albiinoilla on aina punaiset silmät ja väritön iho. Albiino tarkoittaa sitä, että puuttuu väripigmentti. Kaikista eläimistä noin joka
5 000 000. on albiino
Kultainen partamonni
Valvoja: Moderaattorit
-
- Advanced Member
- Viestit: 1129
- Liittynyt: 11:39, 02.11.2001
- Paikkakunta: Espoo HAS, Monniklubi
- Viesti:
Korjauksia Marimerin viestiin.
Albinismi on tietyntyyppistä pigmentinpuutosta, ja siitä on erilaisia muotoja.
Jos ajattelee vain itse sanaa "albinismi", määritelmä on hyvin laaja sillä albinistinen tarkoittaa jotenkin valkoiseen suuntautunut ja näin mikä hyvänsä tavallista vaaleampi tai valkokirjava elukka voidaan lukea albinistiseksi.
Tavallisimmin albinismi tarkoittaa tyrosiinihormonin erityksen liittyvien juttujen aiheuttamaa pigmentinpuutosta. Mikään valkokirjavuuden muoto ei ole tällaista, mutta eräät vain lievästi vaalentuneet värit ovat. Esimerkiksi burmankissa, joka on mustanruskea. Sen värin aiheuttaa eräs albiinotyyppinen geeni. Siamilaiskissa on myös eräänlainen albiino.
Täysalbiino on kokonaan vailla pigmenttiä, eli iho on pinkki/läpikuultava, karvat/sulat/suomut ovat valkoiset ja silmät punaiset läpikuultavan hemoglobiinin takia. Aika monen eri lajin albiinoeläimillä on näköongelmia ja tietysti vaikeuksia auringonpaahteen kanssa, mutta ei välttämättä muita vikoja.
Erilaisilla "lievemmillä" albiinoilla voi olla punaisten sijasta siniset silmät, ja karvoissa/suomuissa hieman vaaleahkoa, usein kellertävää tai harmahtavaa väriä.
Ihmisillä tunnetaan useita eri albinismin muotoja. Niihin liittyvät yleensä väritön iho, valkeat hiukset, siniset silmät ja näköongelmia. En tiedä, onko olemassa punasilmäisiä täysalbiinoita ihmisiä. Kissoilla punasilmäistä täysalbiinoa ei tunneta, vaan vaalein versio albinismista on kokovalkoinen, sinisilmäinen värimuunnos. Siihen EI liity kuuroutta. Kuurot valkeat sinisilmäiset kissat ovat "liian" valkokirjavia, eivät albinistisia. Myös koirilla liialliseen valkokirjavuuteen voi liittyä kuuroutta. Koirilla tunnetaan jopa punasilmäisiä kokovalkeita yksilöitä, jotka lienevät albiinoita. Eivät tietääkseni ole kuuroja.
Albinismi on tietyntyyppistä pigmentinpuutosta, ja siitä on erilaisia muotoja.
Jos ajattelee vain itse sanaa "albinismi", määritelmä on hyvin laaja sillä albinistinen tarkoittaa jotenkin valkoiseen suuntautunut ja näin mikä hyvänsä tavallista vaaleampi tai valkokirjava elukka voidaan lukea albinistiseksi.
Tavallisimmin albinismi tarkoittaa tyrosiinihormonin erityksen liittyvien juttujen aiheuttamaa pigmentinpuutosta. Mikään valkokirjavuuden muoto ei ole tällaista, mutta eräät vain lievästi vaalentuneet värit ovat. Esimerkiksi burmankissa, joka on mustanruskea. Sen värin aiheuttaa eräs albiinotyyppinen geeni. Siamilaiskissa on myös eräänlainen albiino.
Täysalbiino on kokonaan vailla pigmenttiä, eli iho on pinkki/läpikuultava, karvat/sulat/suomut ovat valkoiset ja silmät punaiset läpikuultavan hemoglobiinin takia. Aika monen eri lajin albiinoeläimillä on näköongelmia ja tietysti vaikeuksia auringonpaahteen kanssa, mutta ei välttämättä muita vikoja.
Erilaisilla "lievemmillä" albiinoilla voi olla punaisten sijasta siniset silmät, ja karvoissa/suomuissa hieman vaaleahkoa, usein kellertävää tai harmahtavaa väriä.
Ihmisillä tunnetaan useita eri albinismin muotoja. Niihin liittyvät yleensä väritön iho, valkeat hiukset, siniset silmät ja näköongelmia. En tiedä, onko olemassa punasilmäisiä täysalbiinoita ihmisiä. Kissoilla punasilmäistä täysalbiinoa ei tunneta, vaan vaalein versio albinismista on kokovalkoinen, sinisilmäinen värimuunnos. Siihen EI liity kuuroutta. Kuurot valkeat sinisilmäiset kissat ovat "liian" valkokirjavia, eivät albinistisia. Myös koirilla liialliseen valkokirjavuuteen voi liittyä kuuroutta. Koirilla tunnetaan jopa punasilmäisiä kokovalkeita yksilöitä, jotka lienevät albiinoita. Eivät tietääkseni ole kuuroja.
Olet Liisa S täysin oikeassa.
Lähinnä halusinkin korjata KaTan kirjoituksen, että kaikilla albiinoilla on punaiset silmät.
Mutta mikä on valkokirjavuus?
Olen aina luullut kokonaan valkoisia ja sinisilmäisiä kissoja albiinoiksi, ja niistä lähes kaikki ovat myös kuuroja. Äitini kokovalkoisella kissalla on toinen silmä sininen ja toinen vihreä ja kuinka ollakaan toinen korva kuuro. Ei välttämättä liity tähän mutta kuitenkin...
Lähinnä halusinkin korjata KaTan kirjoituksen, että kaikilla albiinoilla on punaiset silmät.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Mutta mikä on valkokirjavuus?
Olen aina luullut kokonaan valkoisia ja sinisilmäisiä kissoja albiinoiksi, ja niistä lähes kaikki ovat myös kuuroja. Äitini kokovalkoisella kissalla on toinen silmä sininen ja toinen vihreä ja kuinka ollakaan toinen korva kuuro. Ei välttämättä liity tähän mutta kuitenkin...

-
- Advanced Member
- Viestit: 1129
- Liittynyt: 11:39, 02.11.2001
- Paikkakunta: Espoo HAS, Monniklubi
- Viesti:
Valkokirjavuus on sitä että normaalivärisellä eläimellä on valkoisia (värittömiä) laikkuja. Kun niitä laikkuja on oikein paljon, koko elukka on valkea. Tällaiseen pigmentinpuutteeseen liittyy usein myös tietynlaista pigmentinpuutosta silmissä (siniset, mutta ei haittaa näkemistä) ja kuuroutta. Pigmenttiä muodostavat solut ovat yhteydessä johonkin välikorvan kehittymiselle välttämättömään ja jos korvan "sisälläkin" on valkea laikku, se korva ei ehkä kuule ollenkaan.
Äitisi paritonsilmäinen kissa on äärimmäisen valkokirjava, eikä mikään albiino. Albiinoita sinisilmäisiä kissoja on vissiin vain itämaisissa, ei maatiaisissa/eurooppalaisissa.
No ettei menis kokonaan off topiciksi: Monilla kalalajeillakin tunnetaan valkokirjavuutta. Laikulliset karpit, kultakalat ja marmorilehtikalat ovat siitä esimerkkejä. Eräiden kalalajien laikut eivät ole valkeita, vaan selvästi kellertäviä. Tällaisia on ainakin joissain kirjoahvenlajeissa ja levänuoliaisella.
Äitisi paritonsilmäinen kissa on äärimmäisen valkokirjava, eikä mikään albiino. Albiinoita sinisilmäisiä kissoja on vissiin vain itämaisissa, ei maatiaisissa/eurooppalaisissa.
No ettei menis kokonaan off topiciksi: Monilla kalalajeillakin tunnetaan valkokirjavuutta. Laikulliset karpit, kultakalat ja marmorilehtikalat ovat siitä esimerkkejä. Eräiden kalalajien laikut eivät ole valkeita, vaan selvästi kellertäviä. Tällaisia on ainakin joissain kirjoahvenlajeissa ja levänuoliaisella.