Kalasto, 180 l
Partaimumonni *2
2* sateenkaarikirjoahven
10 neontetraa
5 rubiinitetraa
2 nuoli-imumonnia
2 palettikalaa
Voisinko ottaa esim seeprakirjoahvenia tms. isompia kaloja. (ei kasvin tuhoajia)
Tarvitsisin myös lisää levänsyöjiä kun nykyiset eivät sitä oikein tehokkaasti syö. Ehdotuksia levänsyöjiksi ja lisäkalastoksi?
Mikä kala (joka sopisi) akvaariooni harventaisi sopivasti kierteissarvikantaa?
Mahtuuko lisää kaloja?
Valvoja: Moderaattorit
-
Lisa
- Katalysaattori
- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Mielestäni altaasi on hiukan nafti noille sateenkaarille, ja varsinkin sen takia, kun pytyssä on niiden lisäksi vielä palettikalojakin.
Seeprakirjot eivät sovi missään nimessä mukaan kalastoon, sillä niillä on taipumusta pistää koko homma hyrskyn myrskyn. Liisa Sarakontu on kirjoittanut Faunattaren sivuilla seeproista mm. näin:
Kovaluonteinen kala, joka etenkin kutuaikana voi surutta käydä jopa itseään reilusti isompien kalojen kimppuun. Pitää puolensa seurassa kuin seurassa ja saattaa etenkin pienessä akvaariossa ajaa useimmat muut kalat, lajista riippumatta, hengiltä. Saattaa syödä kaikkein pienimmät kalat. Repii kasveja ja kaivelee pohjaa etenkin kutuun valmistautuessaan. Ei lainkaan sopiva laji rauhalliseen seura-akvaarioon.
Lisääntyminen: Erittäin helppoa, onnistuu seura-akvaariossakin joskin silloin altaan muut kalat saattavat menettää henkensä. Laji voi lisääntyä riesaksi asti.
Pitäisi myös selvittää, millaista levää siellä pytyssä kasvaa ja mikä sitä itse asiassa kasvattaa?
Seeprakirjot eivät sovi missään nimessä mukaan kalastoon, sillä niillä on taipumusta pistää koko homma hyrskyn myrskyn. Liisa Sarakontu on kirjoittanut Faunattaren sivuilla seeproista mm. näin:
Kovaluonteinen kala, joka etenkin kutuaikana voi surutta käydä jopa itseään reilusti isompien kalojen kimppuun. Pitää puolensa seurassa kuin seurassa ja saattaa etenkin pienessä akvaariossa ajaa useimmat muut kalat, lajista riippumatta, hengiltä. Saattaa syödä kaikkein pienimmät kalat. Repii kasveja ja kaivelee pohjaa etenkin kutuun valmistautuessaan. Ei lainkaan sopiva laji rauhalliseen seura-akvaarioon.
Lisääntyminen: Erittäin helppoa, onnistuu seura-akvaariossakin joskin silloin altaan muut kalat saattavat menettää henkensä. Laji voi lisääntyä riesaksi asti.
Pitäisi myös selvittää, millaista levää siellä pytyssä kasvaa ja mikä sitä itse asiassa kasvattaa?
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
levä on alkanut kasvamaan innokkaasti kun aloitin nestemäisen lannoituksen.Nyt olen vähentänyt ravinteen antoa ja jopa jättänyt ravinteen laiton välillä kokonaan.
Levä on tavallista vihreää, hentoa, joka lähtee laseista raappamalla kevyesti.
Mutta tumma, lähes musta levä, jota on kertynyt mm. toiseen sisäsuodattimeen ei lähde kirveelläkään. Onko konsteja tälläisen levän poistoon?
Niin ja levä on vallannut kasvien lehtiä ja mm. saviruukun,josta se ei sitten niin van irtoakaan..
Levä on tavallista vihreää, hentoa, joka lähtee laseista raappamalla kevyesti.
Mutta tumma, lähes musta levä, jota on kertynyt mm. toiseen sisäsuodattimeen ei lähde kirveelläkään. Onko konsteja tälläisen levän poistoon?
Niin ja levä on vallannut kasvien lehtiä ja mm. saviruukun,josta se ei sitten niin van irtoakaan..
Vihreä levä on todennäköisesti turkkilevää, jota partikset ja nuolimonnit kyllä syövät, yleensä ihan tehokkaasti. Tummempi levä lienee punaleviin kuuluvaa tupsulevää, joka riehaantuu liioista ravinteista ja viihtyy virtaavissa paikoissa, kuten suodattimen ulostuloputken kohdalla. Sitä syö tehokkaasti vain leväbarbit, mutta ne kasvavat turhan suuriksi (ja vilkkaiksi) tämän kokoiseen akvaarioon.
Tupsulevä jämähtää ikävästi kiinni esim hidaskasvuisiin kasveihin ja ruukkuihin ym, ja vaikka tupsun nappaa irti, sen "juuri" jää paikalleen. Kannattaa kokeilla ensin radikaalia ravinteiden vähentämistä, toisin sanoen kalojen ruokintaa, vaihdella reippaasti vettä ja lyhentää valaistusaikaa. Levien kanssa ravinteista kilpailevat tehokkaimmin nopeakasvuiset kasvit, kuten intianvesitähdikki. Kasvit kuitenkin tarvitsevat ravinteita kasvaakseen, joten tähän pitäisi löytää jonkinlainen tasapaino
Oletko testannut nitraattipitoisuutta? Jos se on korkea, se voi olla osasyynä levien massahyökkäykseen. Tupsulevä viihtyy myös muistaakseni huonommin happamassa vedessä, joten jos pH on yli seiskan, sitä voi laskea varovasti esim hiilidioksidilevittimen avulla, joka samalla parantaa kasvien kasvua.
Tupsulevä jämähtää ikävästi kiinni esim hidaskasvuisiin kasveihin ja ruukkuihin ym, ja vaikka tupsun nappaa irti, sen "juuri" jää paikalleen. Kannattaa kokeilla ensin radikaalia ravinteiden vähentämistä, toisin sanoen kalojen ruokintaa, vaihdella reippaasti vettä ja lyhentää valaistusaikaa. Levien kanssa ravinteista kilpailevat tehokkaimmin nopeakasvuiset kasvit, kuten intianvesitähdikki. Kasvit kuitenkin tarvitsevat ravinteita kasvaakseen, joten tähän pitäisi löytää jonkinlainen tasapaino
Oletko testannut nitraattipitoisuutta? Jos se on korkea, se voi olla osasyynä levien massahyökkäykseen. Tupsulevä viihtyy myös muistaakseni huonommin happamassa vedessä, joten jos pH on yli seiskan, sitä voi laskea varovasti esim hiilidioksidilevittimen avulla, joka samalla parantaa kasvien kasvua.