Taistojen kudetus

[santtu]

Moi!

Haluaisin tietää taistojen kudetuksesta kaiken mahdollisen, voisikohan joku jolla on kokemusta asiasta, kirjata pienen listan mitä täytyy tehdä että kudetus onnistuu.

[Kimbela]

Kaikkea en ainakaan minä osaa kertoa, mutta jotain alkuun:

Akvaarion vesi, jossa kudun on tarkoitus tapahtua, pitäisi olla mahd. tyyni, eli ei voimakasta suodatusta.
Pintakasvillisuus on yleensä hyvästä.
Uros rakentelee vaahtopesän yleensä kun se saa vain rauhassa touhuilla.
Naaras on kutuvalmis, kun siihen ilmestyy vaaleita pystyraitoja.
Kututapahtuman jälkeen naarasta ei tarvita, pois altaasta vaan!
Sorapohja ei ole hyvästä jos uros on nuori ja kokematon kun mäti tipahtelee sen kuplapesäsät pohjaan, hiekkaa tai ei mitään on mielestäni parempi vaihtoehto.
Poikaset kuoriutuvat aika pian en muist tähän hätään menikl 2 vai 3 vrk.
Itse ruokin pieniä kaloja likoeläimillä ja sitten heti pienillä Seran hituloilla.

Jospa näillä alkuun. Itse en ole kudettanut taistoja kuin kerran, joten kokeneemmat kertonevat lisää.

[VesiEläin]

Pieni lämpötilan nosto ja ruokinta herkullisilla pakasteöttiäisillä, voi saada Taistot kutupuuhiin.

[jimikkon]

Kokemuksesta voin sanoa että kun pitää puolisot pari päivää erillään toisistaan ja laittaa naaraan sitten vaikka piltipurkissa keluskelemaan uroksen kanssa samaan alattaseen niin kyllä pesä alkaa syntymään. Sitten vaan naaras vapaaksi.

[depeche]

Kuoriutumisaika on 1-1,5 vrk, veden lämpötilasta hieman riippuen.

[Majqua]

Minun altaissani kuoriutumisaika n. 2-3 vrk, siitä n. 3 vrk ennen kuin ovat "vapaasti uivia" eli pysyvät vaakatasossa uidessaan eivätkä vajoa pohjaan. Siihen asti koiraan hoito välttämätöntä.

[depeche]

Itselläni kuoriutumisaika on ollut tuo yllä mainitsemani, ja saman olen nähnyt usean ulkomaalaisen kasvattajan sivuilla -mutta ehkä juuri lämpötilaerot ja vedenkin erilainen laatu saattaa pidentää tuota aikaa. Missä lämpötilassa sinulla Majqua ovat munat kuoriutuneet?

[Mandinka]

Tuota noin, se nyt on selvinnyt että naaras otetaan pois kun perhe on laitettu alulle, mutta milloin sen voi laittaa takaisin? Vauhdissa heittämällä vaihdan päittäin naaraan pois pienestä vara-akvaariosta ja poikaset tilalle? Entäpä jos on (kuten oli suunnitelmissa) 3 naarasta ja kun se äijä yhden kanssa on temppuillut, niin saattaako se riehaantua toisen eukon pyrstön perään ja alottaa koko homman alusta? Ja kolmannen.. ja siinä vaiheessa se eka lienee jo tullu takas! Kauhu! Sitten mulla olis Lahjoitetaan-palstalla melkonen määrä sitä jälkikasvua. Ääk.

Ei, minä en todellakaan tiedä taistelukaloista mitään. Paitsi ettei kahta urosta laiteta samaan akvaarioon.

[VesiEläin]

Hmmh..
Siis Taistoille kannattaa laittaa oma kutuallas valmiiksi(Vaikkapa 40-litraa + lämmitin ja pienitehoinen suodatin, virta alas tai nurkkaanpäin käännettynä), sinne runsaasti kasvipöheiköitä ja pintakasveja. Koiras sinne kypsyttelyn ja lämpötilan säätelyn jälkeen. Ruokitaan hyvin.
Kun koiras on värkännyt kuplapesän valmiiksi niin sukukypsä- ja halukas naaras livautetaan kutualtaaseen ja voilaa, kudenta tapahtuu. Kun koiras on saanut tarpeekseen (Huomaat kyllä milloin ) ota naaras altaasta pois ja jätä koiras vahtimaan pesää ja poikasia. Mieluiten ihan yksi naaras kerrallaan.

[depeche]

Ei ole mitään toivoa poikasten selviämisestä mikäli kutu tapahtuu jossain seura-akvaariossa. Kutu järjestetään erilliseen kutuakvaarioon kuten Vesieläin tuossa selittikin jo hyvin ohjein -tosin itse teen tuossa sen poikkeuksen että suodatinta en koskaan kutualtaaseen laita. Se on siellä aika tarpeeton, ja vaarallinenkin.

Taistelukalat kannattaa kuntouttaa viikon-parin ajan aina sekä ennen että jälkeen kudun. Tarkoittaa sitä, että niille annetaan mahdollisimman hyvälaatuista ja tuoretta ruokaa, vähintään pari kertaa päivässä, ja reiluja määriä. Talviaikana on hyvä käyttää erilaisia pakasteruokia, taikka elävää artemiaa.

[Mandinka]

Jaa niin!! Kiitos! Ja sitten kun ne poikaset on sen verran isoja etteivät siitä pesästä tipahtele, niin siirretäänkö uros pois ja aletaan ite ruokkimaan niitä poikasia? Varmistelen tässä että oon ymmärtäny lukemani oikein. Edittiä: Toisin sanoen, onko pelkoa että ukko syö jälkeläisensä jos sen sinne jättää joksikin aikaa?

Jos näin tehdään ja se uros sitte siellä isossa altaassa alkaa taas värkkää pesää ja houkuttelee naaraan hommaan mukaan, niin onko se sitten ajateltava niin, että vain vahvat selviää ts. jätettävä kaikki oman onnensa nojaan, koska se kutuallas on jo täynnänsä poikasia? *niisk*

[Kimbela]

Taistelukalat päättivät sitten vissiin tämän keskustelun pohjalta kutea seura-akvaariossa. Uros puolusti pesää kyllä aika hyvin, vaikka kuusiraitabarbit popsivat ainakin puolet kudusta. Altaan lämpötila 27 astetta. Luulenpa, että tuolle kudulle kävi hieman kehnosti koska tösitä tullessani oli kuplapesä hajonnut lähes totaalisesti. Tosin jos kuoriutumisaika on tässä tapauksessa tuo 1,5 vrk niin saattaahan noita poikasia jokunen selvitäkin. Kuusiraitabarbien kudusta minulla on seura-akvaariossa nähtävästi selvinnyt yksi poikanen, ihmettelin nimittäin mistä parveen (n. 20 kpl) on löytynyt yksi pikkuinen kuusiraitabarbi.

[depeche]

Mandinka: Itse siirrän koiraan pois muutaman päivän kuluttua kudusta, eli siinä vaiheessa kun poikaset alkavat uimaan vapaasti "vaakatasossa". Ainakin joillakin ulkomaalaisilla kasvattajilla on hyviä kokemuksia myös siitä, että uros on jätetty hoitamaan poikasia ihan miltei poikasten luovutusikään saakka, mutta tuota ei suositella aloittelijoille kokeiltavaksi.

Edellämainittu vaatii mahdollisimman suuren altaan (vähentää riskiä että isukki alkaisi syömään poikasiaan), koiraan ruokkimisen erittäin usein, ja tietysti tarkkaa valvomista. Eli riskinä tuossa on tosiaan se, että koiras syö poikasensa.

Samassa vaiheessa, kun koiras poistetaan ja poikaset alkavat uimaan, aletaan antaa sitä ruokaa niille.

Kimbela: Mikäli tuo poikue kasvaa tuossa kuusiraitabarbien kanssa samassa altaassa, ei niillä ole paljoakaan toivoa selvityä etenkään enää siinä vaiheessa kun ne alkavat uimaan. Mikäli sinulla ei ole erillistä poikaskasvatusallasta, viimeisenä keinona kokeilisin sellaista itse koottavaa muovikehysten ympärille laitettavaa pientä kangasverkkoallasta, jonka saa altaan reunalle pidikkeistään kiinnitettyä. Tulee siis varsinaiseen altaaseen, ja sinne saa poikaset pyydystettyä kasvamaan. Näitä myydään varmasti jokaisessa akvaarioliikkeessä, ja täälläpäin hinta on 4-5 euroa.

[Kimbela]

Taisivat mennä jo parempiin suihin. Annoin oman kutualtaani naapurin likalle lahjaksi. Mietin itsekin hetken, että pitäisikö tuossa tehdä jotain. Pääsin nimittäin vasta kuukausi sitten edellisistä taiston poikasista eroon (olivat minulla lähes vuoden)

[Pikkeliini]

Seura-akva kutemiseen on poikkeuaksiakin, tosin ei siitä koko poikue selvinnyt täälläkään. Oma akvani 106,5 litraa ja siellä polskuttaa 5 (toisinaan olen näkevinäni kuudennenkin) poikasta. Poikasten lisäksi asuu purkissa näiden mamma, partis ja 8 kardinaalitetraa. Pusikkoa on suhteellisen reilusti.
Johtuneeko sitten tämä selviäminen siitä, että mitä luultavammin heti kudun jälkeen isäukko lähti akvasta? Liäksi en huomannutkaan näitä aikoihin, joten millä lie eläneet alkutaipaleensa? (akvan omalla eläimistölläkö?) Huomattuani ne aloin antamaan niille poikasten hiutaleruokaa (jauhemaista enemmänkin) Ja hyvin ovat kasvaneet
Kun taistoista on nyt puhe, niin missähän vaiheessa näitä pitäisi alkaa erottelemaan? isoin on nyt reilu 3cm ja pienin 2cm, jatkuva takaa-ajoa on ja muutama päivä sitten jo tappelunpoikanenkin. Sukupuolia ei näe kun sen verran, että isoin on varmuudella naaras. Entäpä se huntupuoli? Kun en ole varma onko nämä pitkä vai lyhyteväisen isukin, pitäisikö hunnun jo kasvaa näissä mitoissa tai edes viitteitä siihen? Näillä ei ole kyllä hunnun tapaistakaan vielä

[depeche]

Pikkeliini: En usko että sillä on ollut selviytymisen kannalta merkitystä että isä on on poistettu heti kudun jälkeen, sillä kuten jo aikaisemmin sanoin, koiraan pitäminen kutua hoitamassa muutaman päivän ajan on vain hyödyksi.

Suurin syy taasen luultavasti on se, että altaasi muut kalat ovat sellaisia jotka eivät niin kamalan helposti tai hanakasti mene poikasten perään. Ei ainakaan verrattuna vaikkapa barbeihin, suurempiin tetroihin jne. Myös tuuhea kasvillisuus tarjoaa poikasille hyviä turvapaikkoja. Poikaset syövät aluksi likoeläimiä, joita löytyy akvaariosta jo itsestään. Pieni poikasmäärä saattaa siis pärjätä yksikseenkin jo tuolla konstilla, eli ilman että likoeläimiä tuotettaisisiin enemmän juuri tuohon tarkoitukseen.

Mielestäsi sinun pitäisi pystyä jo näkemään sukupuolet tässä vaiheessa, mutta mikäli niitä ei vielä tosiaan erota, niin hyvin pian joka tapauksessa.

Se, missä vaiheessa evät kasvavat riippuu hyvin paljon siitä miten poikaset ovat muutoin tähän asti kehittyneet. Jos ne kasvavat nopeasti ja ovat ikäisekseen hyvän kokoisia, pitkien evien venyminen alkaa nopeammin.

Vertailun vuoksi: olen nähnyt poikueen, jossa veiltail-koiraiden evät alkoivat kasvaa kunnolla vasta 5-6 kk iässä. Nämä poikaset olivat kasvaneet huonolla ruoalla, ja hyvin ahtaissa tiloissa suuressa porukassa. Toista ääripäätä voisi kuvastaa vaikkapa tämä erään amerikkalaisen taistelukalakasvattajan 3 kuukauden ikäinen kasvatti:



(kuva lainattu sivulta www.topbettas.com)

Ja tottakai myös ihan kasvattajasta riippumattomia yksilöllisiä eroja on siinä kuinka nopeasti itse poikaset tai niiden evät kasvavat. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat asiaan. Mutta kaikenkaikkiaan, on siis hyvin hankala ennustaa toisen kasvattamista poikasista, että esim. missä vaiheessa niiden evät kehittyvät.

[Majqua]

Lisättäköön edelliseen ettö huntuevien kasvamista voi hidastaa myös aikuisen koiraan läsnäolo tai sisarusparvesta yhden kehittyneen läsnäolo.

[Pikkeliini]

Majqua, meinaako tuo sisarusparvesta yhden kehittyneen läsnäolo siis esimerkiksi tuota isointa naarasta, josta erottaa selkeästi jo sukupuolen?
Entä näiden kanssa samassa akvassa oleva emokala, onko sillä osuutta asiaan?

Nämä poikaset näyttävät kasvavan aikamoista haipakkaa, joten pikkasen kallistelen kyllä tuon lyhyteväisen puoleen...väreistäkään kun ei tiedä, kun molemmat isikandidaatit punaisia. Poikaset taasen liloja tai sinertäviä

[Majqua]

Tarkennusta edelliseen viestiini, siis tarkoitan että jos sisarusparvesta yksi koiras kehittyy muita nopeammin eli pääsee dominoimaan, niin muut koiraat eivät ala kasvattaa eviään vaan "tekeytyvät" naaraiksi ulkoisesti.
Voisiko siellä olla jokin poikasista lyhyteväinen koiras joka jo dominoi?

[Kaija]

Yhdyn tähän aiheeseen kun minua jäi askarruttamaan eräs asia, eli jos minulla on 40l allas ja vaikka ilmapumppu + -kivi altaassa niin mikä olisi hyvä lämpötila kudulle?
Eli laitanko uroksen vain valmiiseen altaaseen niin rupeeko se valmisteleen jos sattuis naaras "löytyvän". Sit kun naaras tulee niin tekeekö ne poikaset ja otetaanko naaras pois kun (mitä?) näkyy?
Kauanko tämä uroksen ja naaraan yhdessäolo kestäisi maksimissaan?
Paljonko niitä poikasia sitten oikein tulee?

[Pikkeliini]

Vähän vastauksia ja vähän kysymystäkin eli.

Taistourokset tykkää lämpimästä vedestä, joten tuollainen 27-28 astetta varmaankin hyvä. Ypöyksinäisyydessään alkavat ukot rakentamaan tekemisen puutteeseen kuplapesää Asiaa parantaa jos naaras on näkyvillä, eli samassa akvaariossa mutta eristyksessä. Jos tyttötaisto on halukas ilmestyvät sen kylkiin pystyraidat. Tässä vaiheessa voi naaraan laskea uroksen kanssa. Siinä on pientä takaa-ajoa mahdollisesti kun uros näyttää tytölle hienoa pesäänsä ja kutsuu sitä sinne Lopuksi pyörivät siellä pesän alla. Koiras kietoutuu naaraan ympärille ja hieman puristelee sitä. (on muuten varsin hauskan näköistä touhua) Tätä saattaa jatkua koko päivänkin. Lopulta uros alkaa häätämään naarasta pois pesältä, eikä ole yhtään kiinnotunut enää koko tytöstä, vain pesästään. Tässä vaiheessa otetaan naaras pois, ennen kuin ukolta menee lopullisesti hermot. Tämän jälkeen uros hoitaa pesäänsä syömättä. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen päivän kuluttua, mutta niiden määrää en nyt kyllä muista
Kuplapesän tekoa helpottaa jos akvaariossa on vaikka pintakasvia, jonka suojiin on kiva puhallella tai täältä lukemani perusteella on käytetty muovikansia tms. pinnalla. Viisaammat kertokoot lisää. Itse en ole kudettanut koskaan taistoja, mutta kuplapesän tapahtumia saanut seurata mielenkiinnolla monta kertaa .

Sitten omaan kysymykseeni:
Löysin kuin löysinkin tuosta akvaariosta kuudennen poikasen. Vitsi onkin siinä, että se ressukka on kamalan pieni. Siinä missä nämä isoimmat ovat jo 3cm ilman pyrstöä, tämä sinttiäinen on vain max. yhden sentin. Värejä ei juuri ole tullut sille vielä ollenkaan. Tämä on jotakuinkin samankokoinen, kuin nämä muut kun hoksasin ne akvasta ja siitä on jo pitkä aika. Voiko tämä olla saman poikueen kala? Yritin sitä eilen saada syömään, mutta sen verran näin sitä, että kyhjöttää lehtien alla piilossa, sitten se katosi taas.
Kannattaisko se pyydystää ja laittaa omaan yksiöön tuonne 50l, missä se saisi rauhassa kasvaa ja syödä? vai pitääkö se jatkossakin tuossa?
Kaksi poikasista otin eilen pois isoon akvaan, kun olivat osoittautuneet varmuudella naaraiksi. Joten kaksi ainakin vähemmän ahdistelemassa pikkusinttiä, mitähän tässä pitäisi tehdä?