Pikkupikkumonninen akvaariossa.

Monnit, nuoliaiset ja muut pohjalla elävät kalat.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
tikkuhirviö
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1074
Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vantaa

Pikkupikkumonninen akvaariossa.

Viesti Kirjoittaja tikkuhirviö »

Voi ihanaa! Pikkumonniset kutivat pitkällisen odotuksen jälkeen ihan itsestään. Munia löysin yhteensä noin 25 kappaletta sieltä täältä. Useamman yön olivat paikollaan seuranaan pikkumonnisten lisäksi pari amanoa, pikkuinen timanttipartis, iso omenakotilo ja hurjasti kierteisiä ja postitorviakin. Vähän pelkäsin, että joku ne sieltä syö, ja yhtenä yönä olivatkin sitten kaikki kadonneet. Kovasti toivoin, että olisivat kaikki kuoriutuneet, mutta pitihän sitä pahinta pelätä, sillä mitään kuoriutunutta välimuotoa en kyllä nähnyt yhtäkään. Tänään on ilmestynyt lisää munia ja monnisten ruokintapaikalla näkyi jotain kummaa. Pikkupikkumonninenhan se siellä! Viisimillinen omituisennäköinen sintti (en ole ikinä nähnyt monnisten poikasia). Se säntäsi piiloon vauhdikkaasti, mutta ihan selvästi se oli poikanen. :mrgreen: Niin innostunut ja onnellinen olen, että pakko on tämäkin viesti kirjoitella, vaikka mitään suurta järkeähän tässä ei ole. On ne pikkumonniset muillakin kuteneet.

Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen tuntuu vaihteeksi uskomattoman hyvältä, kun jotain tällaista tapahtuu. Artemiaa on valmiina töyhtönpoikasten vuoksi (niitäkin on niin miljoona), mutten kyllä oikein käsitä miten artemiaat saisi sinne, missä mahdolliset poikaset lymyävät, eli siis ihan pohjalle. Pärjäävätköhän ne mahdollisesti kaikella mujulla mitä akvaariosta löytävät tavallisen monninruoan lisukkeena vai pitäisikö niille saada jotain lisäelävää?

Voi vitsinvitsi, nyt pitää mennä tiirustelemaan jos poikasia olisi enemmän kuin tuo yksi. Jännää! :D
JuuLia
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1216
Liittynyt: 15:22, 29.08.2004
Paikkakunta: Äänekoski

Viesti Kirjoittaja JuuLia »

Onnea perheenlisäyksestä!

Enpä ainakaan minä keksi mitään keinoa ruokkia elävällä poikasia jotka ovat isossa altaassa.. Minulla kuparimonnisenpoikaset ovat ainakin löytäneet itse ravintonsa eli kyllä siellä akvassa kaiken näköistä ötökkää elelee ihan luonnostaan. Kokemusta ei tosin mullakaan ole kun näiden muutaman poikasen kanssa, mutta näin on minulle kerrottu ja eivät kai nuo pikkufisut kasvais noin hurjaa vauhtii jos tuol akvassa ei ruokaa piisais.. :mrgreen:

Itsekin katsoin että mikä ihme se pikkunen on kun on aivan pilkukas ja säikähdin jo partiksen harjoittaneen neitseellistä sikiämistä, mutta nyt on jo selvästi vanhempiensä näköinen joskaan ei vielä värinen..

Vaikka minulla tuo kuteminen ei mikään harvinainen tapahtuma ole (kutevat harva se päivä...) niin kyllä se on palkitsevaa ja ihanaa seurata kun nuo poikaset kasvavat ja telmivät tuolla :D
tikkuhirviö
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1074
Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja tikkuhirviö »

Jättäydyin juuri mökkireissultakin kun pitäähän noista sinteistä pitää huolta. Saan taas koko viikonlopun tuijotella luomoutuneena kalasiani ja toivoa pikkupikkumonnisten näyttäytymistä. Ei niiden akvaariokaan ole kuin tuon 100-litraa, joten pienihän se oikeastaan on.
Jokeri
Member
Member
Viestit: 445
Liittynyt: 22:42, 08.03.2003
Paikkakunta: Etelään Hesasta

Viesti Kirjoittaja Jokeri »

Onneksi olkoon Tikkuhirviö! Minulle kävi vähän samanlainen juttu. Laitoin erilliseen altaaseen albiinomonnisten kutua toiveena, että niistä tulisi pikkualbiinomonnisia. No, pöh. Eihän sieltä mitään tullut, mutta pidin allasta kuitenkin "hereillä" laittamalla päivittäin altaaseen hitusen ruokaa. Ja eilen sieltä löytyi "Hurjan Suuri" albiinomonnisvauva. Se on jo lähes 2 cm pitkä ja vipeltää hiekkapohjalla ihan niin kuin albiinon pitääkin.

Minä olen syöttänyt sille TetraMinBaby:ä ja tänään olen antanut sille yhden katkarapupelletin. Sen vanhemmat ovat niihin ihan hulluina, joten ajattelin sen kelpaavan myös jälkikasvulle. Ainakin, kun se on hetken pehminnyt pohjalla. Nyt vaan elän toivossa ja hoidan kalaa, jotta se säilyy hengissä riittävän isoksi oikeaan akvaarioon muiden seuraksi.
- Keittiössäni roikkuu katosta amppeli. Jossain toisaalla se löytyy pöydän äärestä -
tikkuhirviö
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1074
Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja tikkuhirviö »

Kiitoksia vaan onnitteluista! Enpä ole nähnyt uudestaan pikkuista. Toivottavasti näkyy. Odotan innolla.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Artemialla voi täsmäruokkia hyvin helposti. Tarvitaan joko lasiputki (tai sen korvikkeena vaikka pätkä akvaarion ilmaletkua, joka tuetaan suoraksi vaikka jonkin kepin avulla). Tavalliseen noin 10 ml tai ruurempaan lääkeruiskuiskuun imetään artemiaa, ja ruisku kiinnitetään lasiputkeen ilmaletkulla (tai tuo korvaava systeemi suoraan). Sitten letkun/putken vapaa pää ohjataan lähelle poikasparvea ja ruiskusta painetaan hiaasti artemiaa poikasille. Hitaasti, koska voimakas suihke voi hajottaa parven. [;)]
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
tikkuhirviö
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1074
Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja tikkuhirviö »

Tuossa ruiskussani onkin itseasiassa sellainen kiinnitettävä pienempi kärki, jonka avulla sen nokka hieman pitenee. Olen laittanut pariin otteeseen artemioita pohjalle pöheikköihin, ongelma vaan on siinä, etten ainakaan vielä ole nähnyt kuin vilaukselta sen yhden poikasen, joten en tiedä missä poikanen/poikaset luurailevat.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Tuo artemiavinkkini oli tarkoitettu niille kirjoahvenpoikasille, joista myös mainitsit. Monnisten poikasia tuskin tarvitsee isommin ruokkia, ellei niitä kovin paljon ole. Löytävät pohjalta kaikenlaista pieneläintä ja ruokahippusia. Käyhän niile toki hienot kuivaruokahiutaleetkin.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
tikkuhirviö
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1074
Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja tikkuhirviö »

Ahaa. No niitä onkin helpompi ruokkia, tosin alkavat jo olla vähän hajallaan tuolla akvaariossa ja ovat tosian aika nirsoja kohtuullisen isoiksi asti. Harmillista vaan, että nuo vanhemmatkin popsivat artemoita aika vauhtia. Ihmeellistä miten niiden isukkikaan ei syö poikasia, vaikka ihan selvästi mahtuisivat suuhun. Muutenkin ymmärrän hyvin miksi nuo koiraat ovat isompia kuin naaraat. Kamalaahan se olisi, jos tuo pippurinen Selma olisi vielä Simoa suurempi.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Normaalisti koiraalla on isompi reviiri, jonka sisällä naaraan reviiri on. Luonnossa koiras ei pyri naaraan reviirille, vaan pitää viholliset poissa jajalta alueelta. Narras sitten vahtii poikasiaan koiraan eviiirillä. Ongelmia syntyy lähinnä lajin elinvaatimuksia pienemmissä akvaarioissa!
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
Viestit: 15316
Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja jarvij »

Normaalisti koiraalla on isompi reviiri, jonka sisällä naaraan reviiri on. Luonnossa koiras ei pyri naaraan reviirille, vaan pitää viholliset poissa jajalta alueelta. Narras sitten vahtii poikasiaan koiraan eviiirillä. Ongelmia syntyy lähinnä lajin elinvaatimuksia pienemmissä akvaarioissa!
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
tikkuhirviö
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1074
Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja tikkuhirviö »

Hiphei! Näin niitä poikasia juuri kaksi. Niillä oli kyllä mahat pullollaan, vai voisikohan niillä olla vielä jotain ruskuaispussia jäljellä? Ovat kyllä ihan eri näköisiä kuin töyhtöjen poikaset. Joskushan en tiennyt kumman lajin poikasia altaassa uiskenteli. Nyt kyllä erottaisi helposti.
tikkuhirviö
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1074
Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja tikkuhirviö »

Kuinka iso se reviiri koiraan reviiri luonnossa on? Onko sitä mahdollista luoda ihan normaaliin akvaarioon (vaikkapa 130*50cm)? Ei noilla mitään tappeluita ole onneksi, Simo pysyttelee syrjemmällä ja joskus Selma antaa sille "pyrstökäsittelyn" tai jopa "pussailee" kylkeen, jolloin Simo siirtyy hitaasti vähän syrjemmälle. Mitään sellaista tappajameininkiä ei näy, niinkuin vaikka oli taistelukalojen tai varsinkin kääpiörihmojen kanssa. Elävät tosiaan toisista hyötyen, syövät kylki kyljessä jne. Jos tuonne eksyisi toinen töyhtökoiras vakkapa niin eiköhän tuo hissukka tuosta vetreytyisi.
tikkuhirviö
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1074
Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja tikkuhirviö »

Vaihdon taas eilen vettä ja huonoista hanoista johtuen vesi pääsi lipsahtamaan miltein jääkylmälle sillä seurauksin, että veden lämpötila laski akvaariossa noin kolme astetta. Pelkäsin kovasti jäädyttäneeni pikkumonniseni, mutta toisin kävi. Tänään pääsin seuraamaan itse kutua oikein parin sentin päästä. Kutevana naaraana oli se kaikkein laihoin (kuitenkin ihan pulska) naaras, eikä kumpikaan näistä jättilylleröisistä, jotka tosin näyttivät nekin innostuvan pikkuhiljaa. Katselin ihastuneena naama lasissa kiinni, kun naaras putsaili kasvien lehtiä, nappasi "ihmenektariinia" useammalta koiraalta, kantoin yhtä munaa kerrallaan (vatsa-, perä-, ala-? [:I] )eväparin välissä ja lopulta liimasi sen valitsemansa lehden pinnalle. Enpä ole koskaan nähnyt monnisten kutua varsinkaan näin läheltä, joten kylläpä olikin kiinnostavaa. Otin digikameralla oikein videopätkiä, mutta ne osoittautuivat todella huonolaatuisiksi. harmillista. Jos tuo sigikamera olisi oikein hyvä ja itse osaisin sitä käyttää, niin olisi kyllä saanut hienoja kuvia.

Voi kun tulisi vielä lisää pikkupikkuisia! Edelliset ovat vasta alle senttisiä kaikki. Eihän tässä malta taas lähteä opiskelemaan laisinkaan.
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Monnit ja nuoliaiset”