vaikea luovuttaa eteenpäin minnekään ylitarjonnan takia. 660-litraiseesi mahtuu n. 5 aikuista partamonnia ja 140 litraiseen 1. Mieti tätä kun viljelet monnejasi...

Lisäkalastoa ottaisin kun kalasi näyttävät terveiltä ja elinolot 660- litraisessa ovat vakiintuneet. Pari tetraparvea sopisi tuonne hyvin. Yleensä lehtikalojen kanssa suositaan korkeanmallisia tetroja, mutta useammalla, minut mukaan lukien on lehtikalojen kanssa kapeanmallisia tetroja (mm.kardinaaleja ja punapäitä). Riippuu tietenkin lehtikalojesi koosta mitä lajeja kannattaa hankkia. Eli sen kokoisia tetroja etteivät päädy ruokalistalle.

[elisakonga]

Lääkitsin Waterlife:n Octozin "Hole-In-Head" -lääkkeellä; (tuoteseloste mainitsee tehoavan myös Spironukleukseen, Vesipöhöön, Valkopilkkutautiin, Samettitautiin, Lehtikalatautiin ja Vuokkokalatautiin yms.). Tehoaa siis ilmeisesti siimaeliöihin suolistossa, jotta kala taas pystyisi käyttämään hyväkseen ravinteet, vitamiinit ja hivenaineet?

Seran "Vipan" yleisruoka ei kai ole antanut tarpeeksi ravinteita? Spiruliinaakin lehtikalat ovat nokkineet. Vesi on ollut hyvää, nitriittiä ei ole ollut. PHta olen mitannut harvemmin, mutta aina silloin, kun olen mitannut, se on näyttänyt neutraalia. Reikätauti alkoi, kun akvaarioon tuli uusia pieniä leväbarbeja ja partaimumonneja.

[Tuoppi76]

Nyt lehtikalat metsästelevät silmät loistaen partaimumonnin poikasia 660-litran akvaariossa eli voitte hengähtää helpotuksesta .

Siis käytännössä syötät eläviä selkärankaisia lehtikaloillesi. Tämä on kyllä selkeästi kiellettyä eläinsuojelulain mukaan.
No eivätpä ole ainakaan lehtikalat ahtaalla, kalavauvat voidaankin hyvin mielin syötää elävänä ruokana ja kaikki tämän foorumin "eläinsuojelijat" ovat tyytyväisiä.

[Fisustaja]

KYSYMYS 4: Leväbarbit ovat olleet tehokkaita kasvien hoitajia, kun syövät levät kasvien reunoiltakin mihin monnit eivät kykene. Eikö niiden pieniä yksilöitä kannata pitää 140-litran akvaariossakin siivoajina? Vai onko muita vaihtoehtoja?

Onhan toki. Esim. nuolimonnit ovat hieman leväbarbin näköisiä mutta paljon pienempiä. Tosin jos otat niitä niin veden pitää olla viileää 22-24 asteista. Nuolimonnien seuraksi käy esim neontetra joka lisäksi lisääntyy suht helposti.

Leväbarbeja ei kannata pitää (edes pieniä yksilöitä) pienissä altaissa.

[Tapio Martimo]

Onhan toki. Esim. nuolimonnit ovat hieman leväbarbin näköisiä mutta paljon pienempiä. Tosin jos otat niitä niin veden pitää olla viileää 22-24 asteista. Nuolimonnien seuraksi käy esim neontetra joka lisäksi lisääntyy suht helposti. 8-)

Eihän nuolimonni ole mikään leväbarbin korvike. Leväbarbi syö tupsulevää, nuolimonni ei. Lähinnä leväbarbille korvikkeeksi kelpaisivat levänsyöjäravut.

[Fisustaja]

Eihän nuolimonni ole mikään leväbarbin korvike. Leväbarbi syö tupsulevää, nuolimonni ei. Lähinnä leväbarbille korvikkeeksi kelpaisivat levänsyöjäravut.

Syökö levänsyöjäravut tupsulevää?

[Tapio Martimo]

Syökö levänsyöjäravut tupsulevää?

Niin ainakin yritin tuossa edellä viestittää. Eipä sillä, en ole niitä altaissani pitänyt, mutta verkossa näin kehuvat. Esim: http://www.vectrapoint.com/main/manual/bm36.html

[Fisustaja]

Eipä minullakaan noita rapusia ole ollut, mutta luulin niiden jättävän tupsulevän rauhaan. Ja itse asiassa tarkoitushan ei ollutkaan löytää tupsulevää syövää kalaa, vaan levänsyöjää ylipäätään pieneen altaaseen.

[Tapio Martimo]

Eipä minullakaan noita rapusia ole ollut, mutta luulin niiden jättävän tupsulevän rauhaan. Ja itse asiassa tarkoitushan ei ollutkaan löytää tupsulevää syövää kalaa, vaan levänsyöjää ylipäätään pieneen altaaseen.

Niinpäs muuten olikin. Luin hätäisesti pelkästään uutena viestinä vain tuon sinun viestisi, jota kommentoin. Sikäli kuitenkin katkarapu olisi leväbarbeja ja nuolimonneja parempi vaihtoehto, koska ne syövät käsittääkseni sekä tupsu-, että viherleviä leväbarbin syödessä vain tupsulevää ja nuolimonnin jättäessä tupsulevän rauhaan.

[Fisustaja]

Eipä minullakaan noita rapusia ole ollut, mutta luulin niiden jättävän tupsulevän rauhaan. Ja itse asiassa tarkoitushan ei ollutkaan löytää tupsulevää syövää kalaa, vaan levänsyöjää ylipäätään pieneen altaaseen.

Niinpäs muuten olikin. Luin hätäisesti pelkästään uutena viestinä vain tuon sinun viestisi, jota kommentoin. Sikäli kuitenkin katkarapu olisi leväbarbeja ja nuolimonneja parempi vaihtoehto, koska ne syövät käsittääkseni sekä tupsu-, että viherleviä leväbarbin syödessä vain tupsulevää ja nuolimonnin jättäessä tupsulevän rauhaan.

Aivan eli siinä tapauksessa amanorapuja pohjalle levää syömään. Silloin muuksi kalastoksi käy myös lämpimämmässä vedessä uiskentelevat tetrat.

elisakonga: Olisi muuten hienoa jo kertoisit molempien altaiden koko kalastot vai tulivatko ne jo aiemmassa viestissäsi?

[elisakonga]

... katkarapu olisi leväbarbeja ja nuolimonneja parempi vaihtoehto, koska ne syövät käsittääkseni sekä tupsu-, että viherleviä...

Tupsulevä on syynä siihen, että olemme hankkineet leväbarbeja. Jos katkaravut hoitavat tämän tehtävän, niin pitäisin mieluummin niitä kuin leväbarbeja. Täytyypä ottaa lisää selvää katkaravuista akvaariossa, mielenkiintoista!

Siis käytännössä syötät eläviä selkärankaisia lehtikaloillesi. Tämä on kyllä selkeästi kiellettyä eläinsuojelulain mukaan.

Niinpä niin, seura-akvaariossa taitaa käydä valitettavan usein niin, että kutu tai kalanpoikaset päätyvät ruuaksi. Hölmöt kalat kun kutevat "ilman lupaa"

[Fisustaja]

Siis käytännössä syötät eläviä selkärankaisia lehtikaloillesi. Tämä on kyllä selkeästi kiellettyä eläinsuojelulain mukaan.

Niinpä niin, seura-akvaariossa taitaa käydä valitettavan usein niin, että kutu tai kalanpoikaset päätyvät ruuaksi. Hölmöt kalat kun kutevat "ilman lupaa"

Niinpä niin. Juuri tämän takia ihmettelen miksi ihmiset alkavat heti syyllistämään kun poikasia jonkun altaassa joutuu poikasia ruokalistalle. Minkäs sille mahtaa tuotahan tapahtuu luonnossakin koko ajan ja seura-akvaariossa on mahdotonta pitää kaikkia poikasia elossa.

On täysin eri asia jos tietoisesti käyttää poikasia ravintona kaloillaan.

[Tuoppi76]

On täysin eri asia jos tietoisesti käyttää poikasia ravintona kaloillaan.

Tässähän kysymys on nimenomaan tästä. Petokalat (lehtikalat) siirretään tietoisesti altaaseen jossa on poikasia, samalla tietäen, että poikaset tullaan syömään elävältä.

Vertaus: jos minulla on kaksi allasta, toisessa piraijoita ja toisessa miljoonakaloja, muuttaako se jotenkin teon tietoisuutta, jos siirrän miljoonakalat piraija-altaaseen vai piraijat miljoonakala-altaaseen??

[Rääkky]

Eiköhän tämäkin käsitetä niin että varsinaisesti kasvatetaan erillisessä altaassa vain ruoaksi kaloja niin ettei ko. kaloilla ole mitään muuta tarkoitusta kuin olla ruokana.

Ei kalan kuteminen ja poikasten syöminen lainrikkojaa sinällään tee: oman lajin sisäisetkin yksilöt syövät omia poikasiaan. Vai pitäisikö meidän pitää varmuuden vuoksi vaikka 30 päistä pelkistä koiraista koostuvaa neontetraparvea tai sitten vaikkapa yksittäistä parvikalaa etteivät vaan kude [/b]

[Fisustaja]

On täysin eri asia jos tietoisesti käyttää poikasia ravintona kaloillaan.

Tässähän kysymys on nimenomaan tästä. Petokalat (lehtikalat) siirretään tietoisesti altaaseen jossa on poikasia, samalla tietäen, että poikaset tullaan syömään elävältä.

Vertaus: jos minulla on kaksi allasta, toisessa piraijoita ja toisessa miljoonakaloja, muuttaako se jotenkin teon tietoisuutta, jos siirrän miljoonakalat piraija-altaaseen vai piraijat miljoonakala-altaaseen??

Aivan, onhan se totta että siirrosta aiheutuneet poikasten syönnit ovat tahallisia, mutta seuraavat partis poikueethan joutuvat lehtisten suihin ihan luonnollisesti. Mutta mites tuollainen siirto pitäisi sitten "oikealla" tavalla tapahtua? Poikaset pois altaasta ensin vai? Ison partispoikas-lauman metsästäminen altaasta voi meinaan olla aika työlästä.

[Tuoppi76]

Eiköhän tämäkin käsitetä niin että varsinaisesti kasvatetaan erillisessä altaassa vain ruoaksi kaloja niin ettei ko. kaloilla ole mitään muuta tarkoitusta kuin olla ruokana.

Yksilön kannalta tällä ei kuitenkaan valitettavasti ole merkitystä. Ja eikös täällä foorumilla kalan viihtyvyys ollut juuri se ainoa merkittävä asia? (mitä ei edusta se, että joutuu syödyksi elävältä)

Tarkoitukseni oli kuitenkin sanoa, että toisen onni (lehtikalojen suurimpi koti) oli toisen korvapuusti (partamonnin poikaset, jotka syötiin elävältä)
Miksi poikaset ovat mielestänne jotenkin vähempiarvoisia kuin aikuiset kalat?