Karanteeniallas; kypsytys vai ei?

[memma]

maisu, minäkin vähän.. Minulla on uusi allas kypsymässä multaympistä ja siihen tulee kalat todennäköisesti ensi viikolla. Siellä on muovikasvit, uusi suodatinpatruuna, uusi hiekka ym. -ja nyt näyttää pahasti siltä, että tuleville kaloilleni olisikin parasta että laitan ne "tyhjään ja puhtaaseen" raakaan altaaseen suoraan vesijohtoveteen; karanteenaan ne sitten siinä ja pikkuhiljaa totutan ne uuden, kypsän, altaansa veteen..

Maltan tuskin odottaa että kaverit TÄSTÄ kuulevat! Muutenkaan eivät voi enää hillitä nauruaan näistä mun akvatouhuista.

-Tuohan muuten hämäävästi muistuttaisi aika lailla sitä kalojen kotiutusta jonka suoritin joskus 80-luvulla: vedet ja pari kasvia altaaseen ja parin päivän päästä kaikki (ja niitä olikin aika paljon..) kalat. Molskis. Hyvä tuli. -Ympäri mennään, yhteen tullaan.

[111na]

Kalattomassa kypsytyksessä viimeistään nyt on aika kyseenalaistaa mahdollisimman suuren bakteeriston kasvattamisen mielekkyys niittenkin, jotka ovat orjallisesti mikrobiologian professoreita kumartaneet. Hieman tutkia mielessään sitäkin, paljonko ammoniumia muodostuu kalaston saapuessa. Se myllerrys ja uudelleenjärjestäytyminen mikä ylisuuren ammoniuminsyötön seurauksena sitten kalojen kanssa pieneliöissä tapahtuu, ei voine olla vaikuttamatta myös epätoivottuun bakteeristoon. Pääsääntöisesti eliöstön määrä akvaariossa vähenee, koska ravinteen tulo jyrkästi laskee. Vai olenko jotenkin hakoteillä?

[JJVi]

Väittelyn tarkoituksena on perustella oma näkökulmansa ja saada lukija / kuulija vakuuttuneeksi oman mielipiteensä oikeellisuudesta. Heille, jotka tähän koomisiakin piirteitä saaneeseen keskusteluun eivät halua suoraan osallistua, voivat ilmaista näkemyksensä äänestyksessä tuolla OT osastolla.

Edit: Linkki äänestykseen tässä, että löytyy jatkossakin. -Skroik-

[jarvij]

Kukin tyylillään.
Minä noudatan tällaisia ohjeita karanteenauksessa.
Kalatautien jatkuva yleistyminen antaa siihen perustan.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php

[VilleJ]

Väittelyn tarkoituksena on perustella oma näkökulmansa ja saada lukija / kuulija vakuuttuneeksi oman mielipiteensä oikeellisuudesta.

Paitsi, että minä haluan saada vastauksia, mutta kukaan ei niitä anna Tässä muutama muistutukseksi, jos joku vannoitunut kypsyttämättömän karanteenin ystävä voisi jotain vastata:

1. Mitä haittaa kypsyttämisellä saavutetaan? Altistetaan kalat jollekin oudolle taudille?

2. Ennen kalojen laittoa karanteeniin, vaihdetaan vesi täysin. Uusi hanavesi tilalle ja tarvittaessa käsitellään se nyt vaikka vedenparannusaineella ja lasketaan pH:ta tms. Kalat sitten vain karanteeniin. Bakteerit lisääntyvät vedessä, mutta kas kummaa niin lisääntyvät yhtälailla senkin karanteenin vedessä, jota ei olla lainkaan kypsytetty. Miksi kypsytetyn akvaarion bakteerit samasta vedestä lähtöisin ovat pahempia kuin kypsyttämättömän akvaarion kohdalla?

3. Miten emäksisessä vedessä estetään haitallinen ammoniakki, joka kypsytetyssä karanteenissa hapetettaisiin nopeasti nitraatiksi?

4. Miten toimitaan tilanteissa, joissa karanteenissa ilmenee nitriittiä - samoin hanavedessäkin? Mistä nitriititöntä vettä tilalle? Kypsässä akvaariossa esiintyisikin vain nitraatteja.

Ja eri vaihtoehdot. Miten eroavat toisistaan?

Tapaus 1. Karanteeni on kypsytetty vain ammoniakkia käyttäen. Juuri ennen kalojen tuontia vesi vaihdetaan ja käsitellään sopivaksi.

Tapaus 2. Karanteenia ei ole kypsytetty ammoniakilla. Sekaan heitetty ties mitä liikkeistä saatavia "kypsytysaineita". Vesi vaihdetaan juuri ennen kalojen tuontia ja käsitellään sopivaksi.

Tapaus 3. Karanteenia ei olla kypsytetty lainkaan. Juuri ennen kalojen tuontia vesi vaihdetaan ja käsitellään sopivaksi.

Sitä on turha jankata, että "tämä on se parempi tapa", jos ei toista tapaa kumota huonona. Minä olen antanut vastaääneni kypsyttämättömälle karanteenille, koska siitä jouduttaisiin vaihtamaan vettä parikin kertaa päivässä - ellei useamminkin, jos ammoniakin tai nitriittin kanssa tulee ongelmia. Kypsytetyssä karanteenissa tällaista ongelmaa ei todennäköisesti pääse lainkaan syntymään.

2-0 kypsytetylle karanteenille (1p 'ei ammoniakkia', 1p 'ei nitriittiä').

[kirjo]

Mä olen satavarma, että muutaman kuukauden kuluttua täällä keskustellaan siitä, pitääkö sitä pääallastakaan ylipäänsä kypsyttää, vai voiko kalat heittää sinne samalla kun täyttelee purkkia vedellä.
Ja edelleenkään en tule minäkään lukemaan perusteita tälle toiminnalle, vaikka puolet palstalaisista lopettaa kaiken kypsyttämisen. Tulee olemaan kauppiailla tukalat paikat, kun syytetään heitä "sairaiden" kalojen myynnistä...emmämitään kypsytä kun akvaariopalstalla sanottiin et se on vaarallista, anna mulle uudet fisut...

Jännää.

[111na]

Miksi kypsytetyn akvaarion bakteerit samasta vedestä lähtöisin ovat pahempia kuin kypsyttämättömän akvaarion kohdalla?

Kypsymättömässä vaihdetaan sitä vettä useammin, jolloin siinä on vähemmän toivomattomia eliöitä. Se edellyttää hyvää hanaveden laatua.

Mä olen satavarma, että muutaman kuukauden kuluttua täällä keskustellaan siitä, pitääkö sitä pääallastakaan ylipäänsä kypsyttää, vai voiko kalat heittää sinne samalla kun täyttelee purkkia vedellä.

Siitä on keskusteltu aina, joten miksi se muuttuisi! Keskitie voisi olla hyvä.

[jarvij]

Lukuhaluja:
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/taudmuut.php
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/immunolo.php
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kirjalli.php

Siitä se lähtee.

[VilleJ]

Kypsymättömässä vaihdetaan sitä vettä useammin, jolloin siinä on vähemmän toivomattomia eliöitä. Se edellyttää hyvää hanaveden laatua.

Hanavesi tulisi käsitellä jatkuvasti, kloori/kloramiinit poistaa samoin metallit.

Usein ollaan myös kritisoitu sitä, että vedenvaihdoilla ei bakteerimäärää vähennetä, koska bakteerit tuplaavat massansa sen verran nopeasti (ei kaikki, mutta osa). Miksi ne bakteerit karanteenissa poikkeuksen tekisivät?

Lukuhaluja:

Kiitos vain, mutta mulle riittää lyhyet vastauksetkin

Mikä on tehokkain tapa lopettaa keskusteluaiheesta, johon ei pysty vastaamaan? Antamalla litania lähdemateriaalia vastapuolelle luettavaksi

[jarvij]

Jetsulleen! Vastaaminen aiheuttaisi taas sarjan uusia kysymyksiä. Opistelu kannattaa.

Toisaalta "pysty vastaamaan" voidaan korvata "halua, jaksa tai edes enää viitsi vastata", koska asia on jo noissa linkeissä perusteltu.
Valtaosa tuolla äänestyksessä joko ei karanteenaa lainkaan tai tekee sen pääakvaarion vedellä.
Joten se siitä.

[Johannavee]

Väittelyn tarkoituksena on perustella oma näkökulmansa ja saada lukija / kuulija vakuuttuneeksi oman mielipiteensä oikeellisuudesta.

Kyllä! Ja nämä argumentit tulee esittää selkeästi ja porsaanreiättömästi.

[jarvij]

Toisaalta varsin luettu säie ja toisaalta tuo äänestys osoittaa että turhat ovat ohjeet.
Perustellusti se siitä.

[111na]

Enemmistö ilmoittaa karanteenaavansa. Siis ohjeita ei tarvita? Melkein kolmasosa ei karanteenaa, siis ohjeita ei tarvita? Onko mikään muukaan johtopäätös järkevä? Vain kolmasosa ilmoittaa luottavansa kauppiaan karanteeniin, joten hyvin yleisesti karanteenin tarpeellisuus on opittu? (:))

[teemu7117]

Kun täällä muutkin jankkaavat samoja asioita viestistä toiseen, niin miksen minäkin.

Mielestäni on tärkeintä kysyä etukäteen akvaariokauppiaalta, jolta kalansa itse kukin ostaa, että mitä mieltä hän on karanteenauksesta ja miten toimitaan, jos uusien kalojen mukana tulee jokin tauti tai uudet kalat kuolevat. Näin pystyy ikävät ongelmat välttämään.

Jos kauppiasta ei kiinnosta kalojen kohtalo sen jälkeen kun ne on myyty niin sitten on syytä vaihtaa liikettä.

Jos kerrot kauppiaalle esimerkiksi, että aiot laittaa ostamasi lehtikalat 40 litran sammioon, jossa on ainoastaan joku härkki vettä kierrättämässä ja aiot vaihtaa vedestä puolet suoraan hanasta joka päivä ja heittää sekaan vähän happoa, että pH on oikea niin kauppias mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei aio korvata kaloja, jos ne ykskaks kuolevat. Ihmejuttu.

Jos sen sijaan asiantuntevasti kerrot, että aiot karanteenata kalat kypsässä akvaariossa, jossa vesiarvot ovat oikeat ostamaasi lajia varten niin silloin kauppiaalla ei pitäisi olla mitään sitä vastaan, että hän korvaa kalat tai kustantaa lääkkeet, mikäli joku tauti kaloissa on. Tässä vaiheessa lienee aivan sama onko akvaario alunperin kypsytetty steriileillä laitteilla ammoniakilla ja kukkamullalla vai ottamalla hiekkaa esim. toisesta akvaariosta.

Tuolla aiemmin oli puhetta kalojen pakkaamisesta siten, että ne selviävät matkasta kotiin, niin tottakai vastuu siitä että kalat selviävät kuljetuksesta on kauppiaalla. Hyvissä liikkeissä meilläpäin kauppias kysyy asiakkaalta, että millä kulkupelillä kalat on lähtemässä uuteen kotiinsa ja kuinka kauas ja pakkaa kalat sen mukaan. Jos liikkeestä lähtiessä asiakas kertoo ajavansa polkupyörällä kalapussi tarakalla tunnin matkan kotiin 15 asteen pakkasessa niin kauppias ei kaloja myy.

[Johannavee]

Juu, Teemun kanssa samoilla linjoilla.
Kun esim. ostin noita kiekkoja, niin kyllä kauppiaalle oli tärkeää, että ne sijoitetaan varmuudella kypsyneeseen altaaseen. Lisäksi kauppias kehoitti ottamaan heti yhteyttä, jos jotain ongelmaa ilmenee. Eli kauppiaan taholta tuli tämä yhteydenottopyyntö. Ihan hyvillä mielillä kiekot ostin. Eli kannattaa olla tarkkana mistä kalansa hommaa jo alunperinkin, ja asiallinen kauppias myös ottaa selvää, mihin kalat ovat joutumassa/pääsemässä.

[jarvij]

Enemmistö ilmoittaa karanteenaavansa. Siis ohjeita ei tarvita? Melkein kolmasosa ei karanteenaa, siis ohjeita ei tarvita? Onko mikään muukaan johtopäätös järkevä? Vain kolmasosa ilmoittaa luottavansa kauppiaan karanteeniin, joten hyvin yleisesti karanteenin tarpeellisuus on opittu? (:))

Karanteenaa kyllä, mutta miten. Moniko karanteenaa pääakvaariosta kypsytetyllä vedellä?
Moniko huomioi ihfektiopaineen? jne. Moniko tuntee bakteerit ja loiset riittävästi jne. ?

http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php

[korudonna]

Minua on alkanut hieman ihmetyttää karanteerauksen järjellisyys, vaikuttaa sen verran mutkikkaalle.

Olen tässä asiassa sen verran "luomu", että ehkä olisi viisasta luottaa luonnon omiin bakteerien hyvä/paha taisteluihin. Niissä heikot kalat karsiutuu pois ja vahvat jäävät jatkamaan menoa.

Eikö ole kalalle aika luonnotonta ja stressaavaa olla kolmesta kuuteen viikkoon JJärven sivuilla kuvatun karanteenin oloissa! Ainakin minua hirvittää sellaiset olot kalalla.

[jarvij]

Ehkäpä annat paremman ohjeen, jossa huomioidaan erilaiset vaihtoehdot:
siirtostressi
infektiopaine
bakteerit
loiset
lääkitykset
jne.

Olisihan varsin ikävää, jos uusien kalojen lisäksi menettäisit vanhojakin puutteellisen ja/tai virheellisen karanteenin vuoksi.
Tuollaisia tapauksia täällä on viime aikoina toisissa säikeissä käsitelty.

http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php

[VilleJ]

siirtostressi

- siirtostressattuja kaloja ei liene järkevää pelotella häärimällä alituiseen karanteenin ympärillä; vedenpinta laskee ja nousee, vedelaatu vaihtelee.. Karanteenin pohja on kirkas, vaikkakin alta löytyisi tumma alusta. Lasi kuitenkin on edelleen kirkas ja kalat eivät varmastikaan koe tällaista ympäristöä stressivapaana.

- stressatuille kaloille lieneekin oleellista hyvät ja vakaat vesiolot. Nämä saavutetaan kypsyttämällä karanteeni ensin ja kaloja onkin täysin turha kiusata ammoniakilla ja mahdollisella nitriitillä usean viikon ajan.

- jos laji on erityisen herkkä vedenlaadun vaihteluille eikä siedä haitallisia yhdisteitä vedessä, niin lienee aika riskialtista karanteena ne pienessä kipossa, josta vettä on vaihdettava alituiseen, jottei haitallisia typpiyhdisteitä pääse kertymään veteen.

infektiopaine
bakteerit
loiset

- jos hanavedestä tulee kalojen tauteja aiheuttavia loisia ja bakteereita, niin yhtä pieni ero tässä kohden on kypsyttämättömän kuin kypsytetyn karanteeninkin välillä.

- jos tällä viitataan siihen, että kypstytetyssä karanteenissa bakteereilla on ollut aikaa muhia kolmisen viikkoa vedessä, niin entä sitten? Vesihän vaihdetaan kokonaan juuri ennen kalojen tuontia. Käytännössä katsoen vesi on siis lähelle talousvedenlaatua silloin, kun kalat laitetaan altaaseen, mutta kypsytetyssä karanteenissa mahdollinen talousveden sisältämä nitriitti kuitenkin katoaa varsin nopeasti - toisin kuin kypsyttämättömässä karanteenissa, jossa on vain toivottava, ettei nitriittejä ole liikaa ja kalat sietävät sen ko. pitoisuudessa.

- tietysti voidaan ajatella, että kypsässä karanteenissa, vaikka vesi vaihdetaankin täysin, on suurempi ymppi valmiina bakteereita, jotka sitten tuplaavat massansa nopeammin kuin suoraan talousveden mukana tullut bakteerialku. Tässä lienee syytä kysyä, mikä tällainen bakteeri on, joka herkästi tarttuu kalaan ja vielä aiheuttaa sairauden ja miksi kalat eivät altistuisi tälle bakteerille myös kypsyttämättömässä karanteenissa? Lähinnä oleellisimmat taudinaiheuttaja lienevät kalojen mukana tulleet, eikä siihen määrään pysty vaikuttamaan karanteeniin laadulla (kypsytetty vs kypsyttäm.).

- luonnollisesti stressatut kalat ovat alttiimpia sairastumaan kuin stressivapaassa ympäristössä oleilevat kalat. Tässä kohden tullaan takaisin siihen kysymykseen, missä määrin jatkuva altaan ympärillä hääriminen, vedenvaihto ja vedessä oleva ammoniakki/nitriitti vaikuttaa kalojen kokemaan stressiin. Tuskin ainakaan vähentämällä sitä.

lääkitykset

- lääkistys hoituu samoin kypsytetyssä kuin kypsyttämättössä karanteenissakin. Jos lääke vaikuttaa bakteereihin - mahdollisesti siten myös hyviinkin - lienee järkevää ottaa suodattimesta patruuna pois ja korvata se uudella tai pestä tuo ko. patruuna huolellisesti. Lääkkeita annosteltaessa saatetaan menettää se etu, jonka kypsytetty karanteeni suo, mutta ainahan ei suinkaan tarvitse lääkitä! Yleisin uhka, jota lääkitään karanteenissa, lienee pilkkutauti, joka on helposti hoidettu pois.

Olisihan varsin ikävää, jos uusien kalojen lisäksi menettäisit vanhojakin puutteellisen ja/tai virheellisen karanteenin vuoksi.
Tuollaisia tapauksia täällä on viime aikoina toisissa säikeissä käsitelty.

Millä tavoin karanteenin kypsyttäminen vaikuttaa lopputulokseen? Tuleeko kypsytettyyn karanteeniin joku uusi outo bakteeri, joka voikin olla kohtakas vanhoille kaloille, mutta kypsyttämättömässä karanteenissa ei tällaista bakteeria tavata sitten lainkaan?

Olennaisin osa karanteenia on sen pituus. Jos karanteenaus kestää vaikka pari kuukautta, niin millä tavoin kypsytetty karanteeni ja kypsyttämätön eroavat loppuvaiheessa toisistaan? Ei millään tavoin; molemmat ovat tässä vaiheessa "kypsyneitä" - poikkeuksen tekee vain toinen karanteeni, joka oli sitä jo alusta saakka.

Jos em. viitataan siihen, että karanteeniaika on monasti liian lyhyt, niin se on oma lukunsa. Tässä säikeessä puhutaan siitä, tarvitseeko karanteenia kypsyttää lainkaan.

Minua on alkanut hieman ihmetyttää karanteerauksen järjellisyys, vaikuttaa sen verran mutkikkaalle.

Eipä tuo mutkikasta ole, mutta siitä toki voi tehdä mutkikkaan ja aikaa vievän, jos haluaa kykkiä karanteenin vieressä mitaten vesiarvoja alituiseen ja vaihtamalla vettä vähentäen haitallisten yhdisteiden määrää Varsinkin jos niitä näyttää veteen kertyvän siten, että vettä on syytä vaihtaa 3-4 tunnin välein. Tällöin eii liene kovinkaan mukavaa viettää seuraavia viikkoa nukkuen 3h pätkissä.. Mutta toki kukin saa tehdä kuten haluaa tai toivoa, ettei kalat kellu väärin päin seuraavana aamuna.

Ideaalista olisikin äärettömän suuri karanteeni ja pienen pieni sintti. Näin tautia aiheuttavien organismien määrä kalaa kohden on pieni, eikä kala altistu jatkuvasti näille. Tällaisia suuria karanteeneja ei liene kellään, vaan karanteenit ovat tyypillisesti alta sadan litran kippoja, jossa kaloja on useita. Tällaisessa ympäristössä kalat altistuvat alituiseen taudinaiheuttajille. Siksi onkin tärkeää, että kalat voivat mahdollisimman hyvin, jotta kykenevät vastustamaan vieraita organismeja.

Ei olisi mitenkään liioiteltua, että karanteenia varten hankittaisiin pieni sterilisaattori, jonka läpi vesi kiertää koko ajan. Vettä on mahdotonta puhdistaa täysin puhtaaksi sterilisaattorin avulla, koska vesi ei kierrä akvaariossa vain yhteen suuntaan - ts. sterilisaattorin läpi, mutta sillä voidaan varmasti vähentää taudinaiheuttajien määrää vedessä jossain määrin. Toisaalta sterilisaattorin takia karanteenauksen aikaa saattaisi olla mielekästä pidentää.

[jarvij]

Menee se näinkin, mutta lyhyemmällä leikkaamisella ja liimaamisella:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php
Ei tuo minustakaan mutkikasta ole!


Pitääkin taas kukistaa tuota äänestystä.

[IderG]

Me kaikki elämme ympäristössä, joka on täynnä bakteereita, jopa sairautta-aiheuttavia. Hyvässä fysiologisessa kunnossa oleva niin ihminen kuin kalakin pystyy useimmissa tapauksissa torjumaan bakteereita. Fyysinen kunto voi syistä tai toisista alentua ja altistaa bakteerien hyökkäyksille. Sen vuoksi minusta on täysin väärin keskittyä kalojen kotuttamisessa ja karanteenaamisessa yksinomaan bakteereihin. Esimerkkinä on JJarven karanteeniohjeet. Niissä ei ole esim. halaistua sanaa kalojen kotiuttamisesta eli siitä mitä tapahtuu kalalle kaupan ja kotiakvaarion välillä (Olipa kyseessä sitten karanteeniallas tai seura-akvaario).

Väitän, että huomattavasti useampi kala on kuollut puutteellisen kotiuttamisen kuin kotiakvaariosta kalaan mahdollisesti joutuvien bakteerien vuoksi. Kun kalat lätkästään kauppojen liemistä kypsyttämättömään vesijohtovettä sisältävään akvaarioon, ne kuolevat melkoisella varmuudella. Eikä siihen tarvita edes bakteereita. Aivan niin kuin kävi tämän keskustelun aloittaneessa tapauksessa.

Vesi voi olla kaloille monella tapaa vahingollista. Monia asioita voidaan mitata (lämpötila, pH, nitriitit, tietty kovuus ym.) Hyvin monia taas ei. Riittävän pitkään hyvin hoidetussa akvaariossa, jossa vielä kalatkin ainakin näennäisesti voivat hyvin, on todennäköisesti kohtuullisen vähän kaloja haittaavia tekijöitä. Sen vuoksi olen jo vuosikymmeniä käyttänyt varsin hyvällä menestyksellä käytössä olevan akvaarion laimennettua vettä karanteeniakvaarioissani.

Karanteenin pitäisi olla riittävän pitkä. Kalojen pitäminen viikkoja hiekattomassa, kasvittomassa, mustalla muovilla peitetyssä akvaariossa on stressi, josta kaikki kalat eivät ehkäi toivu välttämättä koskaan ja mielestäni eläinrääkkäystä.

[Maisu]

Toisaalta varsin luettu säie ja toisaalta tuo äänestys osoittaa että turhat ovat ohjeet.

Perustellut ja pätevät ohjeet ovat tervetulleita, mutta eivät sellaiset jotka muuttuvat sen mukaan mitä mielipidettä niiden kirjoittaja minäkin päivänä edustaa.

Paljon puhutaan siitä että jokaisella akvaariolla pitäisi liikkeessä olla omat hoitovälineet ja haavit, mutta silti kukaan ei tähän mennessä ole maininnut karanteenaavansa samasta liikkeestä samalla kertaa eri altaista ostettuja kaloja useammassa kuin yhdessä karanteenialtaassa. On eri asia karanteenata kaloja omien vanhojen kalojensa suojelemiseksi kuin pyrkiä turvaamaan uusienkin terveys. Suurimmalle osalle näyttäisi riittävän se vanhojen kalojen suojeleminen jolloin ohjeetkin tietysti voivat olla erilaiset.

Jukka Järvi mainitsi kalatuberkoloosin olleen tuntematon Siltamaan kirjoissa ja löytyvän Markku Varjon vuonna 1982 ilmestyneestä Elävä akvaario -nimisestä teoksesta. Toisaalta Siltamaa listaa (Akvaario värikuvina, 1958) selkärangan käyristymän olevan merkki puutostaudista tai synnynnäisestä viasta ja vatsan sisäänpainumiselle annetaan selitykseksi Ichthyophonus tai nälkälakko. Aika helposti tulee ajatelleeksi, että ovatkohan nuo nyt niin kovin loppuun tutkittuja selityksiä? Elävä akvaario tietää kertoa, että suurin osa kaloista kantaa tuberkuloosibakteeria.

Jokainen, joka on tosissaan harrastanut akvaariokaloja aikavälillä 1982-2005, tietää, ettei vuoden 1982 kaloista suinkaan kuollut "suurin osa" tuberkuloosimaisiin oireisiin vaan kalat elivät ja elävät pitkään ja terveinä. Jos tuberkuloosi nyt vie kokonaisia akvaarioita ja aiheuttaa näin suurta hälyä, kannattaisi minun mielestäni syytä etsiä ensisijaisesti olosuhteista ja toissijaisesti äkäisemmäksi muuntuneesta bakteerikannasta, jollaisesta meillä kaiketi kuitenkaan ei ole mitään kirjallisia viitteitä? Esimerkiksi vesijohtovesi ei mielestäni ole tänä päivänä enää samaa laatua kuin se oli karkeasti rajattuna aikavälillä 1985-1998. Kaloille annetaan nykyään paljon enemmän tuoreruokaa, mutta onko siinä tosiaan kaikki tarpeellinen? Mitä kasvatusvaiheessa Aasian farmeilla tapahtuu, millaisia lääkityksiä käytetään "varmuuden vuoksi"?

[111na]

Niistä kaupallisista 'kypsytysaineista' vain ja niitten suosittelemisesta.

Niitä jos ohjeen mukaan käytetään, ei vettä liiemmin vaihdeta. Kun vaihdetaan, joutuvat ne viemäriin. Vaihtamatta ei voi olla, koska nuo aineet eivät toimi.

Mitä tietoa sitten on niitten haitattomuudesta, kun ne sisältävät eloperäistä ainesta ja ainakin bakteerien 'ruokaa' ja mitä ihmeen eroa aineilla olisi elävän mullan akvaarion tuomaan? Yhden eron näen ainakin: jälkimmäisestä saadaan elämää, joka vedessä muuntautuu omanlaisekseen 'yhteisökseen'.

Mutupohjalta en moisia kehotuksia lähtisi esittämään. (Paraskin sanoja! =) Sen sijaan kysyn miksi mullan tuoma bakteeristo ja aines olisi huonompi vaihtoehto kuin kypsytysaine jossa tulee vain sitä ainesta - mitä ilmeisimmin - ilman elämää.

Tiedämmehän ettei luonto tunne tyhjiöitä ja eristystä - ruoka ilman syöjää on yksi tällainen.

[jarvij]

IderG kirjoitti mm.:
" Karanteenin pitäisi olla riittävän pitkä. Kalojen pitäminen viikkoja hiekattomassa, kasvittomassa, mustalla muovilla peitetyssä akvaariossa on stressi, josta kaikki kalat eivät ehkäi toivu välttämättä koskaan ja mielestäni eläinrääkkäystä."

Tuossa olen kanssasi samaa mieltä.

Muovikasvit ja luola sekä tumma tausta antavat suojan. Pohja voi olla vaikka Sika Top Seal laasista. Tärkeää on että kalojen ulosteet ovat tarkasteltavissa, akvaario helposti puhdistettavissa, ja ettei pilkkutauti pääse leviämään.
Miksi tuo musta muovi. Silla voi toki rauhoittaa kalaa alun toipumisvaiheessa jonkun tunnin kun kala toipuu siirtostressistä.

Kotiuttamisohjeet lisään toki tai täydennän niitä.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php

Liina kirjoitti:
"Sen sijaan kysyn miksi mullan tuoma bakteeristo ja aines olisi huonompi vaihtoehto kuin kypsytysaine jossa tulee vain sitä ainesta - mitä ilmeisimmin - ilman elämää. "
Juuri tuo ilman elämää, se pienentää infektiopainetta.

Kiva muuten kun saa palautetta. Vuosia olen jo turhaan odotellut. Ehkäpä yhdessä tarkastelemme muitakin sivujani.
Palautelomakekin oli tyhjänpanttina vuodesta toiseen.

[111na]

Me kaikki elämme ympäristössä, joka on täynnä bakteereita, jopa sairautta-aiheuttavia.

-------

Juuri tuo ilman elämää, se pienentää infektiopainetta.

Tiedämmehän ettei luonto tunne tyhjiöitä ja eristystä - ruoka ilman syöjää on yksi tällainen. Eikö ole parempi antaa tasapainon syntyä ja edistää sitä (myös karanteenissa) kuin taistella väistämätöntä vastaan liikaa. Jos mullassa tulee riskitekijöitä (mitä?), tulee sieltä yhtälailla myös hyödyllistä. Kalatkin sinne tulevat, jotka eivät ole muovista. Eikö vedenvaihdot riitä taistelussa veden runsasta elämää vastaan?

Eipä minulla muuta. Nythän keskustelu voisi siirtyä mekaanisesta kokonaisvaltaiseen, mihin mm. IderG hyvin viittasi.