Matala allas -visio

[Tessu-]

Haluaisin matalan altaan. Ja kysynkin miltäosin se voisi edes yleensä olla mahdollista. Tarkoitan osapuilleen sellaista (ei ehkä ihan niin matalaa) missä akvaarioliikkeissä myydään kasveja.

Kokoa tuon pohjalle tulisi juuri sen alle tulevan (lundian) laatikoston verran eli n. 100x40cm. Korkeutta laskeskelin jotakuinkin reilut 30senttiä, josta siis hiekkaa ~5cm ja vettä yhteensä maks. 30cm. Tehokas käytettävissä oleva tilavuus olisi siis n. 120litraa korkeudesta riippuen. Kuulostaako jo nyt hullulta? Ajattelin että voisi mahtollisesti rakentaa tuon altaan itse. Ts. rakennusideoitakin kaivataan (lasin paksuus yms.) Ja hieman arvioita kustannuksista (mikäli teillä on kokemusta)

Suodatukseksi joko sisäsuodatin tai vaihtoehtoisesti matto. Kumpi parempi?

Voiko noin matalaan yleensäkään laittaa kaloja? ajattelin monniaisia ja jotain pieniä sieviä ja mukavia muutamia. Suositelkaa jotain. (kääpiö)Pallokalat olisivat kivoja, mutten tiedä sitten niitten mieltymyksistä tuon matalan vesikorkeuden suhteen. Pinnan voisi mahdollisesti peittää kauniilla pintakasvillisuudella.

Suurin tekninen ongelma tuossa tuntuu olevan valaistuksen toteutus. En toisaalta haluaisi valokantta päälle (enkä ripustettavaksi kattoon), ja taas toisaalta taas en mitää huippukustanteisia spottejakaan. Näistä edellämainituista, ei toivotuosta valokansi on ehkä paras vaihtoehto.

Näin eiköhän tuossa jo ole pähkinää purtavaksi.

P.s. Tämä saattaa vaikuttaa kaukaa haetulta ja "nyhjää tyhjästä" idealta, mutta kiitos kun edes luit

[111na]

Kyllä onnistuu.

Matala on helppo valaista ja kasvit saavat valoa. Pohjan osuus on suuri, joten biologinen suodatus on tehokas itsessäänkin.

30 sentin vedenkorkeus on ihan kelpo monille lajeille. Esimerkiksi tuuheaan kasvialtaaseen pieniä rihmakaloja. Yleensä tykkäävät heikosta virrasta tai itse asiassa tyvenestä. Reilulla virtauksella taas monet pohjakalat ovat onnessaan. Ja pienet pallokalat ovat niin pikkuruisia, että hämmästyisin jos niille ei kelpaisi!

Edit:
Niin tuota 25 senttiä..
Miljoonakalat. Ehkäpä tosiaan labyrinteistä jokin loistoparatiisikala, murisijarihma kenties, ehkäpä loistokiipijäkala. Mitenhän on 'tavanomaisten' rihmakalojen kanssa?

[dsl]

Monnisia, kääpiöahvenia, taistoja, piikkisilmiä. Kyllähän sitä löytyy vaikka mitä lajeja tuollaisiin. Lehtikala näyttäisi ehkä turhan isolta, mutta iso osa sellaisista normaalin muotoisista kyllä käy.

[111na]

Lehtikalasta jos olisi sellaisia puolikkaita versioita.

[Tessu-]

No hyvä ettette heti tyrmää loistavaa ideaa *heh* kaloja siis löytyy.

6mm lasi varmaan riittää tuohon (tai maksimissaan pohjalle 8mm). Allas tulee kuitenkin olemaan tuettu koko pohjan alalta. Aattelin mitoiksi 100x40x35 ..ja korkeus tuon 35cm siis. Ja laitoin vähän alustavaa hintakyselyäkin liikkeelle jo.

Muut kysymykset ovat vielä avoinna. 8I

[Adrianna]

Lehtikalasta jos olisi sellaisia puolikkaita versioita.

Täällähän keskusteltiin siitä kääpiölehtikalasta eli pikkulehtikalasta. Juupas-eipäs mittelön lopuksi todettiin että juu kyllä niitä on olemassa ja vaikea saada. Ovat myös puolta pienempiä kuin normaalit lehtikalat.

Hakutoiminnolla voisi tuon lehtikalakeskustelun löytää... Jos viitsii.

[111na]

Alkaa olla jotakuinkin vakiomittoja nuo! Jotakin 100*60*30 voisi jo sanoa matalaksi noin niinkuin suhteellisesti. Taikka laajapohjaiseksi.

Lehtikalasta jos olisi sellaisia puolikkaita versioita.

Täällähän keskusteltiin siitä kääpiölehtikalasta eli pikkulehtikalasta.

Todellako puolta pienempiä? Ehkäpä viisitoista senttiä korkeita kaloja? Sellaiset näyttäisivät hyviltä kovin tavallisessa 45-50 cm korkeudessa.

Pitäisikin katsoa se keskustelu. Kääpiölehtiksistä en ole kuullutkaan, mutta entuudestaan pikkulehtikalan omana lajinaan kyllä muistan. Epäilyttää kääpiö tuossa yhteydessä.

Edit:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=22786
Juu siis sellaista kuin kääpiölehtikala ei ole olemassakaan. Joten korjataanpas käsityksiä siellä! (Korkeus15-20 cm.)

Jos halutaan matala allas, ideaa on syytä tutkia laaja-alaisesti, eikä heti miettiä mikä sinne saattaisi mahtua, vaan mille se olisi parhain. Tämä pätee tietysti kaikenmuotoisiin ja -kokoisiin altaisiin.

[Tessu-]

nyt tiedän koon. 100x40x30. eli 30cm "matala" . Hintaa tuolle tulee ainakin coralista kun kysyin niin kalleimmillaan 70euroa (voi olla jopa alle 60e) ja tuokin on kehysakva. Ilman kehyksiä saa halvemmalla... ja 6mm lasia tuo.. mutta koska koko pohja on tuettuna, niin toimii.

Ajattelin laittaa tuon ikkunan alle. ei paista suoraan aurinko lainkaan, mutta valoa on reilusti. ja sitten jonkunlainen valaisinsysteemi tuohon. Suodattimen suhteen olen kallistumassa sisäsuodattimen puolelle.

Kritisoikaa ja kommentoikaa. (ja jättäkää ne lehtikset vähän vähemmälle, kun ei ne tuonne ole kuitenkaan tulossa)

[111na]

Ikkunasta tulee melko vaihtelevasti valoa, vuodenajasta ja säästä riippuen, mutta sitä voisi olla hauska kokeilla ja opetella säätelemään. Luonnonvalo on kuitenkin niin kaunista. Pelkästään luonnonvaloon perustuva valaisu olisi toteutettavissa ikkunalla heijastimen avulla, jolloin valo saadaan ylhäältä alas lankeavaksi. Pimeinä kuukausina tarvittaisiin sähkövaloa lisänä ja kesä-heinäkuussa (vähintään, ehkä jopa huhti-syyskuussa) säännöllistä varjostusta.

Lisävalon voisi toteuttaa tuon päivänvaloheijastimen läpi pienillä halogeenilampuilla. Heijastimeen vain pienet reiät. Heijastin voi olla valkoinen tai kiiltävä, luultavasti valkoinen toimii parhaiten. Halogeeneissa on omat heijastimet kiinteinä.

Lehtikaloista sanoisin että..


Ai niin se suodatus. Matto on siinä hyvä, että se tehokkaasti muuntaa syntyvän ammoniumin nitraatiksi. Kyllähän ammonium nitraatiksi muuttuu jokaisessa toimivassa altaassa. Jos kaloja ei istuta täyteen, vaan fiilistelee kokonaisuuden kanssa, ( kasvit, ehkä biotooppi, vaikka perehtyminen yhteen lajiin, kudetus, jms) on matolle sekä tilaa että mahdollisesti hyötyjäkin, mutta se on myös turhakin samaan aikaan. Jos pystyt vastaamaan kysymykseen miksi ei tai miksi, asiahan on sillä selvä.

Jos sisäsuodatin on helposti pestävissä, se ei ole hullumpi laite. Laittaa veden kiertämään ja kerää roskat.

[sani]

Luonnonvaloa käyttäessä tuo valon epätasaisuus on aikamoinen ongelma. Joskus koetin kasvatella melalehtiä (jotka sopeutuvat niukkaan valoon) luonnonvalolla ja ne kääntyivät päivässä-parissa ikävästi kohti valoa joten akvaariota olisi pitänyt käännellä päivittäin Että pyörät akvaariopöydän alle jos tuota koettaa... Heijastinten laittaminen valon tasaamiseksi kuulostaa esteettisesti huonolta ratkaisulta.

[111na]

Ajattelin heijastimella järjestelyä missä valo tulee akvaarioon ylhäältä. Ainakin akvaario on silloin valaistu kauniisti, mutta loppu onkin kiinni toteuttajan estetiikasta. Heijastimeksi käy vaikka valkoinen kangas.

Jos tarkoitat juuri valon liiallista tasaisuutta, niin se on tässä tasaista jo valmiiksi, koska suoraa valoa kertoman mukaan tule. Ei siitä silloin saa suuntaavaa kovin helpolla. Mutta onhan siinäkin suunta: se on tyypillinen pohjois-kattoikkunan valo, siis ateljeen valo.


Halogeeneilla saa sitten spottia. Niillä pienillä 'sisustushaloilla', tiedättehän?


Suodatuksesta vielä. Itselläni riittää hyvin Seran (L-150) 'pillisuodatin' 250 litraisessa:). Se vaatii pesua kerran viikossa mutta kyllä se veden kirkkaana pitää. Sen helpompaa pestävyyttä tuskin on, kun se on koteloimaton vaahtomuovi. Ilmapumppu pumppaa siihen 150l/h.

Suodatustani voisi luonnehtia reilusti alitehoiseksi, mutta kaloja ei ole paljoa ja se toimii. Toisaalta tuollaisessa on erinomaiset oltavat bakteereilla hitaan läpivirtauksen vuoksi. Hitaasti kyllä sitten vesikin kirkastuu, kun se erilaisista toimista välillä hiukkasista samenee. Viimeksi tänään turvevedestä.

5 tuollaista rinnan, niin minulla olisi käytännöllisesti oikein mitoitettu matto.

Ristiriitaista tietysti pestävä biologinen suodatin. Tuo nyt vain on tuollainen, pestä haluaa, että siitä kulkisi vesi paremmin läpi. Pesen vain vähän!

Mutta tietenkin kaiken möhnän takia, mitä akvaariossa leijailee useinkin eri syistä, ihmetyttää miten matto sitten voisi pysyä tukkeentumatta. Siitä minulla ei ole kokemusta. Mutta sehän taitaa olla hienoimmillaankin karkeampaa kuin tuo Seran vaahtomuovi.

Ja aika usein kuultu käsitys että suodatin pitäisi veden kirkkaana taitaa olla niin ja näin. Itse asiassa vedessä liikkuvat partikkelit liittyvät toisiinsa ja laskeutuvat ja kiinnittyvät vähän joka paikkaan. Kokemusta minulla on myös pelkästä pumpusta altaan tekniikkana. Siinäkin vesi oli hyvin kirkasta.

[Tessu-]

Noh. onneksi löytyy tuollainen halomuuntaja valmiina,jos sellaista tarvitaan.

allas tulee kuitenkin ison ikkunan alle (~yli2m x 1,5m) ja sen yläreuna on juuri ikkunan yläreunan tasalla. Aurinko ei paista suoraan altaaseen koskaan, mutta valoa tuosta ikkunasta tulee muuten mukavasti. Sälekaihtimet kyllä löytyy sitten tarvittaessa. Mitään heijastinsydeemejä en olkkariin ala rakentelemaan.

Lähinnä kuitenkin haen sellaista "tropiikkifiilistä", eli ettei mitään 1000W spotteja, vaan että kalat uiskentelevat pintakasvillisuuden alla omassa rauhassaan. (..ja välillä katselevat salkkareita )

Altaassa on vettä arviolta 22cm + ~5cm hiekkaa. pöntön tarkka lopullinen koko on siis lev:96, syv:39, kork:30. Kun allas on noin matala, niin onko kansilasit ihan 'must'-thing liian suuren haihtumisen estämiseksi? kun en millään sellaisia haluaisi..

Kalastoksi aattelin esim. jotai pikkurihmoja tai taistoparin tai kääpiöpalleroisia. ja sitten pohjalle jotain xxx (ei kuitenkaan XXX ;D), josta en kyllä vielä osaa sanoa. ehdotelkaa ihmeessä. kuitenkin noista ei-pohjakaloista ajattelin tyytyä vain yhteen lajiin, niinkin kaunista kuin se onkin

(niin ja vielä joku matalan mallinen sisäsuodatin ja varmaan joku 150w jääkäri lämmittämään.)

[111na]

Hieno juttu! Pintakasvien kanssa ikkunalla saattasi ollakin paras tilanne. Esimerkiksi pistia rehevänä kasvaessaan ulottuu ehkäpä pohjaan asti ja tila on jo näinkin hyvin käytössä. Kasvien harventamista vain, mikä mukavasti samalla säätelee valon määrää akvaariossa.

Pistia ei muuten tykkää kovin virtaavasta vedestä. Eikä yleensäkään pintakasvit. Mutta tietysti ne myös estävät itsessään pintaveden kiertoa.

Labyrinttikalat sopisivat 'seisovan veden' tyyppiin erinomaisesti. Olisivat kuin kotonaan.

Ai niin ne lasit. Tokihan vettä haihtuu avonaisesta, mikä useimmiten on tervetullutta huoneilmaan. En voisi kuvitella enää asuntoa ilman akvaariota. Siinä on paljon parempi hengittää.

Lasit olisivat tarpeelliset viimeistään silloin kun jokin kala hyppää ulos. Niin yksinkertaista se on!

Minulla ei ole niin vielä tapahtunut. Kalastona on sinirihmakala, suklaarihmoja, loistoparatiiseja, loistokiipijöitä ja partamonneja.

Verkon voi laittaa estämään hyppimistä. Hyttysverkkoa on käytetty ja itse olen ehdotellut pienisilmäistä rysänhavasta, solmuväliltään noin 10mm. Se voidaan virittää 'kansilasin paikalle' tai pystympään, kuin aidaksi.

Jotkut ratkaisevat ongelman täyttämällä altaan reilusti vajaaksi. Silloin mittoihisi tulisi muutoksia.

[Tessu-]

ktos Iiina

Muutoksia en halua mittoihin vaa nimenomaan silleen "piripintaan" ilman laseja. Juuri noin suunnittelin että pintakasveilla peittoon, mahdollisimman pieni virtaus.

Eihän nuo pikkurihmat tai taistot ole kovia hyppimään?

niin ja mitenkäs on pohjakalojen laita? oisko 1-2partista ja jotain muita "tonkijoita"? ..kuitenkaan en halua noukkia mitään altaan ulkopuolelta.

[111na]

En osaa sanoa hyppimiseen, mutta minun lajini eivät ole sitä tehneet. Sinirihma on vain senverran vauhdikas että välillä loiskahtaa sen pinnalla käydessä.

Partisnaaras on pienikokoisempi ja oikein hyvä levänsyöjä. Laseista näyttää tosin vain syövän. mutta niin tehokkaasti että toisesta päästä vai tippuu koko ajan vihreää pökälettä.

Onkin muuten sinirihman ja partiksen (toinen partis on vielä melkein vauva) kakkaa sitten joka paikka täynnänsä. Näyttää oikein kodikkaalta hienon vaalean hiekan päällä..

Hiekkaa suosittelen hakemaan luonnosta. Se on mukavemman sävyistäkin. Ja astetta karkeampaa hiekkaa kuin tuollaista bilteman saharan mallia. Tämä on ihan mieltymyskysymys, mutta myös käytännöllinen, esteettinen ja teoreettinen pointti. Hieno hiekka on tukossa ja hapeton. En todellakaan voi väittää että pohjastani ei tulisi kuplia ja sinilevää ei kasvaisi toisen tyyppisellä hiekalla. Mutta niin vain uskon.

Pienehkö ohut mattosuodatin ei veisi tilaa sen enempää kuin sisäsuodatinkaan. Lisäksi se on naamioitavissa vaikkapa jaavansammalella. Pienen pieni pumppu, ehkpä 1 kertaa vesi läpi tunnissa, ohutta mattoa taivutettuna kulmaan ja se on siinä. Voisi sopia tämän altaan luonteeseen.

[JukkaV]

Eläinsuojelulailla on muistaakseni maininta kalojen hyppäämisen estämisestä!

[111na]

Entä jos ne eivät pyri hyppäämään? Tarvitseeko silloin estää? Muistan täällä käsitellyn aihetta aika usein ja mieleeni on jäänyt tulkinta tekstistä, jonka mukaan ei yksiselitteisesti tarvitse estää. Lain henki lienee tärkein huomioida.

Punaista päin ei saa kävellä, vaikkei autoja tulisikaan? Niinhän se taitaa Suomessa olla.



Omassani turvaa tuo laitoja kiertävät lasit, jotka ovat kiinteinä siinä. Kuusi senttiä laidoista on siis peitettynä, mutta päädyt ovat ilman. Veden olen pitänyt kolme senttiä yläreunasta, lähinnä sen takia ettei sinirihma törmää niihin pinnalla käydessään.

On tietenkin aina vaara että kala löytyy lattialta. Rysänhavas on vielä hankkimatta... Se sopisi silmääni esteettisesti. Valmis suunnitelmakin on joten toiminen piankin: Ripustan HQI:n keppeihin, jotka asettelen pyramidin muotoon. Neljä puu- tai bambukeppiä kiinnitän alapäistään akvaarion päälle kulmiin. Kiinnitys yksinkertaisesti kulmaan liimattuun holkkiin tai muuhun liukuesteeseen. Yläpäät sidon yhteen. Sinne ripustan lampun. Keppeihin saan verkon hienosti kiinni (tietysti pyykkipojilla) tai vaikkapa valkoisen kankaan, koska se pehmentäisi ja tasaisi valoa akvaariossa. Lisäksi se toisi mukavampaa valoa huoneeseen. Nyt olen joutunut folionpalasen laittamaan lamppuun kun se häikäisee.

Estetiikka ja tyyli on kovin erilaista eri ihmisillä. Minulla tässä rakennelmassa puu tai bambu, kankaat, kalastajalangat ja -verkot, puiset pyykkipojat. Kaikki luonnonkuituja tai siltä näyttäviä.

[Tapio Martimo]

Entä jos ne eivät pyri hyppäämään? Tarvitseeko silloin estää? Muistan täällä käsitellyn aihetta aika usein ja mieleeni on jäänyt tulkinta tekstistä, jonka mukaan ei yksiselitteisesti tarvitse estää.

Jukka se taas höpöttelee omiaan. Laissa todetaan seuraavaa: Akvaario on tarvittaessa varustettava kannella tai peitelasilla siten, että kalat eivät pääse hyppäämään sieltä pois. Edellisessä lainauksessa adverbi "tarvittaessa" on nähdäkseni erityisen olennainen sikäli, että se mahdollistaa asian tapauskohtaisen harkinnan.

[Kaizu]

Jukka se taas höpöttelee omiaan. Laissa todetaan seuraavaa: Akvaario on tarvittaessa varustettava kannella tai peitelasilla siten, että kalat eivät pääse hyppäämään sieltä pois.

Mitenköhän asetukset (ja JukkaV) suhtautuisivat jos kalojen hyppiminen on estetty pintakasveilla, kuten ilmeisesti Tessa-:lla tulee olemaan

[Tessu-]

Niinpä todellisuudessa tosiaan ajattelin hommata nuo 'pintakalat'..olivat sitten mitä lajia hyvänsä vasta sitten kun pintakasvillisuus antaa kunnollisen suojan.

[Tapio Martimo]

Mitenköhän asetukset (ja JukkaV) suhtautuisivat jos kalojen hyppiminen on estetty pintakasveilla, kuten ilmeisesti Tessa-:lla tulee olemaan

Edelleenkin pätee nähdäkseni tuo "tarvittaessa". Tarvittaessa siis myös silloin, kuin hyppimistä ei muutoin ole estetty. Enhän minä lakimies ole, mutta kyllä tuo lakiteksti ihan selvälukuista kieltä on.

Liitteeksi tähän vielä maa- ja metsätalousministeriön päätös asiasta: http://www.mmm.fi/el/laki/F/f23.html

Edit: linkki korjattu
Edit2: linkki muutettu edelleen toimivammaksi...

[Martha Focker]

Onko tuo allas sitten loppujen lopuksi niin matala...

Mun akvaarioni mität on 30x30x70.

Ja kolmekymmentähän oli se korkeus.

Ehkä mä olen vain tottunut.
Hassua miten joku haluaa sellaisen akvaarion. Musta se on ihan liian pieni.
No, koskas akvaristi ei isompaa tankkia havittelisi

[Tessu-]

noh..tottakai ottaisin isommankin, mutta juuri tuollaiselle on paikka sisustuksessa

[-KaTa-]

Ikkunasta tulee melko vaihtelevasti valoa, vuodenajasta ja säästä riippuen, mutta sitä voisi olla hauska kokeilla ja opetella säätelemään. Luonnonvalo on kuitenkin niin kaunista. Pelkästään luonnonvaloon perustuva valaisu olisi toteutettavissa ikkunalla heijastimen avulla, jolloin valo saadaan ylhäältä alas lankeavaksi. Pimeinä kuukausina tarvittaisiin sähkövaloa lisänä ja kesä-heinäkuussa (vähintään, ehkä jopa huhti-syyskuussa) säännöllistä varjostusta.

Luonnonvalo kasvattaa levää tehokkaasti.....

Hiekkaa suosittelen hakemaan luonnosta. Se on mukavemman sävyistäkin. Ja astetta karkeampaa hiekkaa kuin tuollaista bilteman saharan mallia. Tämä on ihan mieltymyskysymys, mutta myös käytännöllinen, esteettinen ja teoreettinen pointti. Hieno hiekka on tukossa ja hapeton. En todellakaan voi väittää että pohjastani ei tulisi kuplia ja sinilevää ei kasvaisi toisen tyyppisellä hiekalla. Mutta niin vain uskon.

Vaalea hiekka lisää kalojen stressiä, ja itseään hiovat kalat raapivat itseään karheaan hiekkaan

[rain-]

Vaalea hiekka lisää kalojen stressiä, ja itseään hiovat kalat raapivat itseään karheaan hiekkaan

Täytyy kyllä sanoa että tuo mainittu vaalea hiekka (varmaankin viitataan Bilteman hiekkaan) ei mielestäni ole mitenkään vaarallista kaloille. Karheaa hiekkaa? Tarkoitatko nyt teräväsärmäistä soraa? Minä en ole koskaan nähnyt kalojeni nimittäin hiekassa itseään vahingoittaneen. Banjomonnit kaivautuivat hiekan sisään, piikkisilmät tekivät samaa, monniset imeskelevät ruokaa hiekanjyvästen välistä.

Ja hinkkaavatko kalasi siis itseään hiekkaan? Silloin taitaa olla kyllä jokin muu vialla kuin hiekka, sillä se ei kuulu terveitten kalojen repertuaariin

Ja vielä siihen hiekan vaaleuteen. Jos altaassa on kasveja, kiviä, kantoja tai muita lisukkeita niin eipä siinä vaalea hiekka häiritse edes omistajan silmää. Toki täysin alaston allas jonka päällä on muutama sata wattia valoa saattaapi sokaista jo sokkotetrankin.

Tässä kuva vaaleasta hiekasta akvaariossa, ei kuitenkaan Biltemaa tai Optirocia vaan Kokemäen laatuhiekan luonnonhiekkaa, kuitenkin oikeastaan yhtä vaaleaa kuin kaikki muutkin näkemäni myynnissä olevat hiekat. Pohjaa möyrivät kierteissarvikotiloitten lisäksi 10 lippumonnista (Corydoras robineae) ja 20 kääpiömonnista.