Hiekkapohjan möyhentäminen

[Helmiina]

Olen juuri vaihtanut toiseen akvaariooni hiekkapohjan. Nyt minulla on tuossa kierteissarvikotiloita joita olin akvaariooni laittamassa, kun puolisoni kysyi "miks sä noita sinne laitat, eikö niistä ole aina yritetty päästä eroon?" No minä sitten selitin hänelle pohjan tukkeutumisesta ym, mutta mieheni tarvitsee uskoakseen "tutkittua faktatietoa" seuraavaan kysymykseen: Mitä tapahtuu jos kotiloita ei ole möyhimässä, hyödyttäkö ne kotilot oikeasti? Jos joku voisi kysymykseen vastata hänelle, koska muiden perustelut ovat aina parempia kuin minun omat tässä tapauksessa

Itsekään en kotiloista pidä kotilon vertaakaan joten riittäisivätkö pohjalle tulevat piikkisilmät pohjan kunnossa pitämiseen.

Onpa aika outo sepostus.... (mutta tarpeellinen)

[lilo]

Piikkisilmät eivät varsinaisesti kaivaudu hiekkaan, ainakaan niin syvälle
kuin pitäisi pohjan 'ilmastamisen' kannalta.
Jos et halua kierteissarvia pitää, voit silloin tällöin kepillä tms.
möyhiä itse pohjaa.

[Ida-Maria]

Eivät ne kierteissarvet pakollisia ole, mutta sitäkin hyödyllisenpiä. Jos lappoat pohjaa silloin tällöin se kyllä riittää. Älä kuitenkaan kovin usein, ettei bakteereille käy köpelösti.

[anttipi]

Kuinka paljon tuota "aktiivilietettä" pohjalla saisi olla? Jos olen oikein käsittänyt, sitä ei tarvitsisi hiekkapohjaisessa akvaariossa lapota pois lainkaan. Minulla kuitenkin tuo liete kerää ympärilleen levää pohjahiekkaan, onkohan tämä ihan normaalia?

[VilleJ]

Luonnossa hiekkapohja myllääntyy eliöiden ja muiden ansiosta verrattain hyvin ja pysyy "kuohkeana". Akvaariossa hiekka pyrkii tiivistymään pohjalle ja hyvin hieno hiekka jopa paakkuntuu siinä määrin, että kun käden sinne työntää, niin tuntuu, kuin hiekkakakkua olisi rikkomassa.

Hapettomat olot ovat sekä hyväksi että huonoksi. Kasvit saavat mm raudan hapettomissa oloissa käyttöönsä, siirtävät kaiketi happea juurilleen, mutta on niitäkin tapauksissa, jossa kasvitkin ovat kärsineet "tiukasta" pohjasta ja kituneet pysyäkseen hengissä. Hapettomassa pohjassa myös anaerobiset bakteerit kasvavat ja tuottavat veteen kaloille myrkyllisiä yhdisteitä - tätähän ei siis suinkaan haluta.

Kierteissarvet voi jättää pois, jos haluaa, mutta silloin sitä pohjaa pitää möyhiä itse ja pitää se kuohkeana. Kierteisarvet (ne jätsitötterön näköiset mönkijät) asustavat pohjassa päiväsaikaan ja iltaa kohden nousevat sieltä ja lähtevät kiipeilemään kohti pintaa. Aamulla taas palaavat takaisin pohjaan. Toki niitä jonkun verran liikkuu päivisinkin siellä täällä akvaariossa.

Välistä nuo kierteiset etovat, sillä kun valot sammumat niin oikein näkee, miten pohja alkaa "elämää" ja liikkumaan, kun mönkeröt nousevat pinnalle. Niitä on varmaan satoja, tuhansia isossa akvaariossa vaikka kaikkia päivisin näekään. Ruokinta vaikuttaa myös kierteisten määrään.

Ja sekin liete mikä hiekkapohjaisessa hyvin suodatettussa akvaariossa jää hiekan pinnalle, prosessoidaan kierteisten ansiosta äkkiä näkymättömiin. Mulla ei "liete" yms. ongelmaa ole hiekkapohjaisessa akvaariossa ollutkaan. Kiitos tehokkaiden suodattimien, mutta myös kotiloarmeijan.

[anttipi]

Mulla jaavansammalesta irtoaa välillä "tupsukkeita", jotka jumittuvat pohjalle ja siihen kerääntyy sitten kaikenlaista tauhkaa ja lopulta levää. Missä määrin irronneita kasvinosia on syytä poistaa vai pitääkö ne vain jättää altaan pohjalle aktiivilietteeksi? Ainakin on rumannäköistä kuin mikä.

[VilleJ]

Miksi haluat siellä hiekan päällä mitään lietettä pitää? Hajoavat kasvinosat vain kuormittavat vettä. Kasvinosat kannattaa poistaa heti.

[111na]

No mutta mutta, liete on kaunista ja hyödyllistä sekä jostain kasvinosista saadaan veteen lisää nitraattiakin. Ja likoeläimiä poikasille ja kaikenmaailman pienelämää enemmän akvaarioon.

Jos akvaariossa ei ole kunnollista biologista suodatintekniikkaa, lietteelle pitää antaa tilaa jossain, rauhoittaa. Aktiiviliete on täysin hajonnutta ainesta, eikä huononna tai muuta vettä vaan tasapainottaa.

[anttipi]

Miksi haluat siellä hiekan päällä mitään lietettä pitää? Hajoavat kasvinosat vain kuormittavat vettä. Kasvinosat kannattaa poistaa heti.

...ja toisaalta:

No mutta mutta, liete on kaunista ja hyödyllistä sekä jostain kasvinosista saadaan veteen lisää nitraattiakin.

Eli onko tämä nyt ns. koulukuntakysymys?

Irtolehdet minä kyllä aina poistan, mutta noita jaavansammaleen kappaleita takertuu pohjalle kasvien juureen ja jaavansammal yleensäkin tuntuu keräävän hulluna tauhkaa, joka taas puolestaan näyttää ruokkivan levänkasvua. Toki itse leväongelma ei tietenkään ole jaavansammalen vika.

[VilleJ]

Miksi haluat siellä hiekan päällä mitään - hyöylietettä pitää? Hajoavat kasvinosat vain kuormittavat vettä. Kasvinosat kannattaa poistaa heti.

...ja toisaalta:

No mutta mutta, liete on kaunista ja hyödyllistä sekä jostain kasvinosista saadaan veteen lisää nitraattiakin.

Eli onko tämä nyt ns. koulukuntakysymys?

Minun koulukuntani satoa:
- liete on rumaa hiekkapohjalla, näyttää epäsiistiltä, hoitamattomalta akvaariolta
- nitraattia kertyy riittävästi ruokinnan seurauksenakin (ainakin meillä)
- hyödyllisyyteen en ota kantaa muuta kuin sen verran, että siinä hiekassa on jo riittävästi niitä bakteereita mukaan lukien muut pinnat ja suodattimet.

Yksi tykkää mansikoista, toinen lietteestä Pelkkä makukysymys.

[111na]

Mutapohja kuuluisi biotooppiini! Mutta liete siellä mihin se luonnollisesti kerääntyy, kaunistaa maisemaa. Tokihan pohjaa imuroin, mutta ei joka paikkaa sentään.

Jos on kunnollinen lietevarasto hyvässä biologisessa suodattimessa, voi muualta liettä imuroida suruttomammin.

Nitraatin vähyys on pulma täälläpäin. Kekkilän kukkasipulilannoite auttaa.

----

Jännä aihe tämä hiekkapohja. Kuinkahan yleisesti alhainen nitraatti johtuu denitrifikaatiosta? http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=35572 Ja onkohan hiekkaa kovin syvältä ollenkaan hyvä möyhiä? Siinähän saattaa hiekan sisään joutua liikaa orgaanista ainesta, mikä sitten alkaa siellä 'käymään'.


Kierteissarvet tekevät työnsä keskeytyksettä ja hyvin.
Kuinkahan syvällä ne möyhivät? Veikkaisin pari kolme senttiä. Kokemuksia?

Mitä sitten kun vesi on erittäin pehmeää ja hyvin hapanta ja sarviset eivät viihdy ja lisäänny. . .

[VilleJ]

Jännä aihe tämä hiekkapohja. Kuinkahan yleisesti alhainen nitraatti johtuu denitrifikaatiosta?

Jaa-a.. Ei minun akvaarionipohja ainakaan poreile ja sisällä kaasukuplia. Olisin tyytyväinen jos näin tapahtuisi, mutta kun ei.

Kierteissarvet tekevät työnsä keskeytyksettä ja hyvin.
Kuinkahan syvällä ne möyhivät? Veikkaisin pari kolme senttiä. Kokemuksia?

En tiedä, mutta hiekka vikuttaa huokoiselta 6 cm syvyydeltä.

Mitä sitten kun vesi on erittäin pehmeää ja hyvin hapanta ja sarviset eivät viihdy ja lisäänny. . .

Jaa-a. Hapanta vettä ja kovuudetkin noin kolmosen tuntumassa. Kyllä lisääntyvät ihan siihen malliin, että välillä etoo katsoa, kun "maa lähtee liikkeelle".

[anttipi]

Ja onkohan hiekkaa kovin syvältä ollenkaan hyvä möyhiä? Siinähän saattaa hiekan sisään joutua liikaa orgaanista ainesta, mikä sitten alkaa siellä 'käymään'.

Eikös se ole vain lannoitetta kasvien juurille siellä hiekan sisällä? Niin minä ainakin muistaisin täältä joskus lukeneeni.

[111na]

Täällä löysin kaksi kotiloa pohjasta pitkän etsinnän jälkeen. Nekin olivat apaattisia ja pinnalla. Iltaisin olen tarkkaillut mutta mitään liikettä ei näy. Sen jälkeen kun aloin runsaan turpeen käytön ja pH on ollut 5,5-6,5, kierteisien alamäki alkoi. Aiemmin hiekasta vielä löytyi haavilla ottaen pikkuisiakin kierteisiä ja niitten jälkiä näkyi aina hiekassa. Kulkivat siinä noin sentin syvyydessä.

Vielä tuosta linkin tilanteesta tarkemmin. Siinä oli möyhitty hiekkaa ajoittain kypsytyksen aikana ja kun tiedetään hienon hiekan muuttuvan hapettomaksi asteittain mitä syvemmälle mennään* - noin viiden sentin syvyydessä ollen jo hapetonta - niin sitten sisään joutunut hajoava kalanruoka ja hapekas nitraattipitoinen vesi muuttuu taas hapettomaksi ja denitrifikaatio alkaa.

Denitrifikaatio muistaakseni vaatii nimenomaan polttoaineensa, jonkin sopivan orgaanisen jätteen. Eli pelkkä nitraatti ei riitä? Ja se tapahtuu hapellisen ja hapettoman rajalla.


* Tuo johtuu luonnollisesti hienon materiaalin tiiviydestä, siitä ettei vesi läpäise sitä vaan seisoo sen sisällä.

----

Ai niin vielä se, ettei täälläkään pohjasta näytä enää mitään nousevan, mutta olenkin sen antanut olla pääosin koskematta, jolloin sen sisään ei joudu luonnollista enempää uutta vettä ja muuta. Aiemmin ennen alhaista pH:ta katselin huolestuneena kuplia, mutta silloin oli sinilevää kasvamassa joka paikassa ja se siinä kupli.

Sen sijaan huomasin ensimmäisen kerran uudesta akvaariosta kypsytyksen päätteeksi nousevan selvästi denitrifikaation kaasua. Sen kertoi kuplan haju. Laitoin sinne juuri kaksi kierteisarvea. (Tosin kuplia tuli vain kerran yhdestä kohtaa., silloin kun imuroin ymppimullan lietettä hiekan päältä. )

---

Mitähän toivottavaa on kaasukuplissa pohjalla? Jos kyse on denitrifikaatiosta, kasveilta häviää nitraatti.

[VilleJ]

Sen sijaan huomasin ensimmäisen kerran uudesta akvaariosta kypsytyksen päätteeksi nousevan selvästi denitrifikaation kaasua. Sen kertoi kuplan haju.

Denitrifrifikaatiolla tarkoitetaan sitä, että muodostuu typpikaasua N₂, typpioksidia NO ja/tai typpioksiduulia N₂O. En tiedä, missä määrin typpioksidia tai typpioksiduulia muodostuu vedessä, typpikaasua muodostaa ja typpikaasujan on väritöntä, mautonta ja etenkin hajutonta, joten ainakaan typpeä tuo ei ole ollut, jos se kerran haisi. (Ellei AGA:n miehet oo käynyt hajustamassa sitä )

Mitähän toivottavaa on kaasukuplissa pohjalla? Jos kyse on denitrifikaatiosta, kasveilta häviää nitraatti.

No, riippuu, miten denitrifikaatio hoidetaan. Veteen nitraattia kertyy koko ajan, kasvit ehtivät sen käyttämään tai eivät. Meillä ei ehdi ja sitä kertyy noin 5-10mg/l viikossa. Tässä mielessä osittainen denitrifikaatio olisi tervetullutta toimintaa sillä vähentäisi vedessä olevan nitraatin määrää. Herran aikoihin en ole nitraattia muutes mittailutkaan...

[111na]

(Ellei AGA:n miehet oo käynyt hajustamassa sitä )

Mitä ihmettä. Monta kertaa on sanottu että kun pohjasta nousee pahanhajuista kaasua , on kyse denitrifikaatiosta! Taidat olla vain tietämätön mahdollisista variaatioista reaktioissa.

Mitä siellä sitten tapahtuisi? Onko vähän oiottu selityksissä.. puhuttu siis vain pohjan tukkeutumisesta ja yhdistetty se suoraan nitrifikaatioon?

[VilleJ]

Mitä ihmettä. Monta kertaa on sanottu että kun pohjasta nousee pahanhajuista kaasua , on kyse denitrifikaatiosta! Taidat olla vain tietämätön mahdollisista variaatioista reaktioissa.

Ei vaan, jos kyse on anaerobisesta bakteeritoiminnasta, jolloin syntyy mm. rikkiyhdisteitä. Rikkiyhdisteillä, sulfideilla, on tyypillinen pahahaju.

[111na]

Tuossa oli tilanne merenrannan hiekka, joka oli niin puhdasta että vain huuhtelin sen normaalisti. Siinä saattoi olla hyvinkin sopivat bakteerit valmiina.

Paikoitellen laitoin vielä pesemättä rannalta tuotua soraa.

Meillä ei ehdi ja sitä kertyy noin 5-10mg/l viikossa. Tässä mielessä osittainen denitrifikaatio olisi tervetullutta toimintaa sillä vähentäisi vedessä olevan nitraatin määrää.

Olisi mieleistä vähentää vedenvaihtoja? Miten ne suorastaan mystiset muut aineenvaihduntatuotteet sitten.. jotka olisivat vähän suuremmassa pitoisuudessa pienemmällä vedenvaihdolla.. Eikö huolestuta?

Mystiset, koska en ole nähnyt niitten nimiäkään, saatikka muuta tietoa. Liittyy läheisesti teeseisin suurien vedenvaihtojen tarpeellisuudesta.

[kirjoplaty]

Taas nostelin kantoja istuttaakseni niihin jaavansammalta. Alta nousi kuplia. Varsinkin kiviä nostellessa nousee muutamia kuplia juuri niiden alta. Ei oikeastaan muualta kuplia nousekaan, mutta kivien ja kantojen alta ja läheisyydestä...mistäköhän johtuu?

Ei akvaarioni edes haise miltään, no ehkä pikkiriikkisen levältä, mutta sitä tuskin edes haistaa. Lähinnä kasveilta, mutta vesi ei haise ainaskaan pahalta.

Kun sormella pöyhii hiekkapohjaa niin siitä tulee sellasta ilmavaa, ihanan silkkistä.

Tuosta piikkisilmien pöyhintäsyvyydestä: jos ne pöyhii jostain kolmen sentin syvyydestä niinkuin kotilotkin, niin onko mitään väliä hankkiiko niitä kotiloita sitten ollenkaan?
Tuli vaan mieleen kun oma pohjani on enintään 4 cm syvä syvimmältä kohdalta, ja tavallisesti sellaiset 3 cm syvä, niin silloinhan piikkisilmät vielä pystyvät hoitamaan pohjan pöyhinnän?

[VilleJ]

Meillä ei ehdi ja sitä kertyy noin 5-10mg/l viikossa. Tässä mielessä osittainen denitrifikaatio olisi tervetullutta toimintaa sillä vähentäisi vedessä olevan nitraatin määrää.

Olisi mieleistä vähentää vedenvaihtoja?

Miksi?

Miten ne suorastaan mystiset muut aineenvaihduntatuotteet sitten.. jotka olisivat vähän suuremmassa pitoisuudessa pienemmällä vedenvaihdolla.. Eikö huolestuta?

Kuka tässä on suuremmista/pienimmistä vedenvaihdoista puhunut? Ja ei todellakaan huolestuta, hoidan akvaariota siten, kuin olen vuosia hoitanutkin.

Kalan elämää: isbn: 0849384273 Luulisi tuosta kirjasta löytyvän aineenvaihdunnastakin, koska käsitellään kaasujen vaihtoa, ruokaa ja sen sulatusta.

[111na]

Olisi mieleistä vähentää vedenvaihtoja?

Miksi?

Kysymykseni olisi ilmeisesti pitänyt muotoilla alkamaan 'olisiko'. Kun kerran haluat alentaa nitraattia ja se yleensä hoidetaan vedenvaihdolla. Jos et halua vähentää vedenvaihtoja, jää jäljelle että haluat vain vähentää nitraattia ja pitää vedenvaihdon ennallaan. Miksi nitraatti on liian korkea? Mitä haittaa siitä on siellä? Vaiko vain turha - ehkäpä ei ole kasveja?

Kuka tässä on suuremmista/pienimmistä vedenvaihdoista puhunut? Ja ei todellakaan huolestuta, hoidan akvaariota siten, kuin olen vuosia hoitanutkin.

Ei puhuttu aiemmin tässä mutta täällä kyllä. Suorastaan silmiinpistävää se oli kun foorumin löysin. Vettä pitää vaihtaa mahdollisimman paljon, eikä siinä ohjeessa tunnuta aina huomioitavan hanaveden ominaisuuksia, kalaston kokoa eikä kasvien tarpeitakaan.

Viittannet kintaalla sellaisiin yksioikoisiin ohjeisiin myös.

Taas nostelin kantoja istuttaakseni niihin jaavansammalta. Alta nousi kuplia. Varsinkin kiviä nostellessa nousee muutamia kuplia juuri niiden alta. Ei oikeastaan muualta kuplia nousekaan, mutta kivien ja kantojen alta ja läheisyydestä...mistäköhän johtuu?

Ei akvaarioni edes haise miltään, no ehkä pikkiriikkisen levältä, mutta sitä tuskin edes haistaa. Lähinnä kasveilta, mutta vesi ei haise ainaskaan pahalta.

Jos akvaario haisee, olisikin syytä huolestua. Hapettomasta pohjasta sen sijaan voi nousta pahanhajuisia kuplia, minkä huomaa laittamalla nenän vedenpintaan kun kupla nopusee.

Jos kantojen alta kuplaa syntyy, viittaa se edelleen hapettomaan. Kannon alla ei vesi vaihdu senkään vertaa edes hiekan pinnassa.

[VilleJ]

OT

Olisi mieleistä vähentää vedenvaihtoja?

Miksi?

Kysymykseni olisi ilmeisesti pitänyt muotoilla alkamaan 'olisiko'. Kun kerran haluat alentaa nitraattia ja se yleensä hoidetaan vedenvaihdolla.

No, miksi ihmeessä kysyt "Olisiko mieleistä vähentää vedenvaihtoja?", jos ideana on juuri päästä eroon nitraatista? Ennemminkin järkevä kysymys olisi "Olisko mieleistä lisätä vedenvaihtoja?". Ja en, en halua kumpaakaan: en lisätä vedenvaihtoja enkä vähentään nitraattia.

Puhuin aikaisemmin, että osittainen denitrifikaatio olisi tervetullutta toki - mutta ei välttämätöntä.

Ei puhuttu aiemmin tässä mutta täällä kyllä.

Mitä ihmeen varten se pitää hiekkakeskusteluun tuoda osaksi? Jos noin mietityttää asia, niin jatka joissain aiemmassa threadissä asiasta tai uudella otsikolla. Tässä säikeessä puhutaan hiekkapohjasta, ei vedenvaihdoista.

Suorastaan silmiinpistävää se oli kun foorumin löysin. Vettä pitää vaihtaa mahdollisimman paljon, eikä siinä ohjeessa tunnuta aina huomioitavan hanaveden ominaisuuksia, kalaston kokoa eikä kasvien tarpeitakaan.

No, mitä ihmeen väärää siinä on, että vettä vaihdetaan enemmän kuin olisi vaikka tarpeen? Kalaa akvaariossa on kuitenkin veteen nähden yleensä liikaakin, harvoin toisin päin.

Viimeisen tutkimuksen mukaan mitä on julkaistu, niin Suomessa talousvedenlaatu oli puhtainta koko maailmassa. Luulisi sen kelpaavan kaloillekin Totta kai jokainen akvaristi itse selvittää, mitä nestettä sieltä hanasta lasketaan, tuleeko sieltä vettä vai jotain veden näköistä. Yleisohjeita se ei kuitenkaan muuta siitä, että vaihdetaan vettä riittävästi. Jos käytössä oleva vesi on huonolaatuista, niin ei se tilannetta miksikään muuta. Sitten joko a) luovutuaan akvaariosta tai b) hankitaan laitteet, joilla käytetystä vedestä saadaan parempaa.

Kasvitkin tarvitsevat puhdasta vettä. Huonossa vedessä kaikki kasvit eivät pitkään viihdy.

Viittannet kintaalla sellaisiin yksioikoisiin ohjeisiin myös.

Kuten?

/OT

[111na]

Joo joo. Ollaanpa sitä ohuen kriittisiä. Jos ei kelpaa niin antaa olla.



edit. No joo siis tuo tyylisi. Kritisoit kysymyksiäni ja sitten lopuksi kuitenkin lähdet mukaan.


Onhan sellainen huono neuvo joka ei ota huomioon eri tekijöitä ja nitraatin merkitystä. Mutta tietenkin: kai sitä ihmisillä sitten on paljon kaloja.

[VilleJ]

No, voi häränpeppu! Jos sanoo, jotain niin voisi perustellakin..

edit. No joo siis tuo tyylisi. Kritisoit kysymyksiäni ja sitten lopuksi kuitenkin lähdet mukaan.

Tottakai kritisoin, jos en ymmärrä kysymyksesi tarkoitusperää, kuten em. tapauksessa.

Oletus: Liikaa nitraattia.
kysymys: Olisiko mieleistä vähentää vedenvaihtoja?
vastakysymys: Miksi? (Jos nitraatista kuitenkin haluttaisiin eroon.)

Niin, kyllä minä nyt ainakin vähän ihmettelen, että mitä tekemistä sillä vedenvaihdon vähentämisellä on nitraattin vähentämisen kanssa.

[111na]

Kiva kiva. Itse kysyt kysymyksellä - ja aika lyhyellä.