Tubii or not Tubii

[BOESEFANI]

Kirjoitin tästä jo tonne Tubi-äänestyksen puolelle, mutta vastauksien vähyydestä johtuen avaan vielä ihan oman jutun. Eli meikäläisenkin altaissa jyllää Tuberkuloosi. Puolen vuoden sisällä kuollut isommasta altaasta (500l) n 5 sateenkaarikalaa + pari tetraa ja pienemmästä (100l) kourallinen tetroja + akara. Tälläkin viikolla yhdellä sateenkaarikala-akalla silmät sumeni (rip).

Jotkut sanoo, etteivät meinaa aloittaa alusta, mutta onko paljon muita vaihtoehtoja? Tuntuu, että taudin päästyä näkyvään vaiheeseensa allas on kohta tyhjä.

Vai onko mahdollista vain vaihtaa kalat Tubille kestävempiin lajeihin (joihin sateenkaarikalat ei missään nimessä kuulu)? Ei kyllä hirveesti huvittais tappaa plekoja ja monnisia pohjalta, jotka ei tunnu olevan mokomasta Tubipöpöstä moksiskaan.

Eli onko kokemuksia kalalajin vaihdoksesta Tubi-akvaan?

[Save]

Moi!
Mulla on kanssa tubi isossa altaassa ja koska osa kaloista on varsin kookkaita (esim. tummaleväpleko), ei niitä oikein kukaan huoli (en ole kyllä edes yrittänyt niitä lahjoittaa). Vaihtoehtoina mulla on siis joko pitää kalat tai sitten lopettaa ne. Olen kuitenkin niin kiintynyt niihin, etten ole koskaan vakavasti harkinnut lopettamista.

Monneille (plekot, haarniskamonnit, monniset, ripsimonnit), käärme-kaloille ja leviksille tubi ei ole aiheuttanut mitään oireita. Pahiten kärsivät aikoinaan kääpiörihmat, jotka kaikki kuolivat tubiin (luultavasti). Ahvenista en tiedä kun niitä on vaivannut reikätauti jolla voi olla yhteys tubiin.

Olen itse pyrkinyt hankkimaan altaaseen vanhoja tai lyhytikäisiä kaloja silloin kun olen hankkinut. Esim. kääpiörihmisten tilalle ostin taistelukaloja jotka näyttävät viihtyvän.

Tubiallaskin voi olla kiva! Meillä vanteilla on parhaillaan kutuseremoniat käynnissä ja Onska-tummaleväpleko on päättänyt rakentaa itselleen uuden luolan . Normaalia elämää nuo kalat siis yleensä taudista huolimatta elävät. Keväällä kaloja kuoli paljon (mm. ne kääpiörihmat) mutta nyt tahti on hidastunut huomattavasti.
-Satu

[jarvij]

Taudin kulku hidastuu aytomaattisesti paristakin syystä kun kalasto vähenee.
1) harvemmassa kalastossa bakteerit siirtyvät huonommin kalasta toiseen.
2) kaloissa kehittyy immuniteettia ja vasta-aineita. Kauan elossa olleilla kaloilla noiden vasta-aineiden ptoisuus on korkea.

Tuollaiseen akvaarioon tuoduilla uusilla terveillä kaloilla ei vasta-ainetta välttämättä ole lainkaan. Niiden sairastuvuus riippuu siis stressin lisäksi myös infektiopaineesta eli paljonko ja miten virulentteja taudinaiheuttajia ympäristössä on.

[Majqua]

Täällä luetun ja tässäkin aiheessa kirjoitetun perusteella ei tubi tunnu samalla lailla (jos lainkaan) vaivaavan monneja ja monnisia. Onko tälle jotakin vahvempaa perustetta kuin vain että siltä vaikuttaa?

Plekot kun on todella arvokkaita kaloja ja jos jonain päivänä tubi pääsee altaaseen, olisi ikävää jos se veisi ne noin vain - toki kaikkien kalojen kohdalla se on ikävää mutta plekoissa on yleensä jo huima summakin sijoitettuna.

[jarvij]

Tuohon vastaus saattaa parhaiten löytyä alan kirjallisuudesta ja julkaistista tutkimuksista.

[BOESEFANI]

J.Järvi kirjoitti:

kaloissa kehittyy immuniteettia ja vasta-aineita. Kauan elossa olleilla kaloilla noiden vasta-aineiden pitoisuus on korkea.

Pitää varmasti paikkansa. Meidänkin vanhin kultapyrstö senkun porskuttaa . Kuolemat sattuneet lähinnä keski-ikäisissä / uusissa kaloissa.

Mutta edelleen, oisko mitään semmoisia lajeja millä kannattaisi edes kokeilla. Lähinnä tohon 500l:seen. Jotkut ahvenet? Eiks noi Saven "Vanteet" oo jotain kirjareita.

[jarvij]

Kokeilla, mutta mitä?
Ottaa itselleen lisää varmasti sairaita, vai katsoa miten jo mahdollisesti sairaille käy. Toisaalta miten harrastaja testaa että kalassa ei kalatubia ole.
Streriilissä ympäristössä yli 10 cm pituinen kala olisi mahdollista nukuttaa, avata ruumiinontelo ja ottaa kudosnäytteitä sekä sulkea haava, mutta sen saa tehdä vain eläinlääkäri.

[Save]

Joo, siis vanteet ovat vannekirjoahvenia. Kuten tuossa on aiemmin mainittu, aina on riski, että uusi kala laukaisee stressin ja tubioireet vanhoissakin kaloissa. Itse olen ottanut sen riskin (tosin harvoin) koska uskon tubin olevan loppujen lopuksi hyvin yleinen sairaus ja en halua pitää allasta tyhjänäkään (tai onhan siellä ne monnit ). Jonkun mielestä tämä voi olla tietenkin epäeettistä toimintaa...

[BOESEFANI]

J.Järvi kirjoitti

Kokeilla, mutta mitä?
Ottaa itselleen lisää varmasti sairaita, vai katsoa miten jo mahdollisesti sairaille käy.

Tarkoitus onkin katsella miten mahdollisesti/melko varmasti sairaille lopuille kaloille käy. Mutta, entä sen jälkeen kun viimeinenkin pinta/keskivedenkala on kuollut? Onko tuohon vesikerrokseen yhtään yhtä karaistunutta lajia kun noi pohjakalat?

Save kirjoitti:

aina on riski, että uusi kala laukaisee stressin ja tubioireet vanhoissakin kaloissa.

Joo, meilläkin yksi vanhimmista sateenkaariakoista kuoli, kun oli pari viikkoa suorittanut kutuhommia yhden nuoren ukon kanssa.

[Tittis]

Kaksi punatetraa menetti henkensä meikäläisen toimesta, koska pyrstön tyvessä aluksi vaaleana ollut "muhkura" muuttui punaiseksi, eikä ottanut parantuakseen ollenkaan. Ei muita oireita.

Kolmas tetroista on ok, mutta mietin, että kannattaako tuota laittaa akvaan vai pitäisikö tappaa? Jos kyseessä on jokin (tai siis varmastikin on)tarttuva tauti, se tarttunee muihinkin kaloihin? Tosin tähän mennessä ei ole monniset eikä muutkaan oireilleet mitenkään, (vaikka kalat on taudin alkuvaiheessa olleet tietenkin alkuperäisesä altaassaan), vaan nuo punatetrat.

Periaatteessahan nuo bakteerit on varmaan jo noissa kaloissa jos on ollakseen, jos on tuossakaan tetrassa..mut mut..Oliskos ohjeita? Vihtoehtoina 60l. partislastentarha tai tuo iso uusi lotja. Tai sitten tosiaan nirri pois.