Ihan lapsosina omenakotiloista näkee että tuleeko niille vaalea vai tumma jalka. Tummilla on tummempia pilkkuja ruumiissa ja kuoressa (ne ovat oikeasti vaipassa eikä kuoressa, kuori on tuossa vaiheessa yleensä itsessään täysin läpinäkyvä). Vähän vanhempina raidallisilla rupeaa näkymään pilkkuja ihan kuoressa ja ne sitten muuttuvat raidoiksi kotilon kasvaessa. Ne, joille jää raidattomat kuoret, ovat tuossa vaiheessa tietenkin pilkuttomia/raidattomia.
Sinisistä näkee vasta sitten aikuisina että tuleeko niille läpinäkyvä vai valkoinen kuori. Riippuu myös veden kovuudesta ja muista asioista. Osa sinisiltä ihan aluksi vaikuttavista voi ollakin tummanvioletteja. Joko raidallisia tai raidattomia (joka on hyvin harvinaista). Vaaleanpunertavista tulee aikuisina, niin, vaaleanvioletteja tai vaaleanpunaisia, yleensä myös tummempien raitojen kera (raidattomat ovat näissäkin harvinaisia).
Norsunluu on norsunluu, ilman raitoja, mutta kuoren sävy taas riippuu elinolosuhteista ja vähän geeneistäkin, joko ne ovat lähestulkoon valkoisia tai sitten kellertävät vähän. Keltaiset ovat keltaisia, vaikkakin osalle voi tulla raitoja. Tummista poikasista tulee tummajalkaisia, kuoren pohjaväri on joko kellertävä tai ruskea ja raidat ovat joko ruskeita tai melkein mustia. Tummat voivat pysyä myös raidattomina, mutta se on melko harvinaista.
Harvinaisempia omenakotilon värimuotoja [kuvia]
Valvoja: Moderaattorit
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink"){kind=icon}
) yhden sellaisen vaalenruskean omenakotilon. että mitä se sanoo mun altaan kovuudesta jos on aika pehmeä Ei se kyllä ole suositeltava eikä kovin moraalinenkaan tapa testata toisella eläimellä oloja. Vesitestillä sen näkee (tai sitten vesilaitoksen sivuilta). Meikäläiset vedet ovat sen verran pehmeitä että kokonaiskovuuden nostaminen parilla asteella ei vielä hetkauta kaloja mihinkään (no, paitsi Turun alueella jossa kokonaiskovuus on normaalistikin aikamoinen). Eli, jos kokonaiskovuus on 2-5, niin vaihtoveteen voi lisätä vähän kalsiumia (vaikkapa kipsin muodossa) niin, että se nousee parilla asteella. Olettaen että siellä altaassa elelee muina otuksina semmoisia jotka eivät vaadi superhyperpehmeää vettä.
Kanssa-asukithan ne vesiarvot määräävätkin. Katsokaa mitä ne vaativat ja miettikää sitten että voisiko pH:ta pitää seiskassa lisäämällä sopiva määrä ruokasoodaa ja voisiko sitä kokonaiskovuutta nostaa kipsillä (tai merivetisille myytävällä kalsiumnesteellä, tällöin pitää varmistaa että siellä ei ole muuta kuin kalkkia) parilla asteella. Jos taas asut Turussa, niin on hyvin todennäköistä että omenakotilot viihtyvät altaassasi erinomaisesti ilman kalkkilisää.
Eli:
- lämpötila 20-28, mitä lämpimämpi, sen nopeammin kotilo syö, liikkuu, vanhenee ja kuolee, mitä viileämpi, sen hitaammin kotilo syö, liikkuu, vanhenee ja kuolee. Mutta liian viileässä kotilo menee horrokseen ja saattaa kuolla ja liian kuumassa heittää lusikan nurkkaan erittäin nopeasti. Hyvä keskilämpötila on 24C.
-pH noin 7-8
-karbonaattikovuus 3->
-GH, eli kokonaiskovuus, ainakin 5, pehmeäksi lasketaan vielä 8, eli sitä voi kyllä rauhassa yleensä nostaa parilla asteella
Miksi? Koska kotilon kuori syöpyy happamessa vedessä, alle 7. Ja kotilo ei saa kuoreensa riittävästi rakennusaineita jos kokonaiskovuus on vähäinen. Karbonaattikovuus ja pH korreloivat, eli mitä korkeampi karbonaattikovuus, sen korkeampi pH.
- Tarpeeksi iso akvaario, omenakotilot kasvavat 5-6 -senttisiksi ja sottaavat hirmuisesti. Mieluiten ei alle 60-litraisiin ja 60-litraiseenkin vain pari omenakotiloa riippuen muusta asujaimistosta.
Miksi? Kuvitelkaapas miltä hitusen pehmennyt ja mädännyt (parsa)kaali haisee. Kuvitelkaa miltä haisee akvaario jossa on omenakotiloita mussuttamassa lemuavaa parsakaalia...
- Tiukka kansi ja kannen ja vedenpinnan väliin lähemmäs 10cm ilmatilaa jos haluaa kotilon voida munia.
Miksi? Omenakotilot karkailevat akvaariosta ja voivat satuttaa itsensä reissullaan. Ja omenakotilot munivat pinnan ylle ja tarvitsevat jonkin verran tilaa voidakseen tehdä sen kunnolla.
- Ruoaksi kalanruokaa, kelluvista ruoista uppoaviin, ja kiehautettuja kasviksia, hernettä, pinaattia, salaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, paprikaa yms.
Miksi? Omenakotilot ovat kaikkiruokaisia ja tarvitsevat ravintoonsa myös muutakin kuin kasvisruokaa, kannattaa näitäkin siis ruokkia monipuolisesti. Omenakotilot eivät yleensä napostele eläviä kasveja ja kasvisten tarjoaminen vähentää entisestäänkin minimaalista mahdollisuutta kasvituhoihin
- Asuinkumppaneiksi rauhallisia otuksia, parhaimpia kavereita ovat piikkisilmät, monniset, rauhalliset tetrat, rasborat, sateenkaarikalat, pienet rihmakalat yms., katkaravut, monet monnit
- Kiellettyjen ja vaarallisten listalla ovat: tiikerinuoliainen ja muut nuoliaiset, kultakala, pallokalat, keskikokoiset ja isot ahvenet
- Varottavia: kääpiöahvenet ja synnyttävät hammaskarpit, osa kääpiöahvenista sopii hyvin, osa näykkii, synnyttävien hammaskarppien kanssa sama, jotkut taistelukalat näykkivät, eivät ihan kaikki
Miksi? Osa kaloista tykkää nyppiä omenakotiloitten tuntosarvia, osa kaloista tykkää syödä omenakotiloita (elävältä). Kannattaa seurata tilannetta aina aluksi ja jos tutustumisnäykkäisyjen jälkeen kiusaaminen jatkuu, niin kotilo olisi hyvä siirtää muualle asumaan.
Mitäs unohtui?
Pari kuvaa.
Kanssa-asukithan ne vesiarvot määräävätkin. Katsokaa mitä ne vaativat ja miettikää sitten että voisiko pH:ta pitää seiskassa lisäämällä sopiva määrä ruokasoodaa ja voisiko sitä kokonaiskovuutta nostaa kipsillä (tai merivetisille myytävällä kalsiumnesteellä, tällöin pitää varmistaa että siellä ei ole muuta kuin kalkkia) parilla asteella. Jos taas asut Turussa, niin on hyvin todennäköistä että omenakotilot viihtyvät altaassasi erinomaisesti ilman kalkkilisää.
Eli:
- lämpötila 20-28, mitä lämpimämpi, sen nopeammin kotilo syö, liikkuu, vanhenee ja kuolee, mitä viileämpi, sen hitaammin kotilo syö, liikkuu, vanhenee ja kuolee. Mutta liian viileässä kotilo menee horrokseen ja saattaa kuolla ja liian kuumassa heittää lusikan nurkkaan erittäin nopeasti. Hyvä keskilämpötila on 24C.
-pH noin 7-8
-karbonaattikovuus 3->
-GH, eli kokonaiskovuus, ainakin 5, pehmeäksi lasketaan vielä 8, eli sitä voi kyllä rauhassa yleensä nostaa parilla asteella
Miksi? Koska kotilon kuori syöpyy happamessa vedessä, alle 7. Ja kotilo ei saa kuoreensa riittävästi rakennusaineita jos kokonaiskovuus on vähäinen. Karbonaattikovuus ja pH korreloivat, eli mitä korkeampi karbonaattikovuus, sen korkeampi pH.
- Tarpeeksi iso akvaario, omenakotilot kasvavat 5-6 -senttisiksi ja sottaavat hirmuisesti. Mieluiten ei alle 60-litraisiin ja 60-litraiseenkin vain pari omenakotiloa riippuen muusta asujaimistosta.
Miksi? Kuvitelkaapas miltä hitusen pehmennyt ja mädännyt (parsa)kaali haisee. Kuvitelkaa miltä haisee akvaario jossa on omenakotiloita mussuttamassa lemuavaa parsakaalia...
- Tiukka kansi ja kannen ja vedenpinnan väliin lähemmäs 10cm ilmatilaa jos haluaa kotilon voida munia.
Miksi? Omenakotilot karkailevat akvaariosta ja voivat satuttaa itsensä reissullaan. Ja omenakotilot munivat pinnan ylle ja tarvitsevat jonkin verran tilaa voidakseen tehdä sen kunnolla.
- Ruoaksi kalanruokaa, kelluvista ruoista uppoaviin, ja kiehautettuja kasviksia, hernettä, pinaattia, salaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, paprikaa yms.
Miksi? Omenakotilot ovat kaikkiruokaisia ja tarvitsevat ravintoonsa myös muutakin kuin kasvisruokaa, kannattaa näitäkin siis ruokkia monipuolisesti. Omenakotilot eivät yleensä napostele eläviä kasveja ja kasvisten tarjoaminen vähentää entisestäänkin minimaalista mahdollisuutta kasvituhoihin
- Asuinkumppaneiksi rauhallisia otuksia, parhaimpia kavereita ovat piikkisilmät, monniset, rauhalliset tetrat, rasborat, sateenkaarikalat, pienet rihmakalat yms., katkaravut, monet monnit
- Kiellettyjen ja vaarallisten listalla ovat: tiikerinuoliainen ja muut nuoliaiset, kultakala, pallokalat, keskikokoiset ja isot ahvenet
- Varottavia: kääpiöahvenet ja synnyttävät hammaskarpit, osa kääpiöahvenista sopii hyvin, osa näykkii, synnyttävien hammaskarppien kanssa sama, jotkut taistelukalat näykkivät, eivät ihan kaikki
Miksi? Osa kaloista tykkää nyppiä omenakotiloitten tuntosarvia, osa kaloista tykkää syödä omenakotiloita (elävältä). Kannattaa seurata tilannetta aina aluksi ja jos tutustumisnäykkäisyjen jälkeen kiusaaminen jatkuu, niin kotilo olisi hyvä siirtää muualle asumaan.
Mitäs unohtui?
Pari kuvaa.
Mitähän kovuus- ym. lukemia antaa Vantaan vesi?
rain- olipa tosi hyvä tiivistelmä omenkotiloiden hoidosta ja vaatimuksista. Olen yhä sitä mieltä, että minulle kelpaisi muutama yksilö tuollaista jumalaisen kaunista sinistä tai liilaa, mielellään tietysti eri sukupuolta, jotta pikkuisiakin olis mahdollista koettaa saattaa maailmaan. Olen ajatellut omistaa yhden altaan noille kaunokaisille, ehkä yhdessä raidallisten versioiden kanssa.
Mutta tuo Vantaan vesi oli kiva kuulla, jotta tiedän toteutanko sen kotona vai töissä. Kotonahan on kovaa vettä miltsialtaassa, mutta paljonko kovetella Vantaalla. Mites nuo otukset muuten tulis toimeen siniravun kanssa samassa yksiössä, onko kellään kokemuksia?
rain- olipa tosi hyvä tiivistelmä omenkotiloiden hoidosta ja vaatimuksista. Olen yhä sitä mieltä, että minulle kelpaisi muutama yksilö tuollaista jumalaisen kaunista sinistä tai liilaa, mielellään tietysti eri sukupuolta, jotta pikkuisiakin olis mahdollista koettaa saattaa maailmaan. Olen ajatellut omistaa yhden altaan noille kaunokaisille, ehkä yhdessä raidallisten versioiden kanssa.
Mutta tuo Vantaan vesi oli kiva kuulla, jotta tiedän toteutanko sen kotona vai töissä. Kotonahan on kovaa vettä miltsialtaassa, mutta paljonko kovetella Vantaalla. Mites nuo otukset muuten tulis toimeen siniravun kanssa samassa yksiössä, onko kellään kokemuksia?
Juu, sehän siitä listasta puuttuikin. Eli pienet katkaravut ovat turvallisia, mutta oikeastaan kaikki ravut pitävät omenakotiloita seisovana pöytänä 
Unohtui myös niitten herkkyys kuparille, monille lääkeaineille ja ammoniakille/nitriitille/nitraatille. Normaalissa altaassa menestyvät kyllä, mutta vesiolojen ei saisi antaa mennä hirmuisiksi, viikottainen osavedenvaihto pitää kyllä arvot kurissa. Akvaariota lääkitessä kotilot on hyvä siirtää muualle.
En muista Vantaan vesiarvoja ja nyt en ehdi vilkaista netistä.
Unohtui myös niitten herkkyys kuparille, monille lääkeaineille ja ammoniakille/nitriitille/nitraatille. Normaalissa altaassa menestyvät kyllä, mutta vesiolojen ei saisi antaa mennä hirmuisiksi, viikottainen osavedenvaihto pitää kyllä arvot kurissa. Akvaariota lääkitessä kotilot on hyvä siirtää muualle.
En muista Vantaan vesiarvoja ja nyt en ehdi vilkaista netistä.
Niin minä vähän ajattelinkin, mutta halusin varmistua kuitenkin. Täytyy sitten jättä tuo sinirapu ostamatta, koska en sitä kala-altaaseen uskalla laittaa, popsii vielä kalat suihinsa, jos kiinni saa. Ehkä joskus tulevaisuudessa sitten on sellainen allas johon voisi pelkästään rapuja hankkia, pitäydyn nyt noissa leväkatkaravuissa toistaiseksi.
En nyt ehtinyt kovin tarkaan lukea kaikkia tekstejä uudelleen, mutta minkä kokoisessa altaassa nuo poikaset nyt ovat? Kuinka monta niitä on vielä hengissä? Näyttivät kyllä aivan ihanilta nuo kaikki! Tummat varsinkin ovat todella kauniita *haaveilee* Itsellänikin oli joskus todella kuan sitten sellainen ihan oranssi omenakotilo akvaariossa. Se elelikin siellä ilman kavereita aika kauan, vaikka akvaario oli "hieman" kehnolla hoidolla. Suurehko kuori on vielä tänäkin päivänä hyllylläni koristeena...
The truth is out there...
Nuo on niin upeita, että voi kotilot olla kauniita! Musta kiertaritkin on omalla tavallaan mielenkiintoisia otuksia ja niiden kotilo on myös upean näköinen.
Täällä vaan odotan, milloin ilmoitus tulee, että näitä voi ostaa, heti haluaisin pari sinistä, vastakkaisia sukupuolia tietysti. Laittelelen tässä ihan lähipäivinä altaan pörisemään ihan vain omppuja varten
Ei voi muuta kun ihastella noita kuviakin, loistava kuvaaja!
Täällä vaan odotan, milloin ilmoitus tulee, että näitä voi ostaa, heti haluaisin pari sinistä, vastakkaisia sukupuolia tietysti. Laittelelen tässä ihan lähipäivinä altaan pörisemään ihan vain omppuja varten
Ei voi muuta kun ihastella noita kuviakin, loistava kuvaaja!
Otsaani pitäisi varmaan tatuoida varoitus: "Pysy kaukana! Muuten saatat kiinnostua omituisista öttiäisistä." 
Noita on aivan ihana kuvata.
Tänään yksi lapsonen jäi hyvin korkealle lasiin nököttämään kun vaihdoin vettä, otin sen siitä turvaan ettei tippuisi liian korkealta ja pitelin hetkisen kädessä. Se sitten aika nopeasti rupesi tutkimaan missä oli ja kuljeskeli kädelläni.
Toinen, yksi pienimmistä, surffaili pintaa pitkin.
Tässä norsunluu.
Noita on aivan ihana kuvata.
Tänään yksi lapsonen jäi hyvin korkealle lasiin nököttämään kun vaihdoin vettä, otin sen siitä turvaan ettei tippuisi liian korkealta ja pitelin hetkisen kädessä. Se sitten aika nopeasti rupesi tutkimaan missä oli ja kuljeskeli kädelläni.
Toinen, yksi pienimmistä, surffaili pintaa pitkin.
Tässä norsunluu.
Voi jösses kuinka nättejä nuo mustikkavauvat on
Onko tietoa kuinka kauan kestää ennenkuin munarykelmä lasissa alkaa liikkua yksilöinä kohti vedenpintaa? Itselläni on nyt ensimmäinen havaittu rykelmä keikkunut tuossa yläreunalla 1,5-2 viikkoa, ihan tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa (huomasin vasta kun nostin lampun sivuun vettä vaihtaessani).
Onko tietoa kuinka kauan kestää ennenkuin munarykelmä lasissa alkaa liikkua yksilöinä kohti vedenpintaa? Itselläni on nyt ensimmäinen havaittu rykelmä keikkunut tuossa yläreunalla 1,5-2 viikkoa, ihan tarkkaa syntyhetkeä ei ole tiedossa (huomasin vasta kun nostin lampun sivuun vettä vaihtaessani).
Todellisuus on niitä ihmisiä varten, jotka eivät pysty kohtaamaan science fictionia.
Oletkos muistanut välillä sumuttaa varovasti sitä rykelmän pintaa? Silloin kannattaa kyllä pitää huolta ettei se rupea itsekseen valumaan pinnan alle hukuttaen poikaset.
2-4 viikkoa on se odotusaika, jossain vaiheessa ne munat rupeavat vaalenemaan kuoreltaan ja sisuksissa näkyy tumma läntti (kehittyvä poikanen). Eli parin viikon sisällä pitäisi ruveta tapahtumaan. Onnea matkaan
2-4 viikkoa on se odotusaika, jossain vaiheessa ne munat rupeavat vaalenemaan kuoreltaan ja sisuksissa näkyy tumma läntti (kehittyvä poikanen). Eli parin viikon sisällä pitäisi ruveta tapahtumaan. Onnea matkaan
En ole sumutellut, tuo reuna tuntuu muutenkin olevan vähän väliä kosteana kun haihtuva vesi tiivistyy siihen, ilmeisesti lämpötilaeroa on riittävästi ennenkuin lamput taas syttyvät. Katsotaan tuleeko noista mitään, seuraavia munia voi sitten sumutella jos tuo ei onnistu.
Todellisuus on niitä ihmisiä varten, jotka eivät pysty kohtaamaan science fictionia.