Jep, oli meilläkin yksi keraaminen lämmitin. Sen toimintavarmuus oli kuitenkin sellaista luokkaa, että katsottiin paremmaksi olla ilman. Tosin minä en nykyäänkään en lämppäreitä käytä, suodattimet, tehokas valaistus sekä kansilasit pitävät lämmöt 26 asteen tuntumassa ihan itsekseen.maisu kirjoitti: Lämmitinten tarpeellisuus tiedettiin tuolloin ja sellaisen tarve asunnossamme selvitettiin välittömästi akvaarion hankinnan jälkeen, mutta viluisen äidin ja neontetrojen vaatimukset kohtasivat tässä kohtaa eikä lämmitintä tarvittu. Ei sellaisia ole minulla nytkään käytössä kuin nanoriutassa (kaapista toki löytyy varmuuden vuoksi joka altaalle). Vettä vaihdettiin 50% viikoittain ihan alusta saakka ja pohjaa lapottiin 90-luvun alkupuolelle asti, jolloin siirryin hienoon hiekkaan ja lopetin asteittain lappoleikit. Oikeastaan ainoa isompi ero minkä keksin oli se että kasvit nostettiin usein tomerasti vatiin ja siistiittiin kylppärissä, jonka jälkeen ne istutettiin takaisin - jopa miekkakasvit.
Tuo kasvipuoli oli meillä aika heikkoa, vesisaniaiset rehottivat sekä myöskin melalehdet, kunhan vai saivat olla rauhassa ahventen kutupuuhilta.
Ironista on, että tuolla 80 luvun hoidolla en törmätty kertaakaan esimerkiksi reikätautiin, jonka kanssa nyttemmin olen nyt taistellut...
