Karanteeniallas; kypsytys vai ei?

[memma]

Niin mittaustuloksia ei taida olla siitä, miten kalat ne muutokset mieluummin kokevat, pikkuhiljaa ja kerran useammasti vai kertarysäyksellä ehkä suurenkin muutoksen. Kumpi stressaa enemmän. Mitenkähän ne vesiolot yleensä luonnossa muuttuvat, hmm.. Riippuu varmasti paikasta, mutta "puhtaampaan" veteen muutokset taitavat tulla nopeammin (kaatosateet ym). -Jos taas suuri muutos ja vesi ei ole "puhdasta", tai pysy sellaisena, niin tilanne on tietty toinen.

Menee taas OT:ksi.. Maisu, toivottavasti kalasi ilahtuvat uudesta juurakosta!

[Tapio Martimo]

Jos harrastukseni olisi yhtä laajmittaista kuin sinun ja akvaariot suuria olisi karanteeniallas kyllä välttämätön. Mutta silloin se saisi olla kypsä ja isohko kooltaan.

Tästä olen eri mieltä. Iekun tapaan en harrasta karanteenin kypsyttämistä. Karanteenialtaasta vaihdetaan päivittäin vettä, mitataan vesiarvot ja tutkitaan kalojen kunto. Karanteenialtaani on myöskin kasviton, pohjamateriaaliton ja muutenkin karu. Tarvittaessa kalalle laitetaan kivi tai pari luolaksi tai vaikkapa muutama muovikasvi tetroille tms - mitä nyt kukin otus viihtyäkseen tarvitsee. Suodattimena on ilmapumppusuodatin ("pillisuodatin"). Tämän lisäksi on vain lämmitin. Altaan päädyt ja takalasi on peitetty mustalla jätesäkillä - tämä on yhtäältä tummana taustana kaloille hyvä ja toisaalta tämä tarjoaa katsojalle hyvän kontrastin kalaan, jos vaikka vesipöhö meinaisi iskeä...

Tämän kaltaisen karanteeniakvaarion ei a.) tarvitse olla koko ajan käytössä (ja kypsä), jolloin sen ylläpito ei muodostune kynnykseksi b.) sen ylläpito on edullista, sillä se on valtaosan vuodesta kuivilla ja c.) sen ei tarvitse olla edes "oikea" akvaario: täälläpäin rautakaupoista on saatavilla esim 70 litran muovisia laatikoita, joita voi muina aikoina käyttää satunnaisen roinan säilyttämiseen. Kerran pari vuodessa se valjastetaan karanteenialtaaksi. Jalustaakaan tälläinen karanteeniastia ei tarvitse, vaan se voidaan laitaa sängyn alle, jonnekin nurkkaan verhon taakse piiloon tms.

Mutta miksi pilkkutautia yhä pelätään näinkin paljon? Täällä ruotsissa jokseenkin se tuntuu olevan lähestulkoon historiaa.

Itse käytin pilkkutautia vain esimerkkinä. Mikä tahansa mörkö onkaan kyseessä, on sen pääaltaisiin pääsemisen estämiseksi tehtävä kaikki voitava. Syitä kirjasin edellissä kirjoituksessani.

Missä mielessä koet näkemykseni vastuuttomaksi kalojani, jopa muiden kaloja kohtaan? En oikein ymmärtänyt Mutta olenkin vain tällainen tahvo savolaistollo...

Jos lähdetään siitä lapsellisesta ajattelutavasta liikkeelle, että akvaarioliikeen pitäjä on vastuuntuntoinen, luotettava ja pyrkii pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin myymällä vain terveitä kaloja. Samalla ajatellaan yhtä lapsellisesti, että asiakas on rehellinen, kaloistaan "hyvää huolta" pitävä ihminen, joka haluaa olemassa oleville ja tuleville lemmikeilleen vain parasta. Nyt kun sinä tälläisenä hyvänä asiakkaana ostat tämän kaltaiselta kauppiaalta kalan, joka yllättäen sairastuu oikein pitämässäsi karanteenissa, niin voit kertoa hänelle asiasta. Näin kauppias saa arvokkaan tiedonjyvän, voi lääkitä altaan ja pistää ko. altaan kalat myyntikieltoon ilman, että samasta altaasta pääsisi sama basillisko saastuttamaan kanssaharrastajiesi altaita. Näillä harrastajilla ei kuitenkaan ei ole edes kunnollista karanteenia, vaan niin tipahtavat jonkun pikku silmäterät - ja vain siksi, että sinä et asiasta saattanut yksiselitteisesti kertoa kauppiaallesi.

Okei. Tämä tarina oli tietysti naivi ja hupsu, mutta ymmärtänet perusajatuksen, jos kaikilla harrastajilla olisi tälläinen tapa?

[teemu7117]

Jokaisella on varmasti omat metodinsa tässä kalojen kotiuttamisessa ja karanteenauksessa, mutta itse käytän kypsytettyä karanteeni allasta.

Minulla ei ole koskaan kuollut yksikään juuri tullut kala mitenkään salaperäisesti, kun niitä on aikojen kuluessa laitettu suoraan pääakvaarioon muiden kalojen seuraan.

Sen sijaan kaksi kertaa on käynyt huonosti. Ensimmäisellä kerralla samettitauti tuli ja vei mukanaan lähes koko kalaston ja toisella kerralla pilkkutauti vei kaksi tulokasta, mutta lääkityksellä sain vanhat kalat pysymään hengissä.

Ilman muuta noiden kahden kerran jälkeen en enää ikinä uskaltaisi kotiuttaa uusia kaloja muiden kalojen seuraan, vaan minulla on käytössä pääakvaarion jalustassa satalitrainen allas, jossa on ison akvaarion "ylijäämäkasveja" ja kukkaruukkuja sisusteina sekä asianmukaiset suodattimet tuon kokoiseen pönttöön.

Karanteeniakvaario on perustettu ottamalla pääaltaasta siellä pyörinyt sisäsuodatin ja pohjahiekkaa karanteenialtaaseen. Karanteeni on myös sisustettu siten, että kaloja pystyy tarkkailemaan ja sivu sekä takaseinät on peitetty mustilla jätesäkeillä. Valaisimena 100 litraisessa on yksi 18W putki, joten valaistus ei ole mikään järkyttävän kirkas.

Etuna tässä on se, että ei tarvitse olla uusia kaloja hankkiessa kokoajan varpaillaan siitä milloin ne kuolevat johonkin ammoniakki tai nitriittipiikkiin, vaan kaloja voi pitää huoletta karanteenissa vaikkapa 6-8 viikkoa kokoajan stressaamatta itseään ja rauhassa tarkkailla puhkeaako niihin joku tauti.

Meillä hanavedessä on vielä niin jumalattomasti kaasukuplaakin seassa viereisen paineenkorotusaseman takia, että vettä joutuisi seisottamaan/ilmastamaan tuntitolkulla ennen vaihtoa tuonne satalitraiseen ja 50 litran vettä seisotukseen ei edes ämpärit tai tila taida kotona riittää.

Mikäli jokin tauti sitten puhkeaa tuossa karanteenissa niin tarpeen mukaan perustan sen sitten uudestaan alusta lähtien. Uusia kaloja meille tulee erittäin harvoin ja nytkin seuraavaksi on tulossa 2 yhteensä 140 euron plekoa, joten en viitsi alkaa niiden kanssa pelleilemään ja tappamaan niitä kypsymättömään altaaseen.

Akvaariokeskuksesta olen kerran saanut uudet plekot pilkkutautiin kuolleiden plekojen tilalle ja siellä neuvottiin pitämään kypsynyttä karanteeniallasta. Elikkä jos kalani kuolevat, kun niitä karanteenaan täysin kypsymättömässä pöntössä niin liike voi vedota siihen että kalat kuolevat koska allas ei ole kypsä. Saamani neuvon jälkeen karanteenata kaloja näin omassa kypsässä altaassaan heidän on sitten korvattava kalat, koska karanteeni on heidän ohjeidensa mukainen.

[memma]

Saamani neuvon jälkeen karanteenata kaloja näin omassa kypsässä altaassaan heidän on sitten korvattava kalat, koska karanteeni on heidän ohjeidensa mukainen.

Kuitenkin webbisivullaan suositellaan kätevää pussikaranteenia Petri pyöritteli silmiään kun kerroin kypsyttäväni karanteenin aina mullalla ja ammoniakilla. (Hänen mielestään pääaltaan bakut käyvät ok). Vaan eipä tuo haittaa

Kypsyttelyn teen juurikin tuosta samaisesta syystä, eli ei tarvitse sitten huolesta soikeana stressailla (koska sitä kuitenkin tekisin). Tietty siitä vähän vaivaa on, mittailla niitä ammoniakkipitoisuuksia, nitriittiä ja nitraattia, mutta eipä juurikaan tarvi sitä sitten enää kalojen tulon jälkeen tehdä. Eikä tarvitse vaihtaa puolta päivässä vettä vaan kalat saavat olla rauhassa. -Olen saanut oikein hyvää palvelua kaikissa liikkeissä joihin olen ilmoittanut että kypsyttelen allasta ja tulen ostamaan nämä kalat kahden-kolmen viikon kuluttua. Joskus olen maksanut kaloista käsimaksun, yleensä en. -Meille kuitenkin uusia kaloja tulee siksi harvoin etten vaivaudu pitämään koko ajan allasta valmiina.

akvaarioliikeen pitäjä on vastuuntuntoinen, luotettava ja pyrkii pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin myymällä vain terveitä kaloja. asiakas on rehellinen, kaloistaan "hyvää huolta" pitävä ihminen, joka haluaa olemassa oleville ja tuleville lemmikeilleen vain parasta.

Juu, kyllä nuo taitavat taruolentoja olla

[teemu7117]

Kuitenkin webbisivullaan suositellaan kätevää pussikaranteenia Petri pyöritteli silmiään kun kerroin kypsyttäväni karanteenin aina mullalla ja ammoniakilla. (Hänen mielestään pääaltaan bakut käyvät ok). Vaan eipä tuo haittaa

Kannattaakin kysyä myyjältä jo kaloja ostaessa, että miten hän suhtautuu karanteenaukseen, kalojen kotiuttamiseen, mahdollisesti mukana tuleviin tauteihin ja kalojen kuolemiseen karanteeniin sekä niiden kalojen korvaamiseen. Jos myyjä on sitä mieltä, ettei häntä kiinnosta kalojen kohtalo sen jälkeen, kun ne kulkeutuvat ovesta ulos niin kannattaa vaihtaa liikettä.

Itse vannouduin Akvaariokeskukselle silloin kun kaksi 120 euron arvoista plekoa kuolivat päivän sen jälkeen kun olin kotiuttanut ne ilman karanteenia pääaltaaseen.

Asiaa puhelimessa esittäessäni kerroin kaikki vesiarvot, muut kalastot ja perustiedot altaasta ja silloin sovittiin, että menen paikanpäälle ja Petri lupasi, että päästään molempia tyydyttävään ratkaisuun.

Kun pääsin paikalle niin selvisi, että kyseisten kalojen myyntialtaassa on puhjennut paha pilkkutauti ja tämän jälkeen sain lääkkeet ja kun kalat oli hoidettu uudet kalat tilalle.

Näitä korvauskaloja hakiessani sitten juttelin selväksi, että miten toimitaan jos nämäkin kuolevat. (Silloin oli käytössä karanteeniakvaario).
Petri silloin sanoi, että hänen mielestään paras olisi karanteeniallas, jonka vettä korvattaisiin ns. pääaltaan vedellä joka päivä.

Se mitä joku saksalainen vai mikä lie tutkija on sanonut kalojen karanteenauksesta ei lämmitä hirveästi silloin kun kalat kuolee karanteeniin nitriittipiikkiin vaan se mitä kalat korvaava kauppias sanoo karanteenista.

[JJVi]

Lisäksi kypsymätöntä karanteenia käytettäessä pitää hanaveden sopia kalalle. Esimerkiksi oulussa hanaveden pH voi olla keskimäärin 8.4, mutta kokonaiskovuudet vain 3.6 dH:ta. Lisäksi kun muistaa ammoniakin vaarallisuuden emäksisessä vedessä ja kypsymättömässä vedessä...

http://www.oulu.ouka.fi/vesi/talousvede ... ittain.htm

On siinä amazonilta roudatulla plekolla ihmettelemistä päästyään pitkän pitkän matkan jälkeen "lepäämään" tuollaiseen veteen. Kun varsinkin keväisin saa olla tarkkana tavallisten vedenvaihtojenkin yhteydessä, nimittäin 2 vuotta sitten tapoin kultajuovan tavallisella n. 40% vedenvaihdolla.

Toki tuollainen käsittely varmasti estää vähänkään huonokuntoisten kalojen pääsyn pääaltaaseen.

[Tapio Martimo]

Lisäksi kypsymätöntä karanteenia käytettäessä pitää hanaveden sopia kalalle.

Miksi? Jos esim. pH:ta pitää saada laskettua, tekee muutama tippa rikkihappoa tempun varsin vaivattomasti. Ei kai vesiarvojen muuttamisessa ole karanteenissa sen ihmeempää, kuin on "oikeassa" akvaariossa.

[Johannavee]

Näillä harrastajilla ei kuitenkaan ei ole edes kunnollista karanteenia, vaan niin tipahtavat jonkun pikku silmäterät - ja vain siksi, että sinä et asiasta saattanut yksiselitteisesti kertoa kauppiaallesi.

Niin, olen minä paha ihminen kun en kanna vastuuta ja huolta kauppiaan kaikista myymistä kaloista mitä erilaisimpiin olosuhteisiin niille ressukoille, jotka eivät siitä oikeaoppisesta "steriilistä" kirpunkokoisesta sairaalan eristyshuonemallisesta karanteenista tiedä tai eivät edes suostuisi kalojaan sillä tavalla karanteenaamaan (kuten ei allekirjottanutkaan). Ja olen jopa vastuuton omia kalojani kohtaan, kun omaan näkökulman kalojen kotiuttamiseen käyttäytymisspesialistina, en kalatautisellaisena

Ja kun tämä vastuuttomuus ei sitten rajaudu edes kaloihin. Tulevaa koiranpentuanikin aion roudata ennen rokotuksia sosiaalistumassa elinympäristöönsä. Erittäin vastuutonta sekin, koiran hengen uhalla, kun ei reppanaa pidetä steriloidussa kenneltilassa rokotuksiin asti...Ja pirun kalliskin on muuten tuo rotukoiran pentu. Siinä moni kuollutkin pleko kalpenee taloudellisessa mielessä tarkastelleen kun koiranpentu saa kohtalokkaan parvoripulin tai peräti penikkataudin.

Tuli muuten mieleeni, että onko teillä pieniä lapsia? Miten ihmeessä uskallatte viedä heidät päivähoitoon? Lastentarhassahan lapsi voi altistua korvatulehdukselle, sikotaudille, oksennustaudille, keuhkokuumeelle, vesirokolle ja herra tiesi vielä mille muulle ...Ja ylempänä selkärankaisena kärsii varmasti sairastuttuaan aika tavalla. Olisiko parempi pitää lapset muutenkin kotosalla ettei vain mitään satu? Voihan lapsi jopa kuolla pyöräillessään auton alle tai kiivettyään puuhun katkaista niskansa.

Mutta älä huoli, kyllä minä nyt nöyrästi tässä myönnän kaikille olevani vastuuton ja iloisena sellaisena aion pysyäkin, jos se noin määritellään kuten Tapio tekee .

[memma]

Tulevaa koiranpentuanikin aion roudata ennen rokotuksia sosiaalistumassa elinympäristöönsä.

Kyllä meilläkin sosiaalistettiin ennen rokotuksia, mutta vain muutaman tutun koiran avulla. Riskihän niissäkin on, mutta pienempi kuin jos koira heitettäisiin 20, 40 tai 60 koiran keskelle. Riskejä on toki elämässä otettava, mutta miksi ottaa turhia riskejä..?

[Johannavee]

Kyllä meilläkin sosiaalistettiin ennen rokotuksia, mutta vain muutaman tutun koiran avulla.

Siis sosiaalistuminenhan tarkoittaa laajasti käsitettynä muutakin kuin pelkkien koirien tapaamista: pennun totuttamista kulkuvälineisiin, matkustamiseen, uusiin ihmisiin jne. Ja jokapaikassa on riskinsä saada tartuntoja. En minäkään koiraani koirapuistoon lykkäisi ennen rokotuksia. Mutta en steriilissä miljöössäkään kyllä pitäisi. Kohtuus kaikessa.

[JJVi]

Miksi? Jos esim. pH:ta pitää saada laskettua, tekee muutama tippa rikkihappoa tempun varsin vaivattomasti. Ei kai vesiarvojen muuttamisessa ole karanteenissa sen ihmeempää, kuin on "oikeassa" akvaariossa.

Jos haluaa oikeasti havaita kalasta jotain muitakin tauteja kuin pilkkutaudin, tuota karanteenia pitäisi harrastaa viikoista kuukausiin. Eli monta viikkoa 50% vedenvaihtoa, tarkasti rikkihapolla pH kohdalleen (pienessä vesimäärässä kellontarkka homma), voimakas ilmastus vedelle ja uudelleen mittaukset tunnin päästä. Rikkihappo nostaa lisäksi kokonaiskovuutta, päästäänkö tällä sitten pehmeään ja happameen veteen....ei. Hiilidioksidin lisääminen taas on aika riskialtista sekin noin pieneen kasvittomaan altaaseen.

Haloo! Tekeekö joku oikeasti viikkokaupalla noin? Koko homma pelkästään sentakia, että kala "tutustuu" pääaltaan bakteerikantaan vähän myöhemmin. Jos itse olisin akvaariokauppias, en varmasti korvaisi kaloja jos joku alkaa puhumaan kalojen putoamisesta kypsymättömässä altaassa, jonka tilavuus on 40 litraa ja veden pH:ta säädettiin rikkihapolla.

[jarvij]

"Rikkihappo nostaa lisäksi kokonaiskovuutta"
Tämä olisi kiva nähdä kemiallisena reaktiona.
Siis mihin tuo väite perustuu. Minulle ainakin se on uutta.

[JJVi]

"Rikkihappo nostaa lisäksi kokonaiskovuutta"
Tämä olisi kiva nähdä kemiallisena reaktiona.
Siis mihin tuo väite perustuu. Minulle ainakin se on uutta.

Ihan sinun sivuiltasi katsoin

Entäpä sitten rikkihappo:

Rikkihapon suolat ovat sulfaatteja. Niinpä kalsiumvetykarbonaateista tulee rikkihapon syrjäyttäessä niistä hiilidioksidin kipsiä eli kalsiumsulfaattia. Seurauksena veden kokonaiskovuus nousee, mutta karbonaattikovuus eli alkaliniteetti laskee. Tässäkin pitää muistaa sekä riittävän hidas aika (eli muutama tunti) hapon lisäyksissä, jotta muodostuva hiilidioksidi ehtii voimakkaalla ilmastuksella poistua, että alkaliniteetin loppuessa tapahtuva pH: syöksy.

En vissiinkään sitten ymmärrä lukemaani, mutta ei tuosta tekstistäsi kyllä sitä kuvaa saanut, että tuo nyt ihan turvallista hommaa on pienessä kypsymättömässä altaassa pH:ta hapoilla säätää.

Vai onko tässäkin sama homma kuin kypsytyksessä, eli karanteenilla ei ole niin väliä, koska se on väliaikaista.

[jarvij]

Rikkihappo todellakin liuottaa kiinteää kalkkia ja syrjäyttää karbonaatin, jolloin veteen tulee lisää kalsiumsulfaattia eli kipsiä. Niiltä osin tekstini pitää paikkansa.
Ei kuitenkaan ole syytä pitää kalkkia happamen veden karanteeniakvaariossa, joten kokonaiskovuus ei nouse. Korkeintaan karbonaattikovuus alenee.

Edelleen se pieni pillisuodatin kypsyy varsin nopeasti. Halutessaan sen voi toki kypsyttää isolla multaympillä ja ammoniakilla.

[Johannavee]

Haloo! Tekeekö joku oikeasti viikkokaupalla noin? Koko homma pelkästään sentakia, että kala "tutustuu" pääaltaan bakteerikantaan vähän myöhemmin. Jos itse olisin akvaariokauppias, en varmasti korvaisi kaloja jos joku alkaa puhumaan kalojen putoamisesta kypsymättömässä altaassa, jonka tilavuus on 40 litraa ja veden pH:ta säädettiin rikkihapolla.

Voi pyhä sylvi sanon minäkin jo tässä. Puhumme nyt pienestä muutamankymmenen litran "steriilistä" astiasta, joka on sisustettu desinfioiduin elementein (muovikasvi, kenties pieni luola...) kalalle kuin kalalle viikkotolkuksi ilman mitään bakteeritoimintaa. Väliäkös kalan koolla. Alle satalitraa riittää ja parhaassa tapauksessa erilajisia yksilöitä sullotaan sitten tänne tarkkailtavaksi. Eikä siinä vielä riittämiin. Allasta myllätään päivittäin vaihtamalla 50% vedestä jne. Tiputellaan rikkihappoa, ollaan siis kuin kemistejä konsanaan....Tarkoituksena, että kala stressaantuu sen verran, että se sitten mitä suurimmalla todennäköisyydellä sairastuu/kuolee jotta päästään entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että tämä oli tarpeen osoittamaan, että kalassa se vika oli tai ainakin siinä kauppiaassa ja huokaistaan helpotuksesta, että pääaltaan kalat nyt säästyivät taudinaiheuttajilta, joita niin selvästi uusien kalojen mukana oli.

Ja tosiaankin, sitten ollaankin supertarkkoja siitä, miten pääallas on kypsytetty ja kuinka monta kalaa siellä nyt sitten onkaan, ettei vaan yhtään liikaa tai että jokainen vesiarvo on prikullaan etteivät kalat varmasti nyt sitten stressaannu...Voi apua jos miljoonakalan tai mollin veden kovuus ei ole nyt aivan se taivaalta laskeutuneen totuuden mukainen tai jos tai vedenvaihto vähän myöhässä yms., vaikka kalat tästä huolimatta silminnähden voisivat hyvin niin olet huono harrastaja, joka stressaa ja kaltoinkohtelee kalojaan.

Onkohan tässä mielestänne mitään hassua ???

[jarvij]

Minusta on. Överiksi menee.
Flavobacterium columnare -bakteeri tai jokin muu kaupasta tuotu panee taas miettimään karanteenin puuttteen merkitystä.

Mutta jatkakaa!

[JJVi]

Minusta on. Överiksi menee.
Flavobacterium columnare -bakteeri tai jokin muu kaupasta tuotu panee taas miettimään karanteenin puuttteen merkitystä.

Mutta jatkakaa!

Jos on unohtunut, tässä ei kyseenalaisteta karanteenia, vaan noita ohjeita minilaboratorion luomiseksi.

[jarvij]

Keskustelun jatkamiseksi kehotan kypsyttämään tuon pillifiltterin vaikka mullalla ja ammoniakilla, kuten ao. sivullani on mainittu.
Laboratoriota karanteeniakvaariosta ovat tekemässä muut kuin minä.

[Johannavee]

Tämä on kyllä todella hauskuttava palsta. Tähänhän voi vielä pahimmillaan joutua ihan koukkuun ja täytyy hakeutua AAWH:n, anonyymeihin-aqua-web-holisteihin

[JJVi]

Kun taas Jukka kommentoit, kerrotko vielä mikä ajatus tuossa ristiinymppäyksessä on? Eli kalan totuttaminen pääaltaan veteen menee vielä ihan ymmärrykseen, mutta minkä hiton takia karanteenista pitäisi missään olosuhteissa alkaa siirtämään vettä pääaltaaseen? Eikö tuossa kannattaisi siirtää kala varovasti haavilla ja nimenomaan välttää veden pääsemistä karanteenista pääaltaaseen.

Vai onko ajatuksena, että uudet kalat elävät symbioosissa jonkin vesibakteerin kanssa ja eivät tule toimeen ilman sitä

[jarvij]

Laatikaa ihmeessä hyvät ohjeet karanteeniakvaariolle, joka täyttää ainakin seuraavat:
- estää valkopilkkutaudin ja muiden loisten leviämisen
- Flavobacterium columnare -bakteerin ja muiden vastaavien pääsyn kaupasta kotiakvaarioon
- antaa mahdollisuuden "rokottaa" kalat ristiin vieraita bakteereita varten. Akvaarion vesi kun on melkoinen bakteeriviljelmä.
- paljastaa loiset uusissa kaloissa
- jne.
- miten karanteeniakvaario säilytetään kypsytetään ja puhdistetaan kunkin käyttökerran välillä.
- on käytettävissä myös sairaala-akvaariona, ja miten se kalustetaan ja kypsytetään?
Lisäksi ohjeet sopivat:
- sekä isoille plekoille, kiekoille, pienille tetroille ja miljoonakaloille jne.

Ei sitten enää anneta ristiriitaisia ohjeita.
Julkistan nuo ohjeet sitten vaikka sivuillani. Voihan ne tännekin laittaa vaikka stikkerillä.

Kun taas Jukka kommentoit, kerrotko vielä mikä ajatus tuossa ristiinymppäyksessä on? Eli kalan totuttaminen pääaltaan veteen menee vielä ihan ymmärrykseen, mutta minkä hiton takia karanteenista pitäisi missään olosuhteissa alkaa siirtämään vettä pääaltaaseen? Eikö tuossa kannattaisi siirtää kala varovasti haavilla ja nimenomaan välttää veden pääsemistä karanteenista pääaltaaseen.

Vai onko ajatuksena, että uudet kalat elävät symbioosissa jonkin vesibakteerin kanssa ja eivät tule toimeen ilman sitä

Noin minä tuon siirron olen tarkoittanut tehtäväksi; siis haavilla pääaltaaseen. Saattaa olla jossain väärin, joten hyvä että olet sen huomannut. Kerro missä, niin korjaan. Toisaalta eiköhän tuo korjaannu noissa uusissa ohjeissa, jotka edellä olen esittänyt laadittaviksenne.

[IderG]

Onpa erikoinen viestiketju. Vesijohtovesikaranteenin edut eivät ole minulle avautuneet.

Pidän karanteenia aivan välttämättömänä monestakin syystä. Ensinnäkin sen tarkoituksena on estää mahdollisia kalatauteja leviämästä tulokkaista omien akvaarioiden vanhoihin kaloihin. Toinen aivan yhtä ellei tärkeämpikin tavoite on sopeuttaa uudet kalat vesioloista ehkäpä uusin täysin erilaisiin. Mutta jos pitää siirtyä kotikaljasta simaan, miksi sen pitää tapahtua vissyveden kautta?

Useimmiten saamme uudet kalamme kaupan akvaarioista. Harvoin mukana seuraa analyysi vedestä, jossa ne ovat olleet. Kauppojen akvaariot ovat miltei poikkeuksetta hyvin kuormitettuja. Kaloja on tilavuuteen nähden aivan liikkaa. Hyvin usein hyvissäkin liikkeissä myyntiakvaarioihin tyhjennetään eri tukuista tulleet kuljetuspussit. Myyntiakvaarioiden vedet voivat siis sisältää todella kirjavan bakteerivalikoiman ohella jäämiä mitä erilaisimmista lisäaineista. Minun päähäni ei juolahtaisi pistää tällaisessa vedessä ehkä pitkäänkin uinutta kalaa esim. pääkaupunkiseudun vesijohtoveteen, joka on kloramiineineen ja muineen lisäksi hyvin pehmeää ja aika emäksistä (pH on usein aika paljon yli 8), vaikka apuna olisi kaikki mahdolliset kaupalliset vedenparantajat. Kalapussin pH voi esim. olla alle 6 eli ero on monisataa kertainen. Muutoksen vedestä toiseen pitäisi tapahtua vähitellen. Valitettavasti kalapussin pieni vesimäärä tekee sen mahdottomaksi.

Itse käytän karanteenissa sen akvaarion vettä, johon olen aikonut kalat sijoittaa. Veden saa aivan yhtä nopesti kuin kraanavedenkin. Toki useimmiten olen laittanut karanteenin valmiiksi jo hyvissä ajoin. Kalapussin tyhjennän saaviin, johon puhtaan veden ohella lisään 6-24 tunnin aikana vähitellen karanteeniakvaarion vettä. Vasta tämän jälkeen kalat voi siirtää karanteeniin. Mikä tässä järjestelyssä menee vikaan JJarvi?

Tuon kraanavesivaihtoehdon ymmärrän vain siinä tapauksessa, että uudet kalat pääsevät uuteen neitseelliseen akvaarioon. Eipä siihen taida monellakaan akvaristilla olla mahdollisuutta.

Pari sanaa vielä pilkkutaudista. Se on todella yleinen myös luonnossa. Siellä vain kalatiheys on niin pieni, että epidemioita ei yleensä synny. Toisin kuin etologimme väittää, pilkkutauti ei ole hävinnyt yhtään mihinkään edes Ruotsista. Minulle tuli joulun alla tetroja sikäläisestä tukusta. Niihin puhkesi pilkkutauti jo saavivaiheessa ennen kuin kalat pääsivät edes karanteeniin (juu, eikä tauti tullut minun ko. akvaariostani peräisin. Siinä ei ole ollut pilkkutautia ilmeisesti koskaan.) Eikä tapaus ollut mitenkään poikkeuksellinen. Näyttää siltä, että pilkkutauti on tullut vähitellen yhä resistimmäksi nykyisille lääkkeille. Se parannetaan monesti vain osittain ja uusissa oloissa tauti puhkeaa heti. Näyttää pahus olevan nykyisin vielä aika sitkeästi parannettavissa.

[JJVi]

Kerro missä, niin korjaan. Toisaalta eiköhän tuo korjaannu noissa uusissa ohjeissa, jotka edellä olen esittänyt laadittaviksenne.

Kun on selvinnyt että uudet kalat ovat varmasti terveitä, lisätään karanteeniakvaarioon vettä varsinaisesta akvaariosta, jotta kalat tottuvat tulevassa ympäristössään elävään pieneliöstöön ja muodostavat niille vasta-aineet. Tällä lailla kalat voidaan "rokottaa" passiivisesti.

Saattaa lisättävän biologisen "materiaalin" mahdollisen suuren määrän vuoksi olla syytä "rokottaa" myös varsinaisen akvaarion kalat uusien kalojen bakteeristoa vastaan lisäämällä myös karanteeniakvaarion vettä varsinaiseen akvaarioon eli ymppääminen ristiin

Tuossahan ristiinymppäys on yllä. Just nyt ei ehdi noita ohjeita tehdä, mutta voinhan mää ne värkkäillä

[jarvij]

" Itse käytän karanteenissa sen akvaarion vettä, johon olen aikonut kalat sijoittaa. Veden saa aivan yhtä nopesti kuin kraanavedenkin. Toki useimmiten olen laittanut karanteenin valmiiksi jo hyvissä ajoin. Kalapussin tyhjennän saaviin, johon puhtaan veden ohella lisään 6-24 tunnin aikana vähitellen karanteeniakvaarion vettä. Vasta tämän jälkeen kalat voi siirtää karanteeniin. Mikä tässä järjestelyssä menee vikaan JJarvi? "

Edellä jo muutamaan kertaan mainittu kalojen passiivinen immunisointi. Immuniteetti uusiille bakteereille ei synny muutamassa tunnissa. Siis siinä vaiheessa kun tuot kalat kaupasta pussissa ja panet ne siirtostressattuina bakteerisoppaan, jollaista akvaarion vesi on.
Karanteeniakvaarion voi pystyttää aikaisemmin, ja vaikka lisätä siihen vedenparannusainetta, jossa on suojakolloideja.

Mutta laatikaa ne hyvät kalojen karanteenausohjeet, joissa bakteeritaudit, loiset ja kalojen mahdolliset lääkitykset on huomioitu.

[Yanna]

Miten tämä keskustelu tuntuu niin tutulta?... Mitään uutta ei liene keksitty tämän jälkeen? http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 40&start=0

Yanna