Mitä mieltä olette?

[heidiS23]

Olen ajatellut akvaariooni jotain kirjoahventa. Erityisen mieltynyt olen perhoskirjoahveniin (varsinkin kulta muotoon jota ois myös saatavilla täällä tampereella), töyhtökääpiökirjoahveniin ja keltakääpiöahveneen. Voiko jotain näistä pitää keskenään 343L akvaariossa, jossa on kasvillisuutta ja kukkapurkkeja ja luolia piilopaikoiksi ja kutupaikoiksi. Muina kaloina akvaariossa on 7 hunajarihmakalaa (vielä pieniä 1cm-3cm ja 3 näistä lähtee äitini akvaarioon jossain vaiheessa), 1 piikkisilmä, leväbarbi, 5 partaimumonni (menossa vaihtoon ja tilalle tulisi tähtipartamonneja 3 kpl), 2 rengasripsimonnia (1 täyskasvuinen ja toimem on vasta poikanen), 5 kuparimonnista (hakusessa lisää ainakin muutama), 3 taistelukalaa (1 uros ja 2 naarasta). Ph on akvaariossani noin neutraalin lähellä ja lämpötila näin kesälläkin on 26 astetta ja vettä vaihdan joka viikko 1/2 tai 1/3. Akvaarion hiekkana on hienohiekka (puhallushiekka). Elikä ehdotuksia otetaan vastaan .

[jarvij]

Sovitaanko ettei kirjoahven akvaarioon tule muita kaloja pohjalle. Seurauksena voi olla stressiä, tauteja ja raatoja varsinkin kirjoahventen vallatessa koko akvaarion pohjan reviirikseen.

[heidiS23]

Sinun mielestäsi korjoahven akvaariossa ei saa olla mitään pohjakaloja, sellainen akvaario on varmaan tosi leväinen ja muutenkin likainen. Mulla oli kerran pari vuotta sitten palettikaloja akvaariossani ja ei ollut mitään ongelmia, vaikka akvaarioni oli puolet pienempi kuin nyt. Ja tekihän ne poikasiakin ja olen kuullut ja lukenut että noi 3 kalalajia joita kyselin sopivuutta akvaariooni, niin ovat kilteimpiä ahvenia seura-akvaarioon. Vai olenko väärässä?

[janecky]

Minulla on ehkä kiltein kirjoahven eli lehtikala. Mutta ei se pohjaa valtaa. Monniset saavat olla aivan omissa oloissaan. Eikä valtaa muutenkaan. Ovat kunkkuja kyllä mutta riitoja ei ole koska muut tietävät väistää. Vain kutuaikana ovat tarkkoja omasta kriinumipuskasta. Silloinkin muu allas saa olla rauhassa. 250litrainen.

[jarvij]

Ja lisää esimerkkejä, jotta saadaan koko kirjo esille.

Muuten minun tanganjika-akvaariossani ei ole mitään pohjakaloja. Muutama käkimonni tuolla kivien välissä vilahtelee, mutta levää ne eivät syö.
Pohjasta pitävät kierteissarvikotilot huolen. Lasit toki aika ajoin pitää luottokortin reunalla puhdistaa.
Levistä taas huolehtii valotauko. Toki tropheukset levääkin syövät, mutta räkmiks on siinä tehokkaampaa ravintoa.

[Janne Tampere]

Tuota niin...
Oma kokemukseni Taistelukalojen ja perhosten pitämisestä yhdessä: ruumiita ja raivokasta takaa-ajoa. Ja ihan koko ajan.
Ei kyllä paras yhdistelmä. Tuota pohjakalatonta versiota en ihan ymmärtänyt. Tosin en mä kaikkea aina ymmärräkään

[haxa87]

Mulla on ruostekirjoahventen ja piikkisilmien yhteiselo sujunut varsin mallikkaasti, tuntuu kuin eivät edes tietäisi toistensä olemassaolosta. Kutuaikana piikkarit eivät edes yritä ruosteiden valtaamalle reviirille (20 x 30cm) ja jos piikkari(t) reviirille eksyy eivät ruosteet pidä niitä edes mitenkään suurena uhkana jos jotain tapahtuu niin affen tekee ns. "valehyökkäyksen" eli ui kohti muttei kuitenkaan osu eikä näykkää ja piikkari(t) ymmärtää väistyä.

Toisin taas on partisten kanssa, ne saa ahvenet näkeen punaista mutta pienintäkään evän menetystä ei ole tullut, joten mitään ilmiriitaa niillä ei tunnu/näytä olevan.

Ainiin tämähän on tosin vain tämän yhden pariskunnan "tarina", että se on varmaan hyvä muistaa, että kaikki ahvenet ovat yksilöitä

[jarvij]

Mitäs versioita ei vielä ole tullut esille?
Kirjoahvenet ovat sen verran yksilöitä että kaikki on mahdollista. Reviiri on kutuaikana ja erityisesti poikasten hoitovaiheessa tabu muille. Ja reviiri voi helposti olla akvaarion pohjan kokoinen taikka sitten ei. Mutta sitä ei voi koskaan tietää!

[haxa87]

Kirjoahvenet ovat sen verran yksilöitä että kaikki on mahdollista. Reviiri on kutuaikana ja erityisesti poikasten hoitovaiheessa tabu muille. Ja reviiri voi helposti olla akvaarion pohjan kokoinen taikka sitten ei. Mutta sitä ei voi koskaan tietää!

Olen ajatellut akvaariooni jotain kirjoahventa. Erityisen mieltynyt olen perhoskirjoahveniin (varsinkin kulta muotoon jota ois myös saatavilla täällä tampereella), töyhtökääpiökirjoahveniin ja keltakääpiöahveneen. Voiko jotain näistä pitää keskenään 343L akvaariossa, jossa on kasvillisuutta ja kukkapurkkeja ja luolia piilopaikoiksi ja kutupaikoiksi

Noh.. eiköhän tästä ainakin tullut selville, että ei kannata hankkia kahta eri ahven-lajia samaan akvaarioon tai ainakaan alle 400 litraiseen (pois laskien malawit yms. ahvenet)

[heidiS23]

Ottaisin vain yhden lajin akvaariooni, mikä noista ois hyvä?

[haxa87]

Varmaankin kaikki noista olisivat hyviä vaihtoehtoja kannattaa käyttää A-W:n hakua ja etsiä netistä tietoa ahventen tarpeista yms. ja sitten vasta päättää minkä haluaa.

[Suski]

Moikka

Perhoskirjoahvenet on aika rauhallisia, joten kyllä ne tuonne menisi. Ne kyllä vaatii ehdottoman puhtaan veden, ovat herkkiä kuolemaan...Eivätkä nuo töyhtötkään mitään älyttömän agressiivisia ole.

Minulla on joka ahvenaltaassa pohjakaloja, ja jos ongelmia tulisi, ottaisin tietenkin pohjakalat pois. Vaan ongelmia ei ole ollut. Ainoa, josta kokemusta ei ole, on leväbarbit. Partamonnit syövät takuuvarmasti mädin, samoin piikkisilmät ovat rosvoajia, tosin seura-akvaariossa luultavimmin ei edes kannata poikasten kasvatusta yrittääkään... Minulla on loistojen kanssa kääpiömonnisia ja marmorimonnisia, borellien kanssa nokkamonneja ja nuolimonneja, hongsloiden kanssa partamonneja ja isossa altaassa rusojen, kääpiöakaroiden ja perhosten kanssa noitamonneja, partamonni ja isopurjepleko.+ tikruja5...

ainoa mikä huolestuttaa on nuo taistot, mutta nekin vaan siksi että minun akvassani niiden evät revittiin....

Mutta mieti nyt tarkkaan, tämä oli vain minun mielipiteeni.

[arr]

Monet ripsimonnit toimivat kyllä oikein hyvin monien ahventen kanssa samassa altaassa, rengasripsimonni (Synodontis ocellifer) ei kuitenkaan ole paras valinta itseään huomattavasti pienempien kalojen seuraan.

Ocellifer on ripsuksi hyvin aktiivinen ja vilkas, mahdollisesti myös jonkin verran ärhäkkä kala, joka omaa ripsareille tyypillisen lähes kohtuuttoman ahneuden. Kyseinen otus ei siis välttämättä ole elintapojensa puolesta paras seuralainen pienehköille kaloille.

Luonnollisesti yksi huomioon otettava tekijä on ocelliferin kohdalla vielä eväkkään koko. Tyypillisesti kirjoissa ja netissä näkee aikuiskooksi ilmoitettavan jotakin väliltä 20-25cm, joka sinänsä on jo kohtuullinen mitta suhteellisen aktiiviselle massiiviselle kalalle. Uusimpien tietojen mukaan ocelliferilla on kuitenkin potentiaalia venyä jopa puolimetriseksi. Noita tietoja lukiessa alkoi kyllä miettiä oman noin 15-senttisen rengasripsuni sijoittamista johonkin hieman suurempaan kuin oma 500-litraiseni.. Täysikasvuinen ocellifer on siis melkoisen suuri ilmestys.

[hohto]

Minulla elää perhoset ja keltakäppänät oikein hyvää ja soipuisaa yhteiselämää. Vaikka molemmat kutevat säännöllisesti. Perhosia kiinostaa vain toistensa kanssa tappeleminen (jostain syystä minulle sattui erittäin miehekäs nainen, mutta ei rakastavaisia erottaakkaan voi), keltakääpiöt taas ovat omissa oloissa pohjalla, mutta piikkisilmälle uhitellaan aika railakkaasti jos meinaan heitin luolaan tulla.

[VilleJ]

Mitä mieltä olette?

Rehellinen mielipiteeni on, että nykyinen kalasto on jo sinällään aikamoinen kalasoppa, jossa parvikalat ovat yksin tai vain muutaman kalan parvena. Tähän kalasoppaan ei enää kaivata lisää soppakaloja.

Ensiksi tutustut nykyistesi kalojen tarpeeseen ja pyrit täyttämään ne. Jos tilaa tuon jäljiltä jää (epäilen), niin sitten vasta lisää kalaa. Ensin nykyinen kalasto kuntoon kuitenkin!

[heidiS23]

rengasripsimonni on tällä hetkellä noin 20 cm ja samassa pituudessa se on ollut jo 1 v, tämä yksilö on rauhallinen ja viihtyy hyvin kuparisten kanssa ja pertisten kanssa , usein olenkin nähnyt niiden uivan yhdessä.Suodatusta aion lisätä kunhan rahatalous se sallii elikkä ihan pian aion hankkia eheimin 2252 vielä ulkosuodattimen lisäksi.Olen kyllä tutustunut kalojeni tarpeisiin ja koko ajan parantelen niiden oloja,netistä kun haen tietoa niin niiden tarpeet ovat aikalailla samat, mulla on pinnalla kasveja ja paljon kasvitiheikköjä ja osa kaloista lähtee äitini akvaarioon kunhan hän laittaa sen kuntoon ensin(muutto edessä), leväbarbeja hankin kyllä muutaman lisää ja kupareitakin on tulossa lisää joten ne saavat parven vähitellen ostan kaloja pienissä erissä etten kuormittaisi akvaarioo liikaa, voi olla että taistot lähtevät äitini akvaarioon (100L) jossa ne saisi oman akvaarion käyttöönsä.oisko sitten kalasoppa ok vai mitä vielä pitäis muuttaa, vaihdan vettä joka viikko 1/2 ja ph on neutraalin tuntumassa.

[heidiS23]

kalasto ehdotuksia sa antaa siittä että millaiseksi mun pitäis kalastoni muuttaa.Akvaarion tilavuus 343L( p=125cm,k=55,l=50), ph 7,veden lämpötila 26-27, vettä vaihdan joka viikko 1/3-1/2.

[afro]

Kyl mun kaveril on perhoskirjoahvenia muiden kalojen kanssa eikä ne revi YHTÄÄN muita kaloja. Kaverillani on perhosia, neontetroja,monnisia,imumonneja,soukkakirjoahvenia,leväkatkoja ja kerritetroja. Tosin olen sanonut hänelle että ongelmat alkavatkin vasta sitten kun perhoset alkavat kutuhommiin.
Itsellänikin on ollut silloisessa 128l akvassa perhoskirjoahvenpariskunta, mut ne ei alkanu kutuhommiin(onneksi). Palettikalat ovat minulla kuteneet ja ne vasta ovatkin reviirinvaltaajia!

[heidiS23]

jollain kalasto ehdotuksia mun akvaan.