Kaverin kalat kärsii!

[-KaTa-]

Mun kaveri sai joku vuosi sitten akvan synttärilajaksi. Sen vahnemmat asuu erillään, ja koska se isä anto sen akvaarion, niin se oli sen luona, eli Anna (nimi muutettu) näki akvansa vain joka toinen viikonloppu. Joskus ennen kesälomaa akva siirrettiin Annan äitin luo sen huoneeseen. Tässä 60 litran akvassa asustelee:
5 partista, (3 ihan pientä, 2 melkeintäysikasvuista)
1 tiikerinuoliainen,
5 neontetraa,
3 seeprakalaa
2 kääpiönkynsisammakkoa
2 albiinomonnia

Aivan liikaa, ja tiikerinuoliaiselle AIVAN liian vähän tilaa. Anna ei tiedä vetensä lämpötilaa, tai vesiarvoja (häntä ei kiinnosta). Ei tiedä mikä on nitriitti, saatikka sitten pH tai kH. Kaloistaan hän tietää vain sen miltä ne näyttävät.

Akvassa on vain yksi kasvi, sekin muovinen. Monneille piilona on vain pienen pieni ruukku, jossa nämä raukat makaavat sitten päällekkäin. Eikä sen enempää sisustusta. Pohja"sora" on ostettu Halpahallista, halkaisija noin 1 cm, sellaisia kaloille huonoja kiilltäviä, ihan sileitä ja pyöreitä korukiviä. Akvassa ei ole lämmitintä, eikä taustapaperia, eikä monneille tärkeää juurakkoa mistä ne saisivat selluloosaa.

Annan välittämättömys on nähty monia monituisia kertoja. Koska akva on suorassa auringon paisteessa, vesi on varsin usein levästä sameaa, mutta Annan kanta tähän on, että "Antaa sen olla, ihan sama. Kyllä se siitä selvenee". Kun ehdotin että Anna laittaisi sälekaihtimet kiinni joksikin aikaa, vastaus kuului "En varmasti laita! Sittenhän mun huonees on ihan pimeetä!". Ja kerran Annan suodatin oli rikki, niin että sammakko ja tiikerinuoliainen pääsivät sen sisään. Sammako kuoli, ja tikrulta puhkesi ilmarakko. Kun ehdotin, että kala olisi paras lopettaa, Anna vastasi "En mä jaksa. Annetaan sen olla yön yli (olin Annalla yötä), kyllä se kuolee. Mut kato nyt miten hassusti se ui!" ja nauroi päälle. Aamulla kala tietenkin oli kuollut.

Tässä oli vain murto-osa jutuista! Mitä mun pitäis tehdä?

[jarvij]

Olet ilmeisesti jo tehnyt kaiken sen mitä tehtävissä on! Tuskin eläinsuojeluvalvoja moisesta kiinnostuu yhtään.

Tuollainen välinpitämättömyys on ikävää, mutta jos valistaminen ei mene perille, niin se ei mene. (omaa kokemusta on tältäkin palstalta!)
Pahimmassa tapauksessa voit menettää tuon kaverisi, mutta kalojen osalta sekään ei olosuhteita välttämättä korjaa.

[MörriPeikko]

Toi on kyllä kamalaa kun on ensinnäkin liikaa kaloja. Itsellä on mm. 60l akvaario, ja siellä on yli puolet vähemmän kaloja jotka voi hyvin. Tarkistan suodattimen jokapäivä ja muutkin laitteet enkä todellakaan laita sitä auringon valoon. Vesi ei saisi olla sameaa eikä haista. Hänen kannattaisi mitata ph arvo. Jos hän ei mittaa, ota sinä sieltä se vesinäyte ja vie testattavaksi. Minä tein niin kaverini akvalle. Oma ph on 7.5 ja kalat viihtyy. Et varmaankaan voi tehdä mitään, mutta sittenpähän kaverisi oppii kun kalat kuolevat. Minä kyllä olisin ottanut ne mielelläni huostaan. Koita saada kaverisi ymmärtämään.

[seia]

Mitenkäs isi? Jos kerran on lahjaksi annettu - ilmeisesti ilman saajan panosta - niin siellähän sitä vastuuta on myös aika lailla. Eli tietääkö hän missä tilassa allas on tällä hetkellä? Vai oliko sen enempää kiinnostunut silloin kun allas oli hänen huushollissaan...

[Tytti]

Kun Annaa ei tunnu tuo akvaario juuri kiinnostavan niin kysypä, jos sinä voisit ostaa sen häneltä? Sinä varmasti tietäisit, mitä tehdä siitä eteenpäin ja miten akvaariota hoidetaan.

[Helmi1978]

Tulipa mieleen kans, että eikös Anna voisi luopua koko akvaariostaan, ellei kiinnosta... eihän se nyt kovin paljon huonettakaan kaunista, jos akvaario on likaisen näköinen... Nää on surkeita tilanteita...