Taistelukalan elinikä

[jaanap]

Luin aikoinani että taististen keski-ikä 2 v. Hankin oman komean uroksen 04/02 luultavasti täysi-ikäisenä kun oli niin iso ja komea. Kaveri elää vielä 40 L kodissaan. Komeat huntuevät ovat kadonneet, kuplapesää ei enää rakennella vaikka naaras (oma poikanen) samassa altaassa. Nököttää vain pinnalla ja välillä hätistää naarasta, hyvä jos ehtii napata ruokaa suuhunsa; niin hidas. Onko oireet vanhuutta ja kauanko yleensä sitten jaksavat?

[tiinu]

Minun taistelukalani muuttui viikkoa-paria ennen kuolemaansa. Senkin evät kärsivät, värit haalistuivat ja siitäkin tuli semmoinen kömpelö, ei se muuta kuin kökötti paikoillaan enimmäkseen. Eikä tosiaan juurikaan syönyt. Se oli kuollessaan n. pari vuotias...

[kalsperi]

Mulla kans sama juttu.. ulkomuoto "harmaantui", alkoi eristäytyä, kävi kömpelöksi ja hitaaksi, kökötteli mieluiten vain paikallaan, ei enää uiskennellut, kadotti kiinnostustaan ympäristöä kohtaan.. Taisto eli n. vajaan kuukauden sen jälkeen kun luonne muuttui..

[jaanap]

Palatakseni aiheeseen... katselin äsken "laatikkoon" ja taistopoika ilman upeita eviänsä ajatti naistansa kaikella heidän tarkoituksellaan. Ei sillä ole aikomustakaan vielä lähteä kaloje autuaille vesille vaikka viikkoja sitten sitä epäilin. Ähäkutti meille tietäville!

[tikkuhirviö]

Ei välttämättä ja toivottavasti ole vielä lähdössä autuaille uimavesille, mutta kyllä jotkut taistot ovat kovin taistomaisen pippurisia ja sitkeitä ihan viimeiseen asti. Oma kalani tunki ahnaasti murua rinnan alle vielä puolisen tuntia ennen kuolemaansa. Viimeiseen asti ahnas..

[JukkaV]

Niin, minulta kuoli tämän vuoden kevättalvella vuonna 1999 syntyneet taistelukalasiskokset. Mainittakoon, että samassa altaassa elää yhä platykoiras, joka on samaa ikäluokkaa heidän kanssaan.

[jaanap]

Palaan taas aiheeseen... Siitä on nyt kuukausi kun kirjoitin taistikseni vanhuuden oireista. Poika elää yhä .... vai elääkö?
Eilen olisin puhdistanut akvaarion mutta huomasin " kuolleen" taistiksen makaavan kyljellään pohjassa. Hain haavin ja aloin ottaan kaveria ylös... ja mitä vielä... poika lähti äkäiseti uimaan.
Äskettäin katselin kun se makoili kyljellään pintakasvien päällä, napsuttelin lasia... ei elon merkkejä. Olin jopa ihan suruissani hakiessani haavin ja kun tulin takas niin liikkutti vanha ystävä hieman eviään. En raaski tappaa kun noin sinnikkäästi taistelee loppuaan vastaan vai pitäisikö?

[dsl]

Täyskasvuiset taistot voi käsittääkseni makoilla ihan laiskuuttaankin.

[jaanap]

Show on ohi nyt!!!
Ruokin 5 min. sitten kalat ja Taistoni ilmaantui taas jostain pohjalta ruan toiveessa. Oli niin juma.... laiha, ei enää pysynyt pinnalla vaan nousi aina pystyyn. Aivan KAMALAN näköinen!
Siltä seisomalta kävelin keittiöön, kastelin talouspaperin , otin terävät sakset ja haavin, loput tiedättekin.
Pitää auttaa kaveria, vai mitä?

[Tassu]

Myös meillä havaittiin värin haalistumista ja flegmaattisuutta ennen kuin lopetuspäätös oli pakko tehdä. Ostimme taiston täysi-ikäisenä joten en pysty sanomaan sen tarkkaa ikää, mutta vuoden verran se ehti meillä olla.

[piriki]

Kesällä alkoi oma punaukkoni haalistua, harmaantua masustaan ja rispaantua evistään. Nyt se on ollut minulla aika tarkkaan vuoden ja vielä jaksaa ajella kardinaalit surviaisten kimpusta kauemmaksi. Löhöilee todellakin enemmän kuin ennen omassa pintapesässään. Taitaa kohta ajella tyttöjä taistotaivaassa.

[jaanap]

Onko muilla ollut kokemusta ja tietoa siitä miksi oma taistoni ei enää pysynyt vaakatasossa vaan nousi aina pystyyn kun tuli pohjalta pinnalle. Minusta oli aika ikävää katsella kun kala ei enää hallinnut itseään. En kai turhaa hävittänyt ukkoa?

[piriki]

Vastaavaa olen nähnyt yhdellä kiilakyljelläni, jonka myös lopetin itse. Todennäköisin syy on uimarakon vaurioituminen (mikä taas voi johtua monista eri syistä kuljetusvauriosta sairauteen), jonka olen käsittänyt olevan lopullista ja parantumationta.