Hiekan vaihdosta vielä

[Mie]

Olen lueskellut nyt noita aikaisempia aiheita hiekan vaihdosta,
mutta jäi vielä vähän epäselväksi.
Voiko hiekan vaihtaa sillä tavalla että, ottaa ensin vettä akvaarosta sankkoihin sinne kalat, kasvit ja suodatin.
Sitten otetaan sora pois ja laitetaan hiekka.
Ja sitten vettä, tuoretta vai akvaariosta otettua? kumpaakin?
Sitten kasvit ja kalat. Onko liian raskasta kaloille tai niille bakteereille?

Vai pitäisikö se tehdä sillä puolet ensin ja viikon päästä puolet tyylillä?
Olisi vaan helpompaa tehdä koko homma kerralla...mutta jos kalat ei pysy hengissä niin ei sitten!

Apua kiitos

[jarvij]

Yksinkertaisinta on puolet nyt ja puolet viikon päästä. Kaloja ei tarvitse poistaa.

Suodatin ja lämmitin irrotetaan sähköverkosta.

Akvaario vajuutetaan puoliväliin tai allekin, ja kasvit poistetaan toisesta päästä. Sitten vaikka lasten hiekkalaatikkolapiolla kauhotaan sora pois akvaarion toisesta päästä.

Uusi, pesty hiekka lisätään varovasti akvaarion tyhjään päähän ja tasoitetaan sekä muovaillaan sopivasti; kasvit istutetaan takaisin, ja akvaario täytetään.

Akvaario täytetään vedellä, ja tekniikka kytketään sähköverkkoon.

Viikon päästä sama akvaarion toisessa päässä.

[111na]

Kun samalla poistuu liete akvaariosta, voi viikon aikaa miettiä riittämättömäksi uuden biofilmin muodostumiseen. Mattosuodattimen kanssa tuskin on hätää, mutta funtsia voi kalastoa ja suodatusta altaassa. Jos kaloja ei ole paljoa ja suodatin on biologialtaan hyvä, ja akvaariossa runsaasti kasveja ja ehkä vielä huokoisia puita somistuksena, tilanne on parempi. Kun taas akvaarion pääasiallinen biologinen suodatin on pohjasorassa, voisi toisen puolen vaihtoa venyttää mahdollisimman pitkälle, useisiin viikkoihin.

Jottei menisi liian helpoksi!

[jarvij]

Ei poistu liete samalla akvaariosta, kun poistettu sora huuhdellaan vähäisellä vedellä ja huuhteluvesi palautetaan suodattimeen tai sekoitetaan uuden hiekan joukkoon. Uusi hiekka siis kastellaan lietevedellä.
Varovasti toimien akvaarion vesi ei kovin pahoin samene, ja vaikka samenisikin, niin suodatin hoitaa veden kirkkaaksi viimeistää seuraavaan päivään.

Ja vaikka puolet typpibakteereista tuolloin poistuisikin, niin noin 18 tunnin kuluttua niiden määrä on tuplaantunut ennalleen.

Vaihtaminen ei siis kummoinen operaatio kahdessa erässä ole.

[111na]

Hienossa hiekassa ei ole tilaa lietteelle ja sekoitettuna se joutuu hapettomaan tilaan. Suodattimen tyyppi pitäisi myös tuntea, onko se liettä varastoiva vai pestävä - ja se virtausnopeuskin vielä vaikuttaa asiaan.

Näkisin että liete vähenee dramaattisesti akvaariosta soran vaihdossa hiekkaan. Toki tilanteessa, jossa pohjasora on ensisijainen biologinen suodatin, auttaa kun sitä lietettä tosiaan ottaa mukaan ja katselee hiekan pinnalla muutaman viikon.

Tällaisilla funtsimisilla on merkitys, jos akvaario on 'tavanomaisesti' kansoitettu.

[jarvij]

Paitsi kun akvaariossa on kierresarvikotiloita.
Oletko muuten, liina miten mitannut tuon hiekan hapettomuuden? Miten paksu hapellinen kerros mittaustesi mukaan on?
Ainakaan ei kierresarvisia ei haittaa pohjan sekoittamisessa mitään ongelmia ole.

Toisaalta tiedän akvaristeja, joilla on runsas kalasto, mutta ei minkäänlaista suodatusta eikä pohjamateriaalia. Vain saniaisia kannoissa kiinni. Kalat kasvavat ja lisääntyvät onjelmitta. Vettä vaihdetaan viikottain ja typpibakteereja on akvaarion seinissä ja pohjalietteessä, jota ei poisteta.

[111na]

Happi vähenee syvemmälle mentäessä, kuten veden vaihtuminen, mikä on nitrifikaation edellytys. Siitä on esitetty tutkimuksia ihan kuvien kanssa, kuinka pohja on kerrostunut hienossa hiekassa. Kokonaan hapetonta on neljän-viiden sentin syvyydessä.

Kierteissarvet auttavat hiekan pöyhimisessä tiki, mutta tässä vaihto-operaatiossa se ei auta. Biofilmiähän ei ole siinä uudessa hiekassa ja onko kierteissarviakaan.

Puhumme siis yleisesti?

Palanen aiheeseen vähän myöhemmin, nyt minulla ei ole aikaa kuin pintaraapaisuun. Sen tähän hätään kuitenkin muistan ihmetellä, että kuinka monet eivät imuroi pohjalietettä?

Onneksi emme ole kaukana perusasioissa, mitä kuvastanee yhteinen näkemys mattosuodattimen erinomaisuudesta. Laajentaisin kuitenkin teoriaa biologisen suodatuksen edellytyksistä selittämään myös muualla kuin matossa tapahtuvaan suodatukseen. Tämä on pohjasoran 'ylistykseni' perusta, hapekkaan veden virtaus substraatissa.

[jarvij]

Minä en koskaan imuroi pohjaa! Sen pöyhimisestä huolehtivat kierteissarviset. Vesi on kirkasta ja akviililietettä on myös kasvien juurten lähesyydessä, kuten kuuluukin olla.

Joskus saatan koemielessä pölläytettä pohjaa, josko se o.lisi tukossa, mutta en ole moiseen viittaavaa havainnut.

Neljän viiden sentiin syvyyteen ulottuvassa hapellisessa kerroksessa on riittävästi biofilmiä bakteerien kasvaa ainakin yhdessä kerroksessa.

Ei siis mitään teoreettista tai käytännön estettä vaihtaa pohjamateriaali puolet ja puolet viikon välein.

[Mie]

En kyllä, ymmärtänyt puoliakaan tuosta mitä kirjotitte, mutta kiitos kuitenkin

Eli tyhjennetään akvaario alle puolilleen, otetaan toiselta puolelta sora pois ja kasvit ja muut hökötykset.
Sitten huuhdellaan sora ja laitetaan se huuhtelu vesi hiekan sekaan?
Menikö oikein?
Ja sitten laitetaan hiekka varovasti tyhjälle puolelle, sitten kasvit ja kaikki muu.
Siihen väliin pitäisi varmaan laittaa joku juttu ettei hiekka ja sora sekoitu?
Sitten odotetaan viikko, ja sama toiselle puolelle?
Pitäisi vielä jostain hommata niitä kierresarvikotiloita vai mitä ne olikaan?
HANKALAA...

[jarvij]

Juuri noin ja erittäin helppoa!

1) Sähköt laitteista pois. helppoa!
2) Vettä puolet pois. helppoa!
3) toisesta päästä kasvit saaviin. helppoa!
4) sora toisesta päästä varovasti lapiolla pois, lietevesi talteen. helppoa!
5) uusi pesty ja lietteellä kasteltu hiekka varovasti akvaarioon. helppoa!
6) kasvit ja somisteet paikoilleen. helppoa!
7) akvaario uutta vettä täyteen. helppoa!
8) laitteet takaisin sähköverkoon. helppoa!

Viikon päästä taas kohdasta 1. Helppoa sekin

Summa: helppoa!

[Mie]

Joo Eiköhän se jotenkin onnistu!
Nyt vaan hiekkaa pesemään, siinä tosin saattaa mennä kauan...

[111na]

Ei siis mitään teoreettista tai käytännön estettä vaihtaa pohjamateriaali puolet ja puolet viikon välein.

Huomioitava on ettei uudessa hiekassa ole biofilmiä. (Toistanko itseäni ) Jos siihen sellainen viikossa muodostuisi, akvaario kypsyisi yleisesti ottaen viikossa.

No olen asiani sanonut, eikä huvita enempää tätä pohjaa nyt tinkiä ja tonkia. Siis mitä kauemmin viivyttää toisen puolen vaihtoa, sitä parempi. Pitäisin vähintään kaksi-kolme viikkoa. Miksei tässä asiassa saisi varmistella, niinkuin on tapana ammoniumkypsytyksessäkin. Edellä olen esittänyt huomioitavat asiat, milloin on syytäkin tähän kiinnittää erityistä huomiota. Mm. millainen suodatus ja kalasto.

Mielle sanoisin että helppoa kuin mikä. Sitä vain ihmettelen, kuinka sekoitat lietteen uuteen hiekkaan. Veteenhän se laitetaan ja vettähän soran pesuvesi on ja käytännössä veteen joutuukin ehdotetulla tavalla. Edellä on periaatteen valaisuyritystä ja tokihan liete pystyy myös nitrifikaatioon. Sitä ei kannata vain sitten imuroida. Ehdottamallani pitemmällä odottelulla ei tarvitse lietteeseen niin suuresti turvautua.

[jarvij]

No nyt se alkaa minustakin jo kuulostamaan vaikealle.

[111na]

Asioista saa kuinka monimutkaisia vain! Jos sitten alkeissa vaikka pyrittäisiin helpompaan, pelkkiin toimintamalleihin.

[VilleJ]

Riippuu kuinka iso akvaario ja paljonko kaloja sinulla on.

Itse tein sora-hiekka-vaihdon lennossa eli akvaariosta en muuta poistanut kuin soran ja kippasin hiekan tilalle. Akvaario oli niukasti kansoitettu.

1. Aluksi tsekkasin suodattimet: olivat melko puhtaat, joten eivät tukkeudu lietteestä.

2. Imaisin soran melko puhtaaksi, niin kuin sen nyt 1/3 vedenvaihdolla ja lapon päällä saa ja aloin kauhomaan soraa pois:



3. Hiekka kaadettiin akvaan, jolloin liete, joka vedessä leijaili, menee hiekan sekaan ja toimii bakteeriymppinä. Myöskään lietettä ei erikseen poistettu akvaariosta (muuta kuin alkulappoaminen), jolloin lietteen määrä ei järin vähentynyt. Kanto ja kasvit takaisin. Akvaario parin tunnin jälkeen pohjamateriaalin vaihdosta.



4. Akvaario illalla tehdyn pohjamateriaalin vaihdon jälkeen seuraavana aamulla. 90% kasveista sai lähteä samalla kertaa



Vesiarvoissa ei tapahtunut muutoksia. Kalat eivät sairastuneet, muttei sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö voisi sairastua.

[jarvij]

Tuo on se ehdottomasti helpoin tapa ja toiseksi helpoin on puolet nyt ja puolet viikon päästä. Varsinkin jos todella tuota sorassa runsaana olevaa lietettä sekoittaa uuden hiekan sekaan.
Bakteereita on kaikilla pinnoilla, siis myös laseissa ja kasveissa sekö somisteissa.
Vaikka niistä puolet poistuisikin, niin jo vuorokaudessa määrä on varmasti ennallaan.

[Mie]

Mutta olisiko parempi ottaa kalat pois?
Akvaario on n.130 litranen
kaloja siellä on
1 taistelukala
4 neontetraa
3 täplämonnista
4 nuolimonnia
3 musta-aavetetraa

Parvet on vähän vajaita, koska niitä on kuollut tässä vuoden aikana.
Mutta nyt sitten tuon hiekan vaihdon jälkeen olisi tarkoitus muuttaa vähän tuota kalastoa ja täydentää parvia.

Suodatin on joku Fluval 3plus

[sinimarja]

Olen ajateluut muuttaa kalat, kasvit, kannon, pöpöt niiden mukana - mutta ei soraa - ja veden isompaan altaaseen (40 litrasta 128:an) yhdessä päivässä. Paketin mukana tulee hiekka, mutta jos se vesi vielä seuraavanakin aamuna on noin sameaa, niin mitä pikku fisuset tykkää? Eikö niiden kidukset mene tukkoon? Tai silmät sokeiksi, kuten tyttöni epäilee?
Niin, soraakin siirrän jonkin verran ympiksi - pyöreää jokisoraa voi varmaan laittaa johonkin kohtaan hiekan päälle kuin koristeeksi, vai mitä? Laitanko myös pohjalle?
Vettä lisäilen vähitellen.
Miltä kuullostaa?

[jarvij]

Pese osa tuota soraa haalealla vedellä, ja lisää lietevesi (pesuvesi+liete) uuden hiekan mukana pohjalle. Vesi ei samene, kun käytät täyttäessäsi vaikka pohjalle pantua lautasta apuna ja valutat uuden veden sen päälle.
Englanninsoraa parempaa olisi harjusora, jossa raekoossa on enemmän vaihtelua.

[111na]

Kas tässä ehkä syy varovaisille neuvoille pohjanvaihdoissa. Vaihdoin lennossa 40-litraisesta 250-litraiseen ja vaikka laitoin mukaan koko sisällön - pesin lopuksi vielä lasitkin ja laitoin pesuvedet uuteen - nitriitti kohosi harmillisen huolestuttavaksi noin viikon ajaksi. Kalasto ei muuttunut ja pohjalla oli hienoa hiekkaa. Kasveja oli runsaasti, kuin vain 40-litraiseen sopii, eli täynnänsä vallisneriaa.

Ehkäpä jos pikkuakvaarioni olisi ollut vanhempi ja jos siinä olisi ollut soraa pohjalla eikä hienoa hiekkaa, olisi vaihto voinut sujua paremmin hyödyllisen lietteen ansiosta. Nyt nitriittiä mittasin vielä lähes kaksi viikkoa vaihdosta.

Eli Sinimarjankin vaihtoon suosittelen kaiken soran ottamista mukaan lietteineen. Voit ripotella sen hiekan päälle, josta voit sen myöhemmin haavia pois - tai siirtää pikkuakvan pohjan erilliseen matalareunaiseen astiaan, jonka asetat hiekan päälle joksikin aikaa. Lietettä tietysti kannattaa erikseen sopivasti pestä siitä akvaarion veteen, kuten Aquan hyvässä kuvasarjassa edellä.

[sinimarja]

Kiitos kovasti! Tämmöisiä vinkkejä minä tarvitsen, olen ihan noviisi.
Tässä pikkupaljussa on ollut vedet kesäkuun alusta, sitten vähitellen kasveja, jotka eivät yksin siellä viiihtyneet, sitten vähitellen fisuja joukkoon - vesiarvot testattiin ennen kaloja!
Nyt näyttää itse asiassa aika hyvältä, partalevä on ainoa kiusaava juttu. Mutta nyt sitten tulee muutto isompaan, saa nähdä mitä siitä seuraa...
Se hiekan vaihto eniten jännittää, koska sitten on seinät uudet ja puhtaat (ei siis mitään bakteerikalvoja) ja hiekka uutta. liina varmaan tykkää, ettei näin voi tehdä, vai mitä?

[111na]

Siinä on kokemukseni . Lähetimme näemmä yhtäaikaa. Kerro sitten omasi. Ja muista nitriittitesti, kunnollinen. mikä näyttää jo 0,1mg/l, niin voit hieman ennakoida vedenvaihtotarvetta.

Minullahan oli tuore akvaario myös se pieni, mutta pohjalla hienoa hiekkaa.

Erona tässä on siellä vähän vanhempi akvaario ja sorapohja, joka kerää hyödyllistä lietettä sekä uuden ison akvaarion ilmeisesti hieman pienempi pohja-ala ja uuden hiekan määrä kuin täällä oli.

Minulla oli muistaakseni viisi pientä kalaa asukkeina siinä vaihdossa. noin neljäsenttisiä. Ja hiekka oli Biltemasta, uusi ja vanha.

[sinimarja]

Oli se homma! Tiesin soran pesun työlääksi, mutta kyllä se oli vielä raskaampaa kuin osasin odottaa. En tiedä uskallanko mennä sänkyyn, jos en vaikka aamulla pääse ylös, kun on selkä jumissa.

Eikä tämä uusi ole kuin 112-litrainen. Mutta isolta näyttää meidän olkkarissa, ja tuskin yllän pohjaa tonkimaan ilman koroketta. Toivottavasti ei järin usein tarvikaan sitä tehdä.

Nyt sitten jännitetään, miten kalat selviävät rumbasta. On se niille varmaan aika sokki. Olin muuten liemessä paria viimeistä neontetraa pyydystäessäni, samoin kupariset eivät halunneet joutua haaviin. Onnistui sitten onneksi lopulta, vaikka jo kerkisin noitua pyöreän 30-litraisen väliaikaismajoituksen pataluhaksi. Pyydystä nyt siitä kulmikkaalla haavilla! Kuulette varmaan jatkoja...

[Mie]

Meillä olisi vasta viikonloppuna tarkoitus vaihtaa ensimmäinen puoli, ajattelin ottaa kalat sankkoon siksi aikaa...
Saa nyt nähdä liukeneeko veteen mitään aineita siintä hiekasta...

[sinimarja]

Mie, toivottavasti sinun hiekkasi on puhtaampaa kuin se, mitä me saatiin akvaariopaketin mukana - 40 kg! Vitsi, sitä pestiin ja pestiin, tuntitolkulla (n. 2 dl kerrallaan) - mikä määrä vettä menikään viemäriin. Eilen illalla sain kalat puljuun, oli aika sameaa vesi vielä, tänään enää kevyesti harmaata.

Lykkyä tykö! t. nimim. selässä ja jaloissa se tuntuu