Suomen biotooppiakvaario?

[Matias]

Onko kellään kokemusta suomalaisesta järvi- tai jokiakvaariosta? Onko edes mahdollista perustaa sellainen? Minua on alkanut kyllästyttämään oma akvaarioni ja haluaisin jotain erilaista ja edullista.

1. Eli miten iso akvaario pitäisi olla, johon laitetaan järvikaloja?
2. Mitä kaloja akvaarioon voisi laittaa? Ahvenia ja särkiä?
3. Montako kalaa voisi ottaa n. 200 l akvaarioon. Onko 7 ahventa ja 7särkeä liikaa. Eli noin 5-10:n cm:n pituisia
4. Pitääkö vedessä olla vedenjäähdytin, onko sellaista edes olemassa?
5. Onko Suomen järvissä akvaarioon sopivia kasveja?
6. Kannattaako ottaa ensimmäiset vedet järvestä ja sitten alkaa pikkuhiljaa vaihtamaan vettä kirkkaammaksi?
7. Mitä suomen kalat syövät? Syövätkö ahvenet kasviruokaa, pellettejä?
8. Millainen tausta sopisi suomalaiseen biotooppiakvaarioon.
9. mitä muuta pitäisi tietää ennen kuin alttaan perustaa?

Jos tiedätte jonkun hyvän internetsivun tai kirjan, joka kertoo tästä aiheesta, niin kertokaa ihmeessä!

[JustinSan]

Onko kellään kokemusta suomalaisesta järvi- tai jokiakvaariosta? Onko edes mahdollista perustaa sellainen? Minua on alkanut kyllästyttämään oma akvaarioni ja haluaisin jotain erilaista ja edullista.

Ei henkilökohtaista. Jos erilaista haet niin tämä saattaa olla sinun vaihtoehtosi, edullista se ei missään nimessä ole.

1. Eli miten iso akvaario pitäisi olla, johon laitetaan järvikaloja?

Vähintään 500l. mieluiten 1000l. Käytännössä lähes kaikki yleisimmät kotimaiset kalat kasvavat melkoisen suuriksi (Särki, Rutilus rutilus ~25cm, max. 46cm, ahven Perca fluviatilis 30cm ja yli) muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Lisäksi monet ovat vielä luonteeltaan parvikaloja.

2. Mitä kaloja akvaarioon voisi laittaa? Ahvenia ja särkiä?

Nämä lienevät ne yleisimmät, ruutana on myös yksi erinomainen vaihtoehto, se jää hieman pienemmäksi ja on äärimmäisen sitkeähenkinen. Ahven taasen on kuulemma akvaariossa aikamoinen "möllöttäjä" mutta ei pidä myöskään unohtaa, että se on petokala, pienemmät särjet kuuluvat luontaiseen ruokavalioonkin.
Pienempiä kaloja ovat esim. kiiski, kolmi- ja kymmenpiikki, ruutana, salakka (tosin vilkkaana uimarina vaatii enemmän tilaa kuin em.), mutu, törö, kivennuoliainen, tokko ym.

3. Montako kalaa voisi ottaa n. 200 l akvaarioon. Onko 7 ahventa ja 7särkeä liikaa. Eli noin 5-10:n cm:n pituisia

Aivan liikaa, ne ovat ehkä nyt 5-10 cm pituisia mutta kasvavat vielä todella paljon, 200l. ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi.

4. Pitääkö vedessä olla vedenjäähdytin, onko sellaista edes olemassa?

Pitää, ellet sitten pysty laittamaan akvaariota esim. johonkin talvisin viilenevään eteiseen tai vastaavaan, mutta käytännössä kalojen maksimaalisen vitaliteetin ylläpitämiseksi veden tulisi talvisin viilentyä reippaasti eikä se saisi kesälläkään kovin mielellään nousta pitkiksi ajoiksi kovin lämpimäksi (yli 20°c).
Vaikka järvivedet kesäisin ajoittain lämpenevätkin, kalat voivat uida syvemmälle viileämpiin vesiin jos alkaa lämpö ahdistaa. Akvaariossa tämä ei tietenkään ole mahdollista.

Kaupalliset jäähdytyssovellukset maksavat maltaita, mitään järin pätevää DIY-vehjettäkään en ole vielä tavannut, tämä on se suurin ongelma kotimaisia kaloja pidettäessä.

5. Onko Suomen järvissä akvaarioon sopivia kasveja?

Vesirutto, ärviä, pikkulimaska, karvalehti, ahvenvita ym. Nekin tosin vaativat viileämmän talvehtimisjakson tai muutoin kuolevat pois. Tämä koskee siis kotimaista kantaa, ko. lajien trooppiset lajikkeet/sukulaiset eivät luonnollisestikaan mitään talvehtimisperiodia vaadi.

6. Kannattaako ottaa ensimmäiset vedet järvestä ja sitten alkaa pikkuhiljaa vaihtamaan vettä kirkkaammaksi?

Periaattessa näin, mutta toki voit yrittää suoraan muokata akvaarion vedestä järvivettä vastaavaa ja sitten totuttaa kalat pikkuhiljaa

7. Mitä suomen kalat syövät? Syövätkö ahvenet kasviruokaa, pellettejä?

Ahvenet ovat petokaloja pääasiallisena ravintona luonnossa pikkukalat ja selkärangattomat. Särki syö hyönteistoukkia, eläinplanktonia, pieniä selkärangattomia, ajoittain kasveja. Yleensä villit kalat on mahdollista totuttaa kaupallisille ruuille, joskin liian yksipuolinen ravinto saattaa myös käydä haitalliseksi.

8. Millainen tausta sopisi suomalaiseen biotooppiakvaarioon.

Joku rantatörmää jäljittelevä tausta voisi avittaa luonnonmukaisuuden tavoittelussa mutta kalat itsessään tuskin vaativat mitään kummempaa kuin oikeata vettä, ravintoa ja tilaa.

9. mitä muuta pitäisi tietää ennen kuin alttaan perustaa?

Sen ainakin, että suunnitelmasi vaativat vielä reippaasti uudestaanpohdiskelua, lähinnä altaan koon ja jäähdytysjärjestelmien osalta.
Melkeinpä suosittelen pidättäytymään trooppisissa kaloissa joista löytyy satoja mielenkiintoisia ja "erilaisia" lajeja, hoitokin on pääsääntöisesti huomattavasti helpompaa ja kun ottaa huomioon jäähdytinjärjestelmien hinnan, luultavasti myös halvempaa.

Jos tiedätte jonkun hyvän internetsivun tai kirjan, joka kertoo tästä aiheesta, niin kertokaa ihmeessä!

Kaikki kotimaista vesifaunaa käsittelevät luontokirjat ovat mainioita tietolähteitä, internet tulvii tapansa mukaan tietoa kunhan jaksaa vaan sitä tonkia.

[Petteri76]

...ruutana on myös yksi erinomainen vaihtoehto, se jää hieman pienemmäksi ja on äärimmäisen sitkeähenkinen.

Ei se ruutanakaan aina niin pieneksi jää. Olen itse henk. koht. nähnyt 2.7 kiloisen...

[Tpip]

Ei se ruutanakaan aina niin pieneksi jää. Olen itse henk. koht. nähnyt 2.7 kiloisen...

Suomessa tavataan kahta muotoa, järvi- ja lampiruutanaa. Järviruutana taisi kasvaa parhaimmillaan jonnekkin 40cm:n hujakoille, lampiruutanan jäädessä 10 cm:iin.

[Kapa]

^Muistaakseni tuohonkin vaikutti se elintilan koko, eli pienemmässä tilassa jäi pieneksi, kun taas isomassa kasvoi isoksi Taisimpa sen jopa jostain täältä lukea..

[Tapio Martimo]

Kuvittelisin, että kylmävesiallas (eli jossain 10 asteen kieppeillä) olohuoneessa tai muussa käyttöhuoneessa voisi viilentää tilaa aika tavalla. Varsinkin pienehkössä makuuhuoneessa tämä olisi aika ikävä ominaisuus. Hyvähkö ajatus tasaamaan lämpötilaeroja voisi olla, että akvaario tehtäisiin vanerista ja sen vaneriseinät eristettäisiin paksuhkolla villalla, uretaanilla tms.

Kaupalliset jäähdytyssovellukset maksavat maltaita, mitään järin pätevää DIY-vehjettäkään en ole vielä tavannut

Ao. linkin tutkittuasi olet.
http://www.aloha.net/~hqf/indexdonschiller.htm

[111na]

Ei se ruutanakaan aina niin pieneksi jää. Olen itse henk. koht. nähnyt 2.7 kiloisen...

Suomessa tavataan kahta muotoa, järvi- ja lampiruutanaa. Järviruutana taisi kasvaa parhaimmillaan jonnekkin 40cm:n hujakoille, lampiruutanan jäädessä 10 cm:iin.

Lampiruutanan sanotaan kasvavan 25 senttiseksi ja muuten ennätysruutana Suomessa on 64 senttinen. Vaikka lajin sanotaan olevan sama, kuitenkin tuollaisia tietoja esitetään. Ravinnon saanti ja kasvukausi määrää paljon kasvua. Googleen Carassius carassius.

http://www.joensuu.fi/lehdisto_2004/msg00292.html
http://www.fiskbasen.se/ruda.html
http://www.fishbase.org/Summary/Species ... =carassius


http://www.sci.fi/~peura/Markus.Peura/P ... ex.fi.html Akvaarioon sopivia kotimaisia pikkukaloja

[kalafriikki]

En tiedä, onko tuota järvi- ja lampiruutana -juttua tutkittu tieteellisesti, mutta kun asiaa miettii, niin lammissa voi olla myös huonompi ravintotilanne.
En usko, että itse lammen koko olisi suoraan kasvua rajoittava tekijä.

[111na]

On myös pikku lätäköitä, jotka ovat täynnä ruutanaa keskikoon ollessa vain muutaman sentin. Ahtaassa kalat saattavat erittää hormonia, joka estää kasvua. Tämän olen kuitenkin kuullut muissa yhteyksissä kuin ruutanassa. Ehkä sekin?

Kaupalliset jäähdytyssovellukset maksavat maltaita, mitään järin pätevää DIY-vehjettäkään en ole vielä tavannut

Ao. linkin tutkittuasi olet.
http://www.aloha.net/~hqf/indexdonschiller.htm

Talvella voi laittaa pumpun letkun kiertämään vaikka ulkoa, tai vähintään ikkunan välissä. Tai joka tapauksessa jotenkin soveltaa ulkolämpöä.

[Tpip]

Lampiruutanan sanotaan kasvavan 25 senttiseksi ja muuten ennätysruutana Suomessa on 64 senttinen. Vaikka lajin sanotaan olevan sama, kuitenkin tuollaisia tietoja esitetään. Ravinnon saanti ja kasvukausi määrää paljon kasvua. Googleen Carassius carassius.

Itse perustin tuon tietoni kirjaan Pohjolan kalat värikuvina (Suomeksi toimittaneet Erkki Halme & Markku Varjo), josta pituudet muistelin. Kaivoin kirjan esille ja tarkka lainaus menee näin:

RUUTANA (Carassius carassius). 8-40cm. Suomessa tavataan kahta eri muotoa. Niistä on kookkaampi järviruutana, joka tulee aina 40cm:n pituiseksi ja kilon painoiseksi, ulkomailla suuremmaksikin. Lampiruutana ei juuri kasva 10 cm pidemmäksi.

Kirja on tosin vanha 1. painos taitaa olla jostain 50-luvulta. Kirjaan on tehty muutoksia 5. painokseen muutoksia 80-luvun alkupuolella silloin ilmestyneen kalanimiluettelon johdosta. Itselläni on 8. painos 90-luvun alkupuolelta.

[hx]

Ja vielä käytännön neuvo sen kylmä/viileävesiakvaarion kanssa:

kun olet päättänyt, teetkö, teetätkö, teetätätkö vai teetätytätkö sen pytyn filmivanerista valmiiksi eristettynä vai lasisellaisen ja eristätkö sen taka- ja sivuseinät, niin ETULASI KANNATTAA JOKA TAPAUKSESSA OLLA UMPIOLASI, eli siis kaksinkertainen ja ilmavälillä. Muuten normaalilämpöisessä tilassa pidettävän kylmävesiakvan etulasiin tiivistyy kosteutta ulkopuolelle.

[jarvij]

Toinen vaihtoehto on tuplalasi edessä ja lasien välissä on ilmarak alhaalla ja ylhäällä, jolloin lasiin kertyvä kosteus ilmavirran mukana haihtuu.

[hx]

Toinen vaihtoehto on tuplalasi edessä ja lasien välissä on ilmarak alhaalla ja ylhäällä, jolloin lasiin kertyvä kosteus ilmavirran mukana haihtuu.

Eikösse mahda siinä samalla kosteahko lasi kerätä itseensä leijuvat pölyhippuset?

Toki umpionkin voi korvata tuplalasilla. joista ulompi on jollain konstilla avattava ja siis lasien väli huollettavissa...

[jarvij]

Niin kuin tuon tuuletettankin.

[unikko]

Korjatkaa jos olen vallan väärässä. Sellainen tiedonmuru on jäänyt biologian tunneilta päähän, että luonnonvaraisten eläimien pyydystäminen lemmikeiksi on Suomessa lailla kiellettyä. Koskee taatusti myös kaloja.

[JustinSan]

Korjatkaa jos olen vallan väärässä. Sellainen tiedonmuru on jäänyt biologian tunneilta päähän, että luonnonvaraisten eläimien pyydystäminen lemmikeiksi on Suomessa lailla kiellettyä. Koskee taatusti myös kaloja.

Koskee ainoastaan luonnonvaraisia nisäkkäitä ja lintuja.

Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi

Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen «pyydystäminen» eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö.

Tilapäisesti annettavaa sairaanhoitoa tai muuta hyväksyttävää tilapäistä tarvetta varten hoitoon otettu eläin on sen tilan salliessa vapautettava, jos on oletettavissa, että se vaikeuksitta sopeutuu luonnonvaraiseen elämään. Jos eläintä ei voida vapauttaa eikä sen hoitoa voida järjestää, eläin on lopetettava.

[JJVi]

Korjatkaa jos olen vallan väärässä. Sellainen tiedonmuru on jäänyt biologian tunneilta päähän, että luonnonvaraisten eläimien pyydystäminen lemmikeiksi on Suomessa lailla kiellettyä. Koskee taatusti myös kaloja.

Koskee ainoastaan luonnonvaraisia nisäkkäitä ja lintuja.

Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi

Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen «pyydystäminen» eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten tuottamiseksi taikka riistanhoidollisessa tarkoituksessa, eläimelle tilapäisesti annettava sairaanhoito tai muu hyväksyttävä tilapäinen tarve taikka tieteellinen tutkimustyö.

Tilapäisesti annettavaa sairaanhoitoa tai muuta hyväksyttävää tilapäistä tarvetta varten hoitoon otettu eläin on sen tilan salliessa vapautettava, jos on oletettavissa, että se vaikeuksitta sopeutuu luonnonvaraiseen elämään. Jos eläintä ei voida vapauttaa eikä sen hoitoa voida järjestää, eläin on lopetettava.

Eli tarkoituksenahan tuolla pykällä on estää aiemmin maaseudulla suosittu harrastus varastaa variksen tai harakan poikasia ja kasvattaa niistä puolikesyjä "lemmikeitä".

En usko, että muutama akvaarioon pyydystetty ruutana nyt kuitenkaan niin hirveästi sotii lain henkeä vastaan...

[JustinSan]

Kaupalliset jäähdytyssovellukset maksavat maltaita, mitään järin pätevää DIY-vehjettäkään en ole vielä tavannut

Ao. linkin tutkittuasi olet.
http://www.aloha.net/~hqf/indexdonschiller.htm

Kah, näyttäisipä, että tuo suunnitelma on aika lailla täsmälleen samanlainen kuin mitä itse olen joskus mielessäni pyöritellyt tässä säikeessä

[-Ville-]

Härkä simppu olisi hienon näköinen akvaario kala, ja ne on myös todella sitkeitä kaloja, eli veden ja muun suhteen. Mutta se on eri asia mistä härkäsimpun löydät taikka pyydystät.

[JustinSan]

Härkä simppu olisi hienon näköinen akvaario kala, ja ne on myös todella sitkeitä kaloja, eli veden ja muun suhteen. Mutta se on eri asia mistä härkäsimpun löydät taikka pyydystät.

Pääasiallinen ongelma lienee juurikin tuo pyydystys ja sen lisäksi, että syventeiden kalana se luultavasti vaatisi vielä tavallistakin viileämpää vettä.

[aequidens]

[quote="Matias"]Onko kellään kokemusta suomalaisesta järvi- tai jokiakvaariosta? Onko edes mahdollista perustaa sellainen? Minua on alkanut kyllästyttämään oma akvaarioni ja haluaisin jotain erilaista ja edullista.

Akvaariomaailma-lehdessä numero 5/2001 on juttu Ilkka Koiviston kotimaisesta kylmävesiakvaariosta.
Hänellä on aiheesta tietoa ja kokemusta.

(Koiviston 1000-litrainen allas on sijoitettu kylmään autotallivarastoon,missä vesi pysyy viileänä.Olohuoneen ja autotallin välisessä seinässä on aukko,josta akvaario näkyy asuintiloihin.)

[-Ville-]

Pohja verkkojen mukana tai koettaessa härkäsimppuja tulee silloin tällöin ylös. noin 5 vuodessa.

[tervaatio]

Laita sinne iso parvi mutuja! XD
http://www.skesdevel.org.test.mediatraf ... .php?id=33
Pohjalle kivennuolioita...

[matko]

Vantaajoella kahlaillessani olen katsellut töröjä ja ne olisivat kelpo barbinkorvike. Seipi on kaunis, kohtuukokoinen kala... sorva on kuin kultakala, tosin myös kooltaan... kymmenpiikkiä ainakin tossa sääksissä on paljon, mielenkiintoinen "kääpiöahven" ja kivisimppu on mukavan pieni "monni" . Monia mielenkiintosia kaloja löytyy suomen vesistä...

[MA7xGE]

Minun kaloihini kuuluisi varmaan:
Ahvena (perus )
Härkäsimppu/isosimppu
Isotuulenkala
Kymmenpiikki
Mutukin on oikeasti aika suloinen.
Piikkimonni
Rasvakala, suomalainen pallokala.
Siloneula/särmäneula
Säyne (mustaa, jee!!!)
Oooh, ja vaskikala.
http://www.skesdevel.org.test.mediatraf ... .php?id=10
(siis ihan tuolta lunttasin, ei tuo mikään kalasto ole... )