Kuka jaksaa lukea ja kertoa mitä teen?

[sirps]

Siirsin kalaston viime perjantaina tilapäiseen "säilöön" isot ja arvokkaammat kalat saaviin, pienemmät kahteen ämpäriin. Oli aika siirtää akvaario toiseen paikkaan.
Lauantaina vaihdoin soran hiekaksi ja karsin kasvuston. Eilen panin altaaseen ison viime kesänä löytämäni hienon kannon, jota olin uittanut punkassa siitä lähtien välillä vettä vaihtaen ja hinkaten ylimääräistä ainesta pois. Viimeksi olin valellut ja hieronut kannon kiehuvalla vedellä. Suodatin on porissut uudessa altaassa nyt pari päivää. Otin vanhasta altaasta soraa kahteen nailonsukkahousun kärkeen ja se on lionnut myös uudessa altaassa pari päivää.
Pelkään, että kaloilla on tukalat oltavat ja panisin niin mielelläni ne jo uuteen altaaseen, mutta (viiden testin liuskassa) kb ei ole sellainen, että uskaltais kalat siirtää. Vai uskallanko? Mitä tämä kb on ja miten sen saa oikeaksi? Mistä voi lukea vesikemiaa kansantajuisesti?

[sonja]

Jos ämpärit ovat ilman vedenkiertoa kannattaa kalat laittaa vaan altaaseen. Ruokit aluksi varovasti ja seurailet vesiarvoja. Veden kemiasta löytyy Jukka Järven sivuilta.

[jarvij]

Mutta mikä mahtaa olla kb? Ja mitä liuska sen arvoksi kertoo.
Mitä sen toivoisit olevan? Ja mitä sen pitäisi liuskan tietojen mukaan olla?

[villimilli]

Allasta ei kyllä kannattaisi ruveta remppaamaan, jos kaloille ei ole tilapäisiä altaita, tai jos sankoihin ei saa asennettua suodattimia... kuulostaa aika brutaalille pitää kaloja monta päivää sangoissa. Vai onko tämä yleinenkin käytäntö?

[jarvij]

Kyllä allasta pitää rempata, kun sen paikkaa kerran muutetaan!
En ala editoimaan edellistä, joten kysyn lisää.
Minkä merkkisellä liuskalla mittaat ja mitä arvoja se näyttää. Epäilen että tuo kb on jokin kirjoitusvirhe tai vastaava. Minulla se ei sellaisenaan nyt aukea!

[sirps]

En voi tähän hetkeen tarkistaa tuota kb:tä (kovuus?) Testit ja allas on toisellapaikkakunnalla (yleisöakvaario). Mutta palaan illalla asiaan.
Kalat ovat säilyneet tilapäisessä suhthyvin. Olen vaihdellut ilmaletkua (yksi hapetin) eri ämpäreissä. Ja vaihtanut aamuisin puoltoistalitraa vettä. En halua olla eläinrääkkääjä!
Aion tänään siirtää ainakin yhden äpärin kalat uuteen viihtyisään kotiinsa.
Kuinka paljon kalat kärsivät pienistä tilapäisistä lämpötilan vaihteluista?

[jarvij]

Kovuudet ovat:
KH eli karbonaattikovuus, KarbonatHärte
GH eli kokonaiskovuus, GesamtHärte

Mutta kumpi noista voisi olla kb ? Tai sitten kb olisi ehkä jotain ihan muuta, jota en osaa arvailla.

Jos taas kb olisi jotain kovuutta niin niiden nostamisesta:
http://aquahoito.info/suomi/akvaario/kovetus.php

[sirps]

Nyt pääsin vasta koneen ääreen. Kerron rehellisesti surulliset ja iloiset uutiseni. Aamulla menin työpaikalleni, jossa kalat odottivat uutta sijoitusta. Kauhukseni huomasin heti, että toisen ämpärin peräti 15 kalaa oli kuollut. Nyyh. Happikatoko (ehkei, elossa oli vielä kaksi mustatetraa, kolme partamonnia ja keltabarbi. Kuolleina keltabarbeja, neontetroja, intiaanisulkia ja leväbarbi. Viittaako se happikatoon, kun monen kalan vatsa oli pömpöttynyt? Vai oliko syynä kenties kolme hernettä ja pohjatabletti, jotka panin niille ruuaksi, saastuttanut veden? Siis hirveät itsesyytökset!!!
Toisesta ämpäristä löytyi kuolleena ainoastaan yksi kala, myös sinne olin pannut vastaavat ruoat. Saavissa olevat olivat hyvässä kunnossa, suht pirteitä. Vaihdoin jälleen jokaiseen astiaan reilusti vettä. En voinut sijoittaa vieläkään uuteen altaaseen, tai luulin ettei tasapaino ollut vieläkään kunnossa. Lämpötila ei ainakaan ollut riittävä, oli vain yksi ainoa lämmitin ja se oli ollut saavin kaloja lämmittämässä. Olisi pitänyt varautua tähän muuttoon paremmin!!! Panin lämmittimen altaaseen, testailin pitkin päivää vesiarvoja JBL:n easy testi 5 in 1:llä.
Anteeksi hölmöyteni kb:n heitin ulkomuistista ja sehän meni pieleen. Siis kyse oli GH:sta ja KH:sta. Ne näyttivät liki kakkosta enkä siksi uskaltanut kaloja sijoittaa. Nyt sitten iltapäivällä testit näyttivät sellaisilta (lämpötila oli vielä 22), että päätin alkaa kotiuttamisen.
Olin äärettömän iloinen näiden fisujen puolesta. Ne sai nyt ihanan uuden siistin kodin. Yllättävän pian kalat saivat normaalivärityksen. Keisaritetrat parveilivat onnessaan. Leväbarbi luuli ehkä olevansa keisaritetra, kun liittyi niiden seuraan, menetettyään lajikumppaninsa. Loput intiaanisulat ilakoivat tyytyväisinä parvessa. Mustatetrat jäivät vähän arkoina ja hölmistyneinä paikoilleen. Yksi partamonni viuhtoi pyrstöllään hiekkaa aivan kuin kaivaakseen. Piikkisilmät katosivat heti jonnekin. Lehtikalat törmäsivät tutkailemaan peilikuviaan päätylasiin. Tulipyrstö seilasi altaassa ja ihmetteli, voiko tämä olla totta, kärsimys oli päättynyt.

[jarvij]

No ainakin nuo GH 2 ja KH 2 olisivat olleet kalastolle sopivia. Mikähän sotku tässä kaikessa on takana ja syynä?

Mihin lukemiin nyt siis olet nuo arvot (KH ja GH) nostanut ja miksi? Eli mitä liuska numeerisina arvoina näytti?

Lämmintä vettä lisäämällä olisi voinut lämpötilaakin nostaa ja lämmittimellä sen sellaisena pitää.

[sirps]

Kiitos huomiosta. Tässä EasyTest purkissa arvo 2 näyttää ihan punaista ja on huutomerkeillä merkattu eli olisi sopimatonta kaloille. (?)
Vaihdoin koko 500 litrasen altaan veden. Olisiko ollut aivan OK, jos olisin sijoittanut kalat heti tai vaikka seuraavana päivänä?
Miksi kaikki täytyy oppia kantapäänkautta?
Mottoni pätee taas yhä enemmän.

[rain-]

No, katsotaas, kyllä, olisi ollut parempi jos olisit tökännyt ne kalat heti sangosta akvaarioon. Miten siellä triljoonakertaisesti ylikansoitetussa suodattamattomassa ja lämmittämättömässä ämpärissä nitraattivedessä voisikaan olla paremmat oltavat kuin kypsymättömässä altaassa? Ainakin siellä altaassa olisi ollut tilaa, suodatus, lämmitys ja kaikki kivat jutut ja ajan kanssa sinne olisi kehittynyt myös kunnollinen bakukanta varsinkin noitten ymppien kanssa.

Sanko = älytön ylikansoitus, hapenpuute, nitriittimyrkytys yms.

Eli juu, teit sinä vähän huonosti. Tuntuu siltä että sinulla on perusasiat hakusessa, joten kannattanee lukea ajatuksella vaikka jokin Akvaariomaailman aloittelijan opas tai jokin Varjon uusimmista kirjoista. Niitten avulla, tätä foorumia lukemalla ja kahlaamalla Jukka Järven sivut läpi saat kyllä tietotaitosi siihen kuntoon että pystyt pitämään huolta kaloistasi.

Osanottoni ja innokkaita lukuhetkiä.

[jarvij]

Kovin normaaleja arvoja akvaariossa nuo kovuudet 2 (KH ja GH) pehmeän ja happamen veden akvaarioissa vielä olisivat.
Mielestäni olisit voinut panna nuo kalat välittömästi akvaarioon ja lisäksi huolehtinut lämpimän veden lisäyksellä lämpötilan kohdalleen.
Tropiikin joissa kovuudet saattavat olla reilusti alle yhdenkin. Jotenkin olet tullut pahasti harhaan johdetuksi.
Hieman voi vettä halutessasi kovettaa kipsin avulla (GH), mutta kummoista tarvetta en siihen näe.
Mikä mahtaa olla pH eli happamuus, lukuna siis sekin?
Mikäli 5-6, saattaa pieni ruokasoodalisäys olla paikallaan (KH).

Lisäykse teelusikalla ja harvakseen. Kipsi liukenee hyvin hitaasti, joten se kannattaa liuottaa ensin jossain kannussa ja kaataa seuraavana päivänä, kun vesi kirkastunut kannussa.

Voit pyrkiä esimerkiksi arvoihin GH 2 - 4 ja KH samoin.

Kypsymätön tai ehkä vajaasti kypsynyt tuo akvaario lienee ollut, mutta varmasti parempi luin tuollainen ämpäri.

Surullista luettavaa oli.

[jarvij]

Ai niin ovatko nuo Easy test kovuudet ppm yksiköitä, jotta sekin riesa vielä.

[-Antti-]

Miten siellä triljoonakertaisesti ylikansoitetussa suodattamattomassa ja lämmittämättömässä ämpärissä nitraattivedessä voisikaan olla paremmat oltavat kuin kypsymättömässä altaassa?

Uuden altaan nitriittimörkö on kasvanut vähän liian isoksi...

Jos se Easy test on JBL:n siinä on: GH/KH/pH/NO2/NO3 kb? KH? Eliminoi mistä saat selkoa ja valitse jäljelle jäänyt...

Antti

[sirps]

Jarvij, mitä tarkoitat pmm:llä?
En ole aivan aloittelija näissä hommissa, mutta Antti sanoi tosi hyvin "nitriittimörkö" sekoitti pääni.
Eihän kukaan haasta oikeuteen eläinrääkkäyksestä.
(Itsesyytökset jo riittävä rangaistus )

[sirps]

Ja taas sekoitin kirjaimet siis mitä tarkoitat ppm:llä?

[VesiEläin]

Tuolla selitetään se. Kohta; Kokonaisuuskovuus [GH]
http://www.liaani.com/akvaario/aquafaq/fchem.html

Eli GH:ta voidaan ilmaista kahdella yksiköllä, dH ja ppm.

[jarvij]

Voidaan se ilmaista useammallakin tavoin: saksalainen kovuusaste (se yleisin Euroopassa), ranskalainen kovuusaste ja ppm. Ihan vain, jotta tulisi enemmän sotkua.

Meillä on perusteltua syytä pitäytyä saksalaisessa kovuusasteikossa. Sitä käyttävät Eurooppalaiset testien valmistajatkin. Samoin vesilaitokset meillä käyttävät sitä. Karbonaattikovuus tosin ilmoitetaan usein alkaliniteettinä, mikä kuvaa sitä paremmin.