Mikä on totuus sopivasta kovuudesta?
Valvoja: Moderaattorit
Mikä on totuus sopivasta kovuudesta?
Minä akvaariokaupasta ostin platyjen sekaan... ajan mittaan monenlaista. Ja kun tajusin kysyä että eikös nää tarvi kovempaa vettä niin myyjä hymisteli että kyllä platyt tottuu pehmeään veteen kun se vähitellen muuttuu.
Onhan ne hengissä. Alkaa vain epäilyttää tuo lausahdus. Lisääntyivät liukkaammin sillon alussa.
Kuinka vettä kovetetaan??!! Ei mitään käsitystä.
Muut fisut on päässeet isompaan paikkaan että voisi alkaa säätämään.
Onhan ne hengissä. Alkaa vain epäilyttää tuo lausahdus. Lisääntyivät liukkaammin sillon alussa.
Kuinka vettä kovetetaan??!! Ei mitään käsitystä.
Muut fisut on päässeet isompaan paikkaan että voisi alkaa säätämään.
Niin, kyllähän ne "tottuvat", mutta tottumistakin on kovin monellaista. Koska kalat eivät osaa puhua tai elehtiä koirien tavoin, voidaan monet asiat tulkita siten, että kalat ovat "tottuneet" tuohon tilaansa.
Valitettavasti kuitenkin kalojen fysiologia ei "totu" vaan se alkaa toimimaan tehokkaammin, jotta ionikoostumus/osmoottinen paine ei muutu kovin. Siitä seuraa elimien rasittuminen, lopulta mahdollisesti sairastuminen ja kuoleminen.
Vettä voi kovettaa monin tavoin, tärkeämpää olisi kuintekin ionien keskinäinen suhde. Yleisohje on, että kalsiumia ja magnesium nostamaan kokonaiskovuutta. Kalsiumia voidaan lisätä askartelukipsinä (CaSO4:ita) ja magnesiumia esim. kloridina. Määrää on vaikea arvioida, paras keino mitata vaikka ruokalusikalla noita isoon saaviin, antaa yhdisteiden liueta ja sen jälkeen mitataan kovuus. Kerran tarkalleen mitatut määrät auttavat vedenvaihtojen yhteydessä eikä joka kerta tartte sitten niitä testejä tehdä.
Hyvänä apukeinona voisi käyttää myös sähkönjohtavuusmittaria, jolloin sähkönjohtavuus ei nouse liiaksi ja vedenvaihtojen yhteydessä voi tarkastaa, ettei "kovettimia" keräänny akvaarioon (esim. veden haihtumisen seurauksena). Tärkeää onkin, että akvaariosta otetaan aina sama määrä vettä pois, kun sinne lisätääkin. Jos pinta on laskenut kovin, kannattaa akvaario ensin täyttää ja sen jälkeen tehdä vedenvaihto. Silloin tällöin olisi paikallaan tarkastaa kokonaiskovuus/sähkönjohtavuus, koska mm. Ca2+ ja Mg2+ toimii myös kasviravinteina.
Valitettavasti kuitenkin kalojen fysiologia ei "totu" vaan se alkaa toimimaan tehokkaammin, jotta ionikoostumus/osmoottinen paine ei muutu kovin. Siitä seuraa elimien rasittuminen, lopulta mahdollisesti sairastuminen ja kuoleminen.
Vettä voi kovettaa monin tavoin, tärkeämpää olisi kuintekin ionien keskinäinen suhde. Yleisohje on, että kalsiumia ja magnesium nostamaan kokonaiskovuutta. Kalsiumia voidaan lisätä askartelukipsinä (CaSO4:ita) ja magnesiumia esim. kloridina. Määrää on vaikea arvioida, paras keino mitata vaikka ruokalusikalla noita isoon saaviin, antaa yhdisteiden liueta ja sen jälkeen mitataan kovuus. Kerran tarkalleen mitatut määrät auttavat vedenvaihtojen yhteydessä eikä joka kerta tartte sitten niitä testejä tehdä.
Hyvänä apukeinona voisi käyttää myös sähkönjohtavuusmittaria, jolloin sähkönjohtavuus ei nouse liiaksi ja vedenvaihtojen yhteydessä voi tarkastaa, ettei "kovettimia" keräänny akvaarioon (esim. veden haihtumisen seurauksena). Tärkeää onkin, että akvaariosta otetaan aina sama määrä vettä pois, kun sinne lisätääkin. Jos pinta on laskenut kovin, kannattaa akvaario ensin täyttää ja sen jälkeen tehdä vedenvaihto. Silloin tällöin olisi paikallaan tarkastaa kokonaiskovuus/sähkönjohtavuus, koska mm. Ca2+ ja Mg2+ toimii myös kasviravinteina.
-
- Starting Member
- Viestit: 21
- Liittynyt: 23:20, 24.07.2004
- Paikkakunta: Häme
moi.
ei ole ainoaa oikeaa kovuutta, riippuu kaloista. itsellä ph 7.5 ja kalat on viihtyny
Vajoan maan rakoon. tästäkin varmaan huomautetaan
Re: moi.
Kovuus ja pH ovat kyllä ihan eri asioita. Et voi pelkästään pH:sta päätellä mikä kovuus on.MörriPeikko kirjoitti:ei ole ainoaa oikeaa kovuutta, riippuu kaloista. itsellä ph 7.5 ja kalat on viihtyny
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Suosittelen näihin sivuihin paneutumista:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/osmoosi.php
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovetus.php
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/happam.php
Sekä laajemmin:
http://www.aquahoito.info/akvaario/index.html
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/osmoosi.php
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovetus.php
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/happam.php
Sekä laajemmin:
http://www.aquahoito.info/akvaario/index.html
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Ja minä vastaan linkillä, jossa jo asian olen kertonut ja perustellut.
On jotenkin hölmöä kirjoitta jo kertaalleen kirjoittamasta uudelleen.

On jotenkin hölmöä kirjoitta jo kertaalleen kirjoittamasta uudelleen.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Niinkun sitä minä olen ihmetellyt myös että jos vaikka lehtikalan maksimikovuus on 13 ja platyn minimi 10. Niin miksi kaikki kauhistelee jos ne olisi samassa altaassa jossa kovuus ois vaik 12? Teoreettisesti molemmilla olisi hyvä olla.
"Ostetaan sit rapuja, ja juksataan mummolle ettei meillä ole haavia, niin se ei voi syödä niitä" SANNA 4-v
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Tuota ihmettelen minäkin. Ehkä niillä perustellaan seura-akvaarioiden soppakaloja. 

Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Harrastukseni alkuaikoina en hankkinut mitään vesitestejä. Kun sitten viimein sellaisen ostin, kävi ilmi että lehtikalapariskunnan veden kovuus on 12. Luultavasti ovat siinä kovuudessa eläneet koko ikänsä. En nyt muista miten vanhaksi lehtikala elää, mutta arvelisin niiden olevan jo "eläkeläisiä". Kyseiset kalat ovat yli 7 vuotta vanhoja, kutevat vielä ja ovat olleet terveitä.aquasol kirjoitti:Jos lehtikalaakin pitää pitkän aikaa 10 kovuudessa, se "pärjää" siellä, mutta elinikä saattaa lyhentyä ja sairaudet alkavat vaivata helposti.
Olen harkinnut kovuuden alentamista, mutta vielä en ole tehnyt mitään. Pelkään että vesiarvojen muuttaminen tässä iässä olisi turhan stressaava. Toinen syy on että eri lähteiden mukaan 12 on vielä raja-arvojen sisällä. Onko se tieto sitten väärää?
Morrgan, tässä olet aivan oikeassa. Kovuuden muuttaminen on suuri stressi. Lehtikalan sietämäksi kovuudeksi annetaan n. 5-15 dH. Jos kalasi ovat näin kauan arvolla 12 dH terveenä eläneet, en näe mitään syytä muuttaa kovuutta. Tässä lisää aiheesta http://members.surfeu.fi/tervekuu/akvaario/kovuus.htm j.järven sivujen lisäksi.
Uskon kuitenkin edelleen, että lehtikalalle ihanne kovuusarvo on alempana. Ja siinä Janecky on oikeassa, että jos katsomme vain raja-arvoja niin siitä sitten vaan miljoonakalat, platyt ja lehtikalat samaan pyttyyn..
. Tässä onkin hyvä aihe miettiä taas mihin rajat vedetään.
Uskon kuitenkin edelleen, että lehtikalalle ihanne kovuusarvo on alempana. Ja siinä Janecky on oikeassa, että jos katsomme vain raja-arvoja niin siitä sitten vaan miljoonakalat, platyt ja lehtikalat samaan pyttyyn..

Käsittääkseni veden alhainen karbonaattikovuus, joka Suomen hanavesissäkin yleensä on, ei ole hyvä millekään kalalle;maximoves kirjoitti:Mikä olis ihannekarbonaattikovuus miljoonakaloille?
pH pyrkii laskemaan akvaariovedessä typpikierron vaikutuksesta happamen puolelle ja vielä enemmän, jos KH on alhainen.
Miljoonakaloilla pH olisi hyvä olla yli 7.
Saat sen paremmin pysymään siellä, kun vaihdat säännöllisesti
vettä ja nostat KH:a esim. ruokasoodalla.
Se, mikä on ihannekarbonaattikovuus juuri sinun akvaariosi kohdalla,
on siis se, jolla saat pH:n pysymään tuossa yli seiskan arvossa.
Ilman mainoksia olisimme onnellisia tietämättä miksi. (Lapsen kouluaineesta poimittu)