siirtostressi
- siirtostressattuja kaloja ei liene järkevää pelotella häärimällä alituiseen karanteenin ympärillä; vedenpinta laskee ja nousee, vedelaatu vaihtelee.. Karanteenin pohja on kirkas, vaikkakin alta löytyisi tumma alusta. Lasi kuitenkin on edelleen kirkas ja kalat eivät varmastikaan koe tällaista ympäristöä stressivapaana.
- stressatuille kaloille lieneekin oleellista hyvät ja vakaat vesiolot. Nämä saavutetaan kypsyttämällä karanteeni ensin ja kaloja onkin täysin turha kiusata ammoniakilla ja mahdollisella nitriitillä usean viikon ajan.
- jos laji on erityisen herkkä vedenlaadun vaihteluille eikä siedä haitallisia yhdisteitä vedessä, niin lienee aika riskialtista karanteena ne pienessä kipossa, josta vettä on vaihdettava alituiseen, jottei haitallisia typpiyhdisteitä pääse kertymään veteen.
infektiopaine
bakteerit
loiset
- jos hanavedestä tulee kalojen tauteja aiheuttavia loisia ja bakteereita, niin yhtä pieni ero tässä kohden on kypsyttämättömän kuin kypsytetyn karanteeninkin välillä.
- jos tällä viitataan siihen, että kypstytetyssä karanteenissa bakteereilla on ollut aikaa muhia kolmisen viikkoa vedessä, niin entä sitten? Vesihän vaihdetaan kokonaan juuri ennen kalojen tuontia. Käytännössä katsoen vesi on siis lähelle talousvedenlaatua silloin, kun kalat laitetaan altaaseen, mutta kypsytetyssä karanteenissa mahdollinen talousveden sisältämä nitriitti kuitenkin katoaa varsin nopeasti - toisin kuin kypsyttämättömässä karanteenissa, jossa on vain toivottava, ettei nitriittejä ole liikaa ja kalat sietävät sen ko. pitoisuudessa.
- tietysti voidaan ajatella, että kypsässä karanteenissa, vaikka vesi vaihdetaankin täysin, on suurempi ymppi valmiina bakteereita, jotka sitten tuplaavat massansa nopeammin kuin suoraan talousveden mukana tullut bakteerialku. Tässä lienee syytä kysyä, mikä tällainen bakteeri on, joka herkästi tarttuu kalaan ja vielä aiheuttaa sairauden ja miksi kalat eivät altistuisi tälle bakteerille myös kypsyttämättömässä karanteenissa? Lähinnä oleellisimmat taudinaiheuttaja lienevät kalojen mukana tulleet, eikä siihen määrään pysty vaikuttamaan karanteeniin laadulla (kypsytetty vs kypsyttäm.).
- luonnollisesti stressatut kalat ovat alttiimpia sairastumaan kuin stressivapaassa ympäristössä oleilevat kalat. Tässä kohden tullaan takaisin siihen kysymykseen, missä määrin jatkuva altaan ympärillä hääriminen, vedenvaihto ja vedessä oleva ammoniakki/nitriitti vaikuttaa kalojen kokemaan stressiin. Tuskin ainakaan vähentämällä sitä.
lääkitykset
- lääkistys hoituu samoin kypsytetyssä kuin kypsyttämättössä karanteenissakin. Jos lääke vaikuttaa bakteereihin - mahdollisesti siten myös hyviinkin - lienee järkevää ottaa suodattimesta patruuna pois ja korvata se uudella tai pestä tuo ko. patruuna huolellisesti. Lääkkeita annosteltaessa saatetaan menettää se etu, jonka kypsytetty karanteeni suo, mutta ainahan ei suinkaan tarvitse lääkitä! Yleisin uhka, jota lääkitään karanteenissa, lienee pilkkutauti, joka on helposti hoidettu pois.
Olisihan varsin ikävää, jos uusien kalojen lisäksi menettäisit vanhojakin puutteellisen ja/tai virheellisen karanteenin vuoksi.
Tuollaisia tapauksia täällä on viime aikoina toisissa säikeissä käsitelty.
Millä tavoin karanteenin kypsyttäminen vaikuttaa lopputulokseen? Tuleeko kypsytettyyn karanteeniin joku uusi outo bakteeri, joka voikin olla kohtakas vanhoille kaloille, mutta kypsyttämättömässä karanteenissa ei tällaista bakteeria tavata sitten lainkaan?
Olennaisin osa karanteenia on sen pituus. Jos karanteenaus kestää vaikka pari kuukautta, niin millä tavoin kypsytetty karanteeni ja kypsyttämätön eroavat loppuvaiheessa toisistaan? Ei millään tavoin; molemmat ovat tässä vaiheessa "kypsyneitä" - poikkeuksen tekee vain toinen karanteeni, joka oli sitä jo alusta saakka.
Jos em. viitataan siihen, että karanteeniaika on monasti liian lyhyt, niin se on oma lukunsa. Tässä säikeessä puhutaan siitä, tarvitseeko karanteenia kypsyttää lainkaan.
Korudonna kirjoitti:Minua on alkanut hieman ihmetyttää karanteerauksen järjellisyys, vaikuttaa sen verran mutkikkaalle.
Eipä tuo mutkikasta ole, mutta siitä toki voi tehdä mutkikkaan ja aikaa vievän, jos haluaa kykkiä karanteenin vieressä mitaten vesiarvoja alituiseen ja vaihtamalla vettä vähentäen haitallisten yhdisteiden määrää

Varsinkin jos niitä näyttää veteen kertyvän siten, että vettä on syytä vaihtaa 3-4 tunnin välein. Tällöin eii liene kovinkaan mukavaa viettää seuraavia viikkoa nukkuen 3h pätkissä.. Mutta toki kukin saa tehdä kuten haluaa tai toivoa, ettei kalat kellu väärin päin seuraavana aamuna.
Ideaalista olisikin äärettömän suuri karanteeni ja pienen pieni sintti. Näin tautia aiheuttavien organismien määrä kalaa kohden on pieni, eikä kala altistu jatkuvasti näille. Tällaisia suuria karanteeneja ei liene kellään, vaan karanteenit ovat tyypillisesti alta sadan litran kippoja, jossa kaloja on useita. Tällaisessa ympäristössä kalat altistuvat alituiseen taudinaiheuttajille. Siksi onkin tärkeää, että kalat voivat mahdollisimman hyvin, jotta kykenevät vastustamaan vieraita organismeja.
Ei olisi mitenkään liioiteltua, että karanteenia varten hankittaisiin pieni sterilisaattori, jonka läpi vesi kiertää koko ajan. Vettä on mahdotonta puhdistaa täysin puhtaaksi sterilisaattorin avulla, koska vesi ei kierrä akvaariossa vain yhteen suuntaan - ts. sterilisaattorin läpi, mutta sillä voidaan varmasti vähentää taudinaiheuttajien määrää vedessä jossain määrin. Toisaalta sterilisaattorin takia karanteenauksen aikaa saattaisi olla mielekästä pidentää.