Perhoskirjoahvenen nitraatinsieto

[Paul Stump]

Ongelma olisi tällainen: olen hankkinut edellisen 125 l altaan seuraajaksi 325 l altaan ja kalastoa suunnittelen.

325:een muuttavat näillä näkymin 18 intiaaninsulkaa sekä 8 täplämonnista, tilaa siis olisi muutamalle kalalle ja kirjoahvenia olen miettinyt.

Perhoskirjoahven kiinnostaisi, toisena vaihtoehtona töyhtökääpiöahven. Molempien ahventen kohdalla kuitenkin mainitaan, että ovat kovasti herkkiä nitraatille.

Nyt kiinnostaisi tietää, että millä nitraatin tasolla (mg/l) nämä lajit viihtyvät ja milloin mennään ongelma-alueelle. Puhutaanko 5, 10, 15 vai 20 mg/l tasosta?

325 olisi tarkoitus kypsyttää rauhassa ja siirtää em kalasto. Sitten seuraillaan nitraattipitoisuutta ja mietitään perhos-/töyhtökääpiöasiaa uudestaan. Tähän harkintaan tarvitsisin siis kokemusperäistä tietoa.

[NK]

Omat kokemukseni kertoisivat että töyhtökääpiö ei ole ihan niin herkkä kuin puhutaan. Meillä ei ainakaan ole ollut ongelmia kyseisen lajin kanssa, ei vedenlaadun eikä ruokinnankaan puolesta (usein väitetään myös että töyhtökääpiö olisi nirso ruuan suhteen, mutta meillä maistuu ihan tavallinen hiutaleruokakin loistavasti).

Meillä töyhtökääpiön satalitraisessa vaihdetaan vettä n. 30% kerrallaan, vaihtovälin ollessa 7-10 päivää. Yksittäisissä poikkeustapauksissa vaihtoväli on ollut joskus yli kaksikin viikkoa (tosin niukalla ruokinnalla), eikä kummoisia ongelmia ole esiintynyt. Nitriitti on ollut aina mitattaessa 0, nitraatti 10-20 mg/l (mitattu yleensä juuri ennen vedenvaihtoa). Eli mielestäni aika normaalit vedenvaihdot sekä vesiarvot, ja hyvin on pärjätty.

Siis jos herkkyyttä vesiarvojen suhteen pelkäät, niin käsittääkseni töyhtökääpiö on vähemmän herkkä, perhoskirjoahven herkempi. Tosin perhoskirjoahvenesta ei ole omia kokemuksia, ainoastaan töyhtökääpiöstä.


ps. Tarkoititko todellakin nitraattia, vai nitriittiä? Mielestäni tuntuisi vähän oudolta että jokin kala olisi herkkä sellaiselle nitraattimäärälle kuin vaikkapa 15 mg/l, mutta nitriitille ovat monetkin kääpiöahvenet hyvin herkkiä.

[Paul Stump]

Hei!

Kiitos vastauksesta.

Huoleni on perustunut lähinnä siihen, että tähän asti olen pitänyt suht´ kestäviä ja helppoja lajeja ja seuraava askel aina tuntuu hiukan jännittävältä. Tasaisilla vedenvaihdoilla (kerran viikkoon n. 1/3) ovat arvot pysyneet tasaisina. Nitriittä ei ole ilmaantunut, nitraattitaso on ennen vedenvaihtoa mitattuna pysytellyt 15-20 mg/l tasolla. pH pysyttelee 6,0 - 6,5 välillä ja vesi on pehmeää (GH 4 ja KH 2). Tämän puoleen uskon tilanteen pysyvän hallinnassa.

Kuitenkin epäilytti näiden kirjoahventen kohdalla tuo herkkyys joka mainitaan lähes jokaisella sivulla jossa näitä lajeja käsitellään. Aloin ajattelemaan että ovat sitten tosiaan herkkiä kun siitä erikseen aina varoitetaan. Etukäteen siis ajattelin kysellä ja vähän miettiä onko edes järkevää harkita tähän vaiheeseen. Siis jos olisi tullut kommenttia tyyliin "nitraattia yli 20 mg/l ja kuolo tulee", niin en olisi kauempaa harkinnut.

Ihan hyvä, että joku toteaa, että normaalilla hoidolla ei ole ongelmia ilmaantunut. Siis kyse ei ole mistään hyper-super-prinsessasta.

Tarkoitin muuten juuri nitraattia. Sellaisella perusteella, että jos jo tukevasti kypsytetyssä ja normaalisti hoidetussa akvaariossa alkaa löytyä nitriittiä, niin olisin jo todella huolissani. Joko rankka ylikuormitus tai bakteerikannan nyykähtäminen tulisivat ensimmäisenä mieleeni. Koitan pitää kalakannan alimitoitettuna (sikäli kun alimitoitettu kalakanta akvaariossa on edes mahdollinen ) ja vedenvaihdot vakaana, niin kuvittelisin, että pöpökanta pystyy puskuroimaan pienet muutokset.

[thapsus]

Itse olen ikävä kyllä päässyt testaamaan missä määrin töyhtökirjoille nitraatti/muut on myrkyllistä. Pari kuukautta kun pitää nitraatin noin 60 niin sitten tulee töyhtöille lähtö.

Kesällä oli vanhempien kotona kaivovedessä nitraattia tuo määrä, sateiden aikaan kun tuli pintavettä ja samalla pskaa kaivoon. Millekään muulle lajille tuo määrä nitraattia ei ollut ongelma ainakaan välittömästi. Pitkällä tähtäimellä voi tietysti ilmetä jotain.

[Paul Stump]

sitten tulee töyhtöille lähtö.

Olen pahoillani.

Sama on yksi huolenaiheeni; asumme haja-asutusalueella ja vesi tulee vesiosuuskunnan pumppaamosta. Kevät ja syksy ovat sateisia aikoja (ja joskus valitettavasti myös kesä), pelloilta tulee väistämättä jonkinasteista kemikaalitulvaa veteen.

Onneksi on mahdollisuus mitata nitraattipitoisuus vaikka joka armas (työ)päivä hanavedestä joten suurilta yllätyksiltä vältyttäneen... *koputtaa pää... eikun puuta*

[kantarelli]

Heipähei!
Minulla on ollut nyt puolisen vuotta perhoskirjoahven pariskunta. Hyvin tulevat toimeen kiekkoaltaassa, jossa kuormitus on melkoinen ruokamäärän ja kiekkojen sottaisten syöntitapojen vuoksi. Vaihdan 75% vedestä kerran viikossa (suunnitteilla muuttaa 50% 2 kertaan viikossa). Nitraatteja en ole viimeaikoina mittaillut, mutta veikkaisin, että nousevat jonnekin 30mg/l hujakoille ennen vedenvaihtoa. Perhoskirjot oiken kivoja ja rohkeita kaloja, voin suositella. En ole huomannut niiden olevan millään tavalla herkkiä tai vaikeita. Kuteneet useasti kun olivat vielä lajiakvassa, nyt ei enää isossa. Mädit menivät parempiin suihin kuitenkin parin päivän kuluttua.

[jarvij]

Nuo varottelut nitraatista saattavat juontaa alkunsa siitä että monissa maissa jo vesijohtovedessä voi olla lähes 50 mg/l nitraattia. Tuo on sallittu maksimipitoisuus vesijohtovedessä. Herkille kaloille se ei sitten tuosta enää saa paljon nousta.

[NannaJ]

Tämä oli huojentava viestiketju myös minulle, koska olen pitänyt omille perhosilleni hysteerisenä huolta ettei vaan nitraatti pääse nousemaan yli 5 mg/ l... On tullut kuultua niin paljon varoitteluja nitraatin haitallisuudesta ko. lajille.

Toisaalta liikkeessä, josta perhoset hankin, oli vedessä 50 mg/ l nitraattia ja perhoset oli olleet useamman kuukauden liikkeessä ennen kuin hankin ne. Eli siitä jo tiesin, etteivät nyt ihan heti kuole korkeampiinkaan pitoisuuksiin. Mutta kutua ajatellen olen yrittänyt pitää pitoisuudet alhaana. Ei vaan ole kutua vieläkään kuulunut siitä huolimatta että vesiarvot pitäisi olla ihanteelliset...

[111na]

Tämä oli huojentava viestiketju myös minulle, koska olen pitänyt omille perhosilleni hysteerisenä huolta ettei vaan nitraatti pääse nousemaan yli 5 mg/ l... On tullut kuultua niin paljon varoitteluja nitraatin haitallisuudesta ko. lajille.

Muistan mainitun jossain ohjeellisiksi rajaksi 10-20 mg/l , mutta nyt etsiessäni tuota, löysin vain ohjeita säännöllisistä vedenvaihdoista, hyvälaatuisesta vedestä sekä sairasteluista huonossa hoidossa. Nämä kyllä mainitaan lähes säännönmukaisesti sekä suomalaisilla että muilla sivuilla, joten tuollainen piirre perhoskirjoahvenella varmasti on ja edelleen on syytä mainita se herkäksi lajiksi.

http://aquaworld.netfirms.com/Cichlidae ... mirezi.htm
http://lisa.aqua-web.org/02kalat.html
http://www.varusteleka.fi/laura/kalat.php?nayta=24

[Marimer]

Nitraatti ei ole meillä noussut yli 20, tai sitten en ole juuri silloin sattunut mittaamaan...

Perhoset ovat kyllä muutenkin herkkää porukkaa, yksi naaraspuolinen kultainen perhonen heitti henkensä vedenvaihdon yhteydessä ihan ykskaks.
Pojat voivat hyvin, tyttöystävä vaan vajosi pohjaan ja kuoli samantien.
Vesi oli saman lämpöistä kuin entinenkin ja vesiarvot samat.

Toinen naaraspuolinen sai jo aiemmin uimarakkotulehduksen ja sille kutsuttiin pyöveli. Niinpä pojat asustavat keskenään, tavallinen ja kultainen ja ovat wannabe-timanttitetroja. Upeat värit päällä koko ajan pyörivät timanttien joukossa eivätkä riitele kenenkään kanssa, edes toistensa.