Amatööri tiedustelee kalastoa

[jenzu]

Olen vasta aloittanut akvaarioharrastuksen ja minulla olisi muutamia kysymyksiä. Akvaarioni on 70-litrainen ja olen käyttänyt helsingin vesijohtovettä, johon olen lisännyt vedenvaihdon yhteydessä vedenparannusainetta. Lämpötila on 26 astetta. Minulla on akvaariossa 7 neontetraa ja 5 seeprakalaa ja yksi pieni partaimumonni. Kaikki kalat ja kasvit voivat hyvin, mutta haluaisin hankkia vielä jotain näyttävämpiä ja kookkaampia kaloja yhdestä kolmeen kappaletta. Enempää ei taida mahtua. Mikä olisi siis hyvä laji? Olen miettinyt platyjä, kirjoviiripyrstöä, jatain kääpiöahvenia.

Mitkä lajit ovat sellaisia jotka viihtyvät yksin tai pareittain? En haluaisi kauhean geenimuunneltuja lajeja, koska tavoitteeni on pitää akvaarioni sisustuksellisesti ja kalastoltaan mahdollisimman luonnonmukaisena. Voisikohan akvaariooni ottaa kääpiökynsisammakon? Kirjoissa kun lukee, että sen voi laittaa akvaarioon kalojen kanssa. Kalakaupassa väitetään muuta. On sikäli hassua huomata, kuinka eläinkaupoista saa hyvin erilaisia vastauksia samoihin kysymyksiin.
Eniten olen luottanut akvaariokirjoihin. (esim. markku varjon teoksiin)

Toinen kysymykseni koskee akvaariokaupasta ostamaani taustakuvaa. Kuinka saan taustakuvan kiinnitettyä niin, että se näkyy selvästi? Onko tähän jokin liimaussysteemi vai mikä? Suuret kiitokset jos joku viitsii opastaa!

Edit: Virkkeiden alkuun isot kirjaimet, kappalejako ja huuto lihavoinniksi.

[JustinSan]

Hei!

Olen vasta aloittanut akvaarioharrastuksen ja minulla olisi muutamia kysymyksiä. Akvaarioni on 70-litrainen ja olen käyttänyt helsingin vesijohtovettä, johon olen lisännyt vedenvaihdon yhteydessä vedenparannusainetta. Lämpötila on 26 astetta. Minulla on akvaariossa 7 neontetraa ja 5 seeprakalaa ja yksi pieni partaimumonni. Kaikki kalat ja kasvit voivat hyvin, mutta haluaisin hankkia vielä jotain näyttävämpiä ja kookkaampia kaloja yhdestä kolmeen kappaletta. Enempää ei taida mahtua. Mikä olisi siis hyvä laji? Olen miettinyt platyjä, kirjoviiripyrstöä, jatain kääpiöahvenia.

Tervetuloa joukkoon

Jos mahdollista, yritä laskea vetesi lämpötilaa, seeprakalat arvostavat hieman viileämpää vettä (esim. 23-24 astetta), eivätkö neonitkaan pistä pahakseen.

Seeprakala on varsin vilkas parvikala, joka menee kyllä nippanappa tuohon sinun akvaasi (riippuen tietysti hieman mitoista, vilkkaat vapaan veden uimarit arvostavat pituutta), mutta varmasti ei myöskään pistäisi pahakseen isompaa parvea & allasta, mutta oman harkinnan mukaan...

Partaimumonni eli kavereiden kesken partis, menee vielä toistaiseksi akvaarioosi, mutta kasvaa kyllä vielä ja arvostaisi myös hieman isompaa tilaa (koiraat kasvavat 15 senttisiksi, joskus jopa pidemmiksi)

Mutta, ettei menisi liian negatiiviseksi niin sanottakoon, että eiköhän tuon kokoiseen jotain pientä mahtuisi, riippuen pidätkö seeprat vai et. Esim. perhoskirjoahvenpariskunta ( Microgeophagus ramirezi ) voisi olla yksi vaihtoehto, kala on tosin varsin herkkä ja vaati ehdottomasti puhdasta vettä, eikä ole oikeassakaan hoidossa hirveän pitkäikäinen (eikä mene seeprakalojen erilaisten lämpötilavaatimusten takia). Toinen vaihtoehto voisi olla esim. keltakääpiöahven, Apistogramma borellii joka ei ole aivan yhtä herkkä kuin perhoskirjoahven ja taitaapa olla hieman pitkäikäisempikin.

Sitten tietysti on olemassa erinäisiä rihmakaloja joita voisit harkita. Mutta noin yleisesti ottaen on vaikea sanoa mitään tarkempaa, eri ihmiset kun tykkäävät erilaisista lajeista, tutki ja hanki tietoa, kysele, mieti mitä haluat

Jos partamonnista päätät luopua, niin oivia vaihtoehtoja ovat esim. nuolimonnit, eli otot eli Otocinclus-lajit. Toinen vaihtoehto voisi olla katinkultamonni, Parotocinclus jumbo

Mitkä lajit ovat sellaisia jotka viihtyvät yksin tai pareittain? En haluaisi kauhean geenimuunneltuja lajeja, koska tavoitteeni on pitää akvaarioni sisustuksellisesti ja kalastoltaan mahdollisimman luonnonmukaisena. Voisikohan akvaariooni ottaa kääpiökynsisammakon? Kirjoissa kun lukee, että sen voi laittaa akvaarioon kalojen kanssa. Kalakaupassa väitetään muuta.. On sikäli hassua huomata, kuinka eläinkaupoista saa hyvin erilaisia vastauksia samoihin kysymyksiin.
Eniten olen luottanut akvaariokirjoihin. (esim. markku varjon teoksiin)

Eläinkaupassa usein kauppiaiden päämotiivi on saada "tavaraa" myydyksi, joskus siinä paukkuvat etiikan rajat miten sattuu, mutta löytyy myös vastuuntuntoisia ja eettisiäkin yrittäjiä.

Monesti suositellaan, että ei sekoitettaisi kaloja ja sammakkoeläimiä.

Hyvä muistaa, että kirjat ovat yleensä yksittäisten henkilöiden kirjoittamia joka tarkoittaa välttämättä myös sitä, että joukossa on kirjoittajan omia mieltymyksiä, näkemyksiä ja mielipiteitä. Mahdollisimman laajalti ja monesta lähteestä tehdyt yhteenvedot ovat omasta mielestäni niitä parhaita. Ei pidä myöskään väheksyä täältä Aqua-Webistä löytyvää tietoutta, monesti hakua käyttämällä saat enemmän ja validimpaa käytännön tietoa kuin monesta opuksesta yhteensä.

Luonnonmukaisuus on mielestäni erinomainen lähestymistapa akvaarioharrastukseen, mutta ei suinkaan se ainoa oikea

Toinen kysymykseni koskee akvaariokaupasta ostamaani taustakuvaa. Kuinka saan taustakuvan kiinnitettyä niin, että se näkyy selvästi? Onko tähän jokin liimaussysteemi vai mikä? Suuret kiitokset jos joku viitsii opastaa!

Edit: Virkkeiden alkuun isot kirjaimet, kappalejako ja huuto lihavoinniksi.

Kyllä minä olen ihan teippiä käyttänyt Yritä laittaa vaan se ihan kiinni lasiin ja sitten jos välttämättä haluat sille suuremman näkyvyyden niin voit siirtää valaisintasi taaemmaksi (jos mahdollista)

[sani]

Toinen kysymykseni koskee akvaariokaupasta ostamaani taustakuvaa. Kuinka saan taustakuvan kiinnitettyä niin, että se näkyy selvästi? Onko tähän jokin liimaussysteemi vai mikä? Suuret kiitokset jos joku viitsii opastaa!

Taustakuva sekä akvaarion takalasi kostutetaan astianpesuainevedellä ja kuva painetaan kiinni lasiin. Sitten sitä saa hinkkailla enempi taikka vähempi jotta kaikki ilmakuplat poistuvat, apuna voipi käyttää lasinpuhdistusmagneettia. Ja toki sitten vielä teippiä reunoihin.

[jarvij]

JBL valmistaa liimaa ihan tuohon tarkoitukseen. Kannattaa kysellä alan liikkeistä. Liimattu voidaan tarvittaessa irroittaakin. Muutoin Fairy-vesi ja teippi.

[sonja]

70-l on kyllä vähän pieni ahvenille tai rihmakalahaaremille. Sammakoita ja kaloja ei kannata yhdistää, koska voi käydä niin ettei sammakko saa mitään syödäkseen, hitaampi kun on.

[arto_m]

Sammakoita ja kaloja ei kannata yhdistää, koska voi käydä niin ettei sammakko saa mitään syödäkseen, hitaampi kun on.

Tai sitten sammakko saa vähän liikaakin syödäkseen Kääpiökynsisammakkokin pistelee taistelukalan poskeensa, jos saa siihen mahdollisuuden. Toki normaalisti kalat uivat pakoon, mutta jostain syystä hitaasti liikkuva kala voi joutua ruokalistalle. Vastavuoroisesti kalat saattavat näykkiä sammakkoa nahanluonnin yhteydessä.

[JustinSan]

70-l on kyllä vähän pieni ahvenille tai rihmakalahaaremille.

Kerrohan toki myös perusteita tälle Yleensä meilläpäin on tavattu puhua esim. tähän malliin "Minun mielestäni tämä asia on... koska esim...
jne.
Otetaanpa vielä käytännön sovellus: Minun mielestäni punapiraija ei sovi alle 2000-litraisiin altaisiin koska se on suureksi kasvava parvikala....

Argumentti muuttuu välittömästi täysin irrelevantiksi ilman perusteluita.

(ps. en minäkään 70-litraiseen laittaisi Perca fluviatilista )

(pps. rihmakaloja ei ole pakko pitää haaremissa)

[Maisu]

Meillä päin taas tavataan sanoa, että perhoskirjoahventa ja 23-24-asteista vettä ei suositella samaan akvaarioon. Lisäksi meillä päin puhutaan partamonnista, ei partaimumonnista.

[JustinSan]

Meillä päin taas tavataan sanoa, että perhoskirjoahventa ja 23-24-asteista vettä ei suositella samaan akvaarioon. Lisäksi meillä päin puhutaan partamonnista, ei partaimumonnista.

LOL
Anteeksi maalaisuuteni mutta meilläpäin on pidetty hyvinkin eri tason asioina argumenttien perustelematta jättämistä ja kirjoitusasua
Partamonni, partaimumonni, Ancistrus sp. ota nyt noista selvää. Eiköhän jopa kaikkein tyhmimmätkin kuitenkin ymmärtäneet mistä kalasta oli kyse, korjaa toki jos näet asiavirheen ko. kalasta kirjoittamassani tekstissä.

Ainiin ja näytä toki kohta missä olen suositellut perhoskirjoahventa 23-24 asteiseen veteen Taisinpas ensin mainita, että nykyiset lajit tykkäisivät kylmemmästä vedestä.

[JukkaV]

Kiitos JustinSanelle laadukkaasta kirjoittelusta! Neontetran ja seeprakalan toivomassa viileässä vedessä ei välttämättä kovin moni kirjoahven viihdy. Ellei sitten kestävä kääpiöakara, tosin niille sopisi paremmin hiukan suurempi allas, mutta uskaltaisin kokeilla tuotakin.

Sen sijaan moni saattaa suutahtaa muuten seeprakaloista, jotka saisivat olla ehkä hiukan pitemmässä altaassa.

[JustinSan]

Kiitos JustinSanelle laadukkaasta kirjoittelusta! Neontetran ja seeprakalan toivomassa viileässä vedessä ei välttämättä kovin moni kirjoahven viihdy. Ellei sitten kestävä kääpiöakara, tosin niille sopisi paremmin hiukan suurempi allas, mutta uskaltaisin kokeilla tuotakin.

No ainoa kirjoahven joka juuri tällä hetkellä itselle tulee mieleen on juuri tuo A.borellii jonka tiedetään luonnossa esiintyvän viileämmissäkin vesissä, sen on muistaakseni raportoitu jopa lisääntyvän niinkin alhaisessa kuin 16 asteen lämpötilassa.
Tuossa on on tosin ongelmana se, että seeprakala taitaa olla turhan vauhdikas menijä keltakääppärin makuun...

Sen sijaan moni saattaa suutahtaa muuten seeprakaloista, jotka saisivat olla ehkä hiukan pitemmässä altaassa.

Kyllä varmasti mieluiten, mutta enpä viitsinyt lähteä "Myy heti akvaariosi pois, siroittele päällesi tuhkaa ja vetäydy vuodeksi vuorille katumaan syntejäsi senkin sadistinen eläinrääkkääjä"-linjalle. Sitä näkee muutenkin jo ihan tarpeeksi. Varsinkin kun on tälläinen rajatapaus kyseessä. Kultakalat kymppipurkeissaan ovat sitten asia erikseen.

[Lisa]

Akvaarioni on 70-litrainen ja olen käyttänyt helsingin vesijohtovettä, johon olen lisännyt vedenvaihdon yhteydessä vedenparannusainetta. Lämpötila on 26 astetta. Minulla on akvaariossa 7 neontetraa ja 5 seeprakalaa ja yksi pieni partaimumonni.

70 litrainen allas on valitettavasti liian pieni vilkkaille seeprakaloille sekä muhkeaksi venyvälle partamonnille (partamonni kirjoitetaan siis ilman tuota "imua"). Olisikohan mahdollista hankkia isompi tankki tämän 70 litraisen "seuraksi"? Esimerkiksi 128 litraiseen ammeeseen nuo seepraset sekä partis mahtuisivat oikein kivasti. Neontetroille (+ seeprakaloille) saisi kernaasti olla viileämpää vettä, sillä ne viihtyvät paljon paremmin, elävät pidempään "kylmemmissä" vesissä. Kun muuttoa kaipaavat kalaset on saatu isompaan kotiin, voit hankkia neontetrojen seuraksi vaikkapa lauman nuolimonneja ja pari uutta neontetraakin. 128 litraiseen sopisi seeprojen ja partiksen seuraksi esimerkiksi punatetroja sekä kuparimonnisia (muistettava hiekkapohja).

Olen miettinyt platyjä, kirjoviiripyrstöä, jatain kääpiöahvenia.

Platyt eivät ainakaan sovi neontetrojen kanssa samaan altaaseen erilaisten vesiarvovaatimusten takia (+ soisin platyille muutenkin hiukan enemmän tilaa elellä). Sinne mainitsemaani 128 litraiseen platyja jo menisi ihan kivasti seeprojen + partiksen seuraksi, mutta platyjen tilalle kävisi myös esim. pariskunnallinen keltakääpiöahvenia.

Voisikohan akvaariooni ottaa kääpiökynsisammakon? Kirjoissa kun lukee, että sen voi laittaa akvaarioon kalojen kanssa. Kalakaupassa väitetään muuta. On sikäli hassua huomata, kuinka eläinkaupoista saa hyvin erilaisia vastauksia samoihin kysymyksiin.
Eniten olen luottanut akvaariokirjoihin. (esim. markku varjon teoksiin)

En suosittele kääpiökynsisammakkoa tavalliseen akvaarioon. Samppi saattaa herkutella pytyn muilla asukeilla Akvaariokirjoista sen verran, että ne sisältävät hyvän tiedon lisäksi myös paljon vanhentunutta tietoa, joten opuksiin kannattaa suhtautua kriittisesti ja on enemmän kuin hyödyllistä hakea tietoa useista eri lähteistä.

[Maisu]

Ainiin ja näytä toki kohta missä olen suositellut perhoskirjoahventa 23-24 asteiseen veteen Taisinpas ensin mainita, että nykyiset lajit tykkäisivät kylmemmästä vedestä.

Luepa kirjoituksesi uudelleen. Missään välissä et tuo puolella sanallakaan ilmi etteikö perhoskirjoahven menisi juuri näiden kalojen kanssa, tähän akvaarioon ja sen neuvomasi lämpötilan laskemisen jälkeen. Päinvastoin. Viattomalle lukijalle jää juuri se käsitys että ensin lasketaan veden lämpötilaa ja sitten hankitaan ne perhoskirjoahvenet sinne värjöttelemään. Näin olet kirjoittanut, ja soisin näkeväni että korjaat kirjoituksesi ennen kuin joku aloittelija menee ja tekee ohjeesi mukaan.

[JustinSan]

Luepa kirjoituksesi uudelleen. Missään välissä et tuo puolella sanallakaan ilmi etteikö perhoskirjoahven menisi juuri näiden kalojen kanssa, tähän akvaarioon ja sen neuvomasi lämpötilan laskemisen jälkeen. Päinvastoin. Viattomalle lukijalle jää juuri se käsitys että ensin lasketaan veden lämpötilaa ja sitten hankitaan ne perhoskirjoahvenet sinne värjöttelemään. Näin olet kirjoittanut, ja soisin näkeväni että korjaat kirjoituksesi ennen kuin joku aloittelija menee ja tekee ohjeesi mukaan.

Taisin myös sanoa, että kyseessä on vedestään tarkka kala, luonnollisesti oletan silloin, että ne oikeat vesiarvot ongitaan tietoon ennen niiden hankkimista, tapanani ei ole automaattisesti olettaa ihmisiä täysin aloitekyvyttömiksi idiooteiksi, taisinpas vielä erityisesti kehoittaa omatoimiseen tiedonhakuun ja harkintaan.

Lisäksi, tahdoin vain esittää jotaitakin vaihtoehtoja tuon kokoiseen akvaarioon, lähinnä osoittaakseni, että "negatiivisesta" palautteesta huolimatta tilanne ei ole toivoton.
Tarvinnee siis erikseen vielä mainita, että suurin osa rihmakaloistakin haluaa lämpimämpää vettä.

Mutta ihan sinun mieliksesi muutin nyt viestiä niin, että kaikkien pitäisi varmasti ymmärtää

[Maisu]

Vähän jotain asennehäiriön poikasta on havaittavissa mutta pääasia että teksti on nyt muutettu paremmaksi.

[JukkaV]

Kiitän nyt julkisesti toistamiseen JustinSanea hänen miellyttävästä vastauksesta aiheeseen. Maisulle tiedoksi, että alkuperäisen JustinSanen kirjoituksen pystyi vain ymmärtämään väärin vain lukemalla sen väärin.

Lisan kanssa olen osittain samaa, osittain eri mieltä. Jotkut platyt sopivat neontetrojen kanssa, jotkut eivät. Tuohon 70 litran altaaseen kuitenkaan en lisäisi niitä, ennemmin laittaisin ns. villimiljoonakaloja.

[Maisu]

Maisulle tiedoksi, että alkuperäisen JustinSanen kirjoituksen pystyi vain ymmärtämään väärin vain lukemalla sen väärin.

...sanoo kirjoittaja, joka toisessa threadissä pukee ehdotuksensa Harasta taistelukalan kanssa nätisti kysymyksen muotoon. Keskittyisit vain itsekin tarkistelemaan tietoja vaikka FishBasesta niin ei tarvitsisi puolustella kun joku korjaa.

[sonja]

Allas on hieman liian pieni ahvenille, koska kun ne alkavat kutemaan tai tulee reviirikiistoja niin noin pienessä ne vahingoittavat toisiaan ja voivat jopa tappaa toisensa. Ahvenissa löytyy kyllä eroja, mutta mistä tiedät niitä ostaessa, että saat rauhallisen parin?