Punaposkitonkija?
Valvoja: Moderaattorit
Punaposkitonkija?
Mikähän tonkija kyseessä, luultavasti jonkin sortin täplätonkija. Leppävaariossa punaposkitonkija nimellä. Kiireessä en kysynyt ja nyt jäi vaivaamaan tieteellinen nimi. Poikaset olivat n. 7cm ja päässä silmien kohdalla musta pystyviiva, kiduskansissa punaista ja keskellä kalaa musta täplä. Pyöreämuotoinen pää, ei tyypillinen "tonkijamalli". Kalan väritys kimalteli hopeana. Muistutti jollain tapaa neitotonkijaa.
Mikähän tämän lajin tieteellinen ja suomalainen nimi on ihan oikeasti?
Puhutaan klovnitonkijasta (Guianacara geayi), Guianacara sp. "Red Cheek":sta ja punaposkitonkijasta. Ks. mm. tästä. Viskari Ruoholahdessa yhdistää: klovnitonkija Guianacara geayi (sp."red cheek"). Onko kuitenkin niin, että klovnitonkija on erikseen ja "Red Cheek" erikseen (sanottakoon häntä nyt vaikka nimellä punaposkitonkija) vai onko kyseessä sama laji? Onko kalannimiluettelossa mainittu näitä lajeja?
Puhutaan klovnitonkijasta (Guianacara geayi), Guianacara sp. "Red Cheek":sta ja punaposkitonkijasta. Ks. mm. tästä. Viskari Ruoholahdessa yhdistää: klovnitonkija Guianacara geayi (sp."red cheek"). Onko kuitenkin niin, että klovnitonkija on erikseen ja "Red Cheek" erikseen (sanottakoon häntä nyt vaikka nimellä punaposkitonkija) vai onko kyseessä sama laji? Onko kalannimiluettelossa mainittu näitä lajeja?
Viimeksi muokannut Tiinanen, 16:06, 10.03.2005. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Laittamalla sopivan määrän viinaa akvaarioosi saat kalojesi silmät turpoamaan ja saat ne uimaan hassulla tavalla. (Lähde: Niksipirkka to be.)
Meillä polskii altaassa seitsenpäinen parvi klovnitonkijoita (Guianacara geayi). Seurana on kiekkoja. Ei rettelöi eikä ole muutenkaan agressiivinen.
Ruokaillessa tosin pitää olla kekseliäisyyttä: klovnit ovat todella nopeita syömään, ahmatteja
ja kiekot hitaita joten kahden puolen allasta pitää ruokkia jotta kaikki saavat osansa. On siitä klovista sitten hyötyäkin, putsaavat pohjan ruuantähteistä. Tykkäävät hienosta hiekkapohjasta tonkimisen vuoksi.
Klovnitonkija on ainakin minun mieleinen kala, upea parvessa eikä niin ihan pieni sintti. Puuhailevat koko ajan pohjalla tai muuten vain uiskentelevat.
Ruokaillessa tosin pitää olla kekseliäisyyttä: klovnit ovat todella nopeita syömään, ahmatteja
Klovnitonkija on ainakin minun mieleinen kala, upea parvessa eikä niin ihan pieni sintti. Puuhailevat koko ajan pohjalla tai muuten vain uiskentelevat.
-
Jani
- Advanced Member

- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Klovnin aggre-taso
Tuossa Zelda ehtikin jo kehumaan klovneja kilteiksi tonkijoiksi. Minä heitän peliin hieman eriävän kokemuksen. Kaverini altaassa on eripuraa havaittavaissa itse klovnitonkijoiden joukossa ja vieläpä pikku sotaa tulisuiden kanssa.
Tappelut alkoivat, kun klovnit kasvoivat isoiksi ja rupesivat valitsemaan pareja ja reviirejä. Kyseisessä altaassa oli aluksi 6 klovnia ja pari tulisuuta (tietty myös muita kaloja mutta eivät liity tähän) ja nykytilanne on se, että ainakin kaksi klovnia on kuollut (epäilemme tappeluista johtuvan stressin aiheuttamaa vesipöhöä tjsp.) ja tulisuut annettu toiseen altaseen. Kalojen elinympäristönä toimii 600 L (2 m pitkä) allas, joten tilan ahtauskaan ei liene syynä.
Eli klovnit voivat riidellä keskenään (ainakin tiukka nokkimisjärjestys on muidenkin tonkijoiden tapaan) ja uhittelua ja riitoja voi tulla myös samankokoisten muiden ahventen kanssa. Ahven on ahven vaikka voissa paistaisi![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Tappelut alkoivat, kun klovnit kasvoivat isoiksi ja rupesivat valitsemaan pareja ja reviirejä. Kyseisessä altaassa oli aluksi 6 klovnia ja pari tulisuuta (tietty myös muita kaloja mutta eivät liity tähän) ja nykytilanne on se, että ainakin kaksi klovnia on kuollut (epäilemme tappeluista johtuvan stressin aiheuttamaa vesipöhöä tjsp.) ja tulisuut annettu toiseen altaseen. Kalojen elinympäristönä toimii 600 L (2 m pitkä) allas, joten tilan ahtauskaan ei liene syynä.
Eli klovnit voivat riidellä keskenään (ainakin tiukka nokkimisjärjestys on muidenkin tonkijoiden tapaan) ja uhittelua ja riitoja voi tulla myös samankokoisten muiden ahventen kanssa. Ahven on ahven vaikka voissa paistaisi
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
'Maailman kalojen nimet' -kirjan mukaan Guianacara geayi on klovnitonkija ja Guianacara sp. Red Cheek ei ole kirjassa, koska on siis tunnistamaton alalaji=sp. (menikö se näin?). Red Cheek on saanut kutsumanimiä kauppiailta ja harrastajilta.
Guianacara geayi ja Guianacara sp. Red Cheek ovat hyvin paljon saman näköisiä kaloja ja Red Cheek eroaa punaisilla poskillaan. Poskien punaisuus taas vaihtelee iän, mielialan ja kutupuuhien mukaan, olen huomannut. Välillä posket on oranssit ja välillä kirkkaan punaiset. Poikasilla ei ole pienenä vielä punaista poskissa.
Minullakin on ollut hankaluuksia kun pareja alkoi muodostua ja koitin myydä toista muodostunutta pariskuntaa. Se varattiinkin pariin otteeseen pariksi kuukaudeksi, mutta molemmat varaajat sitten peruivat kun kyselin koska kalat voi muuttaa uuteen kotiin. Ja sitten tulikin ahdasta ja kahden pariskunnan yli jääneet kaksi yksinäistä tonkijaa sairastuivat reikätautiin ja toisella sitten ilmeisesti vesipöhökin kun parissa päivässä paisui muodottomaksi ja jouduin sen lopettamaan. Kaksi pariskuntaa eivät oireilleet lainkaan. Stressin syyksi lasken niiden kahden sairastumisen kun niitä jahdattiin oikein kahden pariskunnan voimin.
Guianacara geayi ja Guianacara sp. Red Cheek ovat hyvin paljon saman näköisiä kaloja ja Red Cheek eroaa punaisilla poskillaan. Poskien punaisuus taas vaihtelee iän, mielialan ja kutupuuhien mukaan, olen huomannut. Välillä posket on oranssit ja välillä kirkkaan punaiset. Poikasilla ei ole pienenä vielä punaista poskissa.
Minullakin on ollut hankaluuksia kun pareja alkoi muodostua ja koitin myydä toista muodostunutta pariskuntaa. Se varattiinkin pariin otteeseen pariksi kuukaudeksi, mutta molemmat varaajat sitten peruivat kun kyselin koska kalat voi muuttaa uuteen kotiin. Ja sitten tulikin ahdasta ja kahden pariskunnan yli jääneet kaksi yksinäistä tonkijaa sairastuivat reikätautiin ja toisella sitten ilmeisesti vesipöhökin kun parissa päivässä paisui muodottomaksi ja jouduin sen lopettamaan. Kaksi pariskuntaa eivät oireilleet lainkaan. Stressin syyksi lasken niiden kahden sairastumisen kun niitä jahdattiin oikein kahden pariskunnan voimin.
"Eikö sen huulet kulu?", ystäväni tokaisi katsoessaan etulasia 'imppaavaa' plekoa
Jani: Hmm.. mielenkiintoista. Toisaalta, ahven on tosiaan ahven vaikka voissa paistaisi. Minulle lienee sattunut sopuisia yksilöitä, minun onnekseni ja kaikkien altaassa uiskentelevien.
Kohtalaisen suuriksi klovnitonkijat kasvavat, nämä minun eivät enää mitään pikkuruisia ole vaan suurin noin kymmensenttinen. Siitäkin huolimatta on rauha säilynyt *koputtaa puuta*. Meidän yksilöt lienevät samasta poikueesta.
Heti kun ensimmäinen rähinäreija tai -reijo ilmaantuu joutukoon se arestiin 40 litraiseen karanteenialtaaseen
Kohtalaisen suuriksi klovnitonkijat kasvavat, nämä minun eivät enää mitään pikkuruisia ole vaan suurin noin kymmensenttinen. Siitäkin huolimatta on rauha säilynyt *koputtaa puuta*. Meidän yksilöt lienevät samasta poikueesta.
Heti kun ensimmäinen rähinäreija tai -reijo ilmaantuu joutukoon se arestiin 40 litraiseen karanteenialtaaseen
-
Mastacembalus
- Junior Member

- Viestit: 142
- Liittynyt: 16:26, 03.04.2003
- Akvaarioseurat: OAS, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Re: Klovnin aggre-taso
Joo, siis nuo Janin mainitsemat tonkija on mulla. Sanoisin että ne onglemat johtui enemmän tulisuista kuin tonkijoista, koirastulisuu haastoi tonkijoita jatkuvasti ja nokkimisjärjestyksen alimmat yksilöt olivat hätää kärsimässä. Ainoastaan kutuparissa oli tarpeeksi särmää panemaan tulisuille hanttiin ja siinä samalla kutupari kyllä hätyytti heikompia yksilöitäkin.Jani kirjoitti:
Tappelut alkoivat, kun klovnit kasvoivat isoiksi ja rupesivat valitsemaan pareja ja reviirejä. Kyseisessä altaassa oli aluksi 6 klovnia ja pari tulisuuta (tietty myös muita kaloja mutta eivät liity tähän) ja nykytilanne on se, että ainakin kaksi klovnia on kuollut (epäilemme tappeluista johtuvan stressin aiheuttamaa vesipöhöä tjsp.) ja tulisuut annettu toiseen altaseen. Kalojen elinympäristönä toimii 600 L (2 m pitkä) allas, joten tilan ahtauskaan ei liene syynä.
Mulla on vielä kolme tonkijaa (k+2n) jäljellä ja tulevat ihan hyvin juttuun. Korvasin tulisuut kyhmyotsilla, jotka nekin ovat selvästi tonkijoiden yläpuolella nokkimisjärjestyksessä, mutta ongelmia ei kuitenkaan ole siinämäärin kuin ennen. Ehkä tulisuu oli liian samanlainen elintavoiltaan kuin tonkijat. Nuo kuolemantapaukset jäivät kyllä vähän mysteeriksi, vesiarvot ovat olleet kohdallaan.
Suosittelen klovneja pienillä yhteensopivuusvarauksilla, jos haluaa melko kilttejä keskikoisia ahvenia. Kutuaikanakin ovat suht rauhallisia, eikä reviiri ollut liian iso muiden kalojen kannalta. Tosi sopeutuvaisia ja uteliaita kaloja, joita on kiva seurata. Lajinmäärityksen puolesta sen verran, että minun käsittääkseni laji tosiaan on G. geayi, jossain välissä tuo "red cheek" on tullut mukaan kun eivät ole tukussa tunnistaneet varmasti. Tai sitten noita on useita lähisukuisia lajeja...
Käsittääkseni Guianacara geayi ja Guianacara sp. Red Cheek eivät ole täysin sama laji. Guianacara geayi klovnitonkijalla ei ole punaisia poskia.
Listoja ahvenista:
Master Index of Freshwater Fishes (Red Creek lienee Red Cheek)
South American Cichlid Species List
Google löytää molemmista tonkijoista kyllä lisää sivuja ja kuvia. Olen niitä aikoinani selaillut, silloin kun minulle tuli noita 'punaposkia'.
http://www.mn-aquarium.org/masart27.htm
Monnisten kanssa punaposkeni olivat teineinä ja yhden ainoan kerran kävivät monnisten päälle: olin pitänyt paastopäivän ja kun seuraavana päivänä ruokin, niin tonkijat kävivät kaikkien ruokaa lähestyvien kalojen päälle.
Ja tästä opin että en enää pidä paastopäiviä tonkijoillani. Kutuaikana ja poikasia hoivatessaan olivat rauhallisia ja pitivät vain pientä turvaväliä poikasten ja muiden kalojen välillä. Kaikki siis saivat suht vapaasti liikkua ja kaikki saivat syödä rauhassa.
Listoja ahvenista:
Master Index of Freshwater Fishes (Red Creek lienee Red Cheek)
South American Cichlid Species List
Google löytää molemmista tonkijoista kyllä lisää sivuja ja kuvia. Olen niitä aikoinani selaillut, silloin kun minulle tuli noita 'punaposkia'.
http://www.mn-aquarium.org/masart27.htm
Monnisten kanssa punaposkeni olivat teineinä ja yhden ainoan kerran kävivät monnisten päälle: olin pitänyt paastopäivän ja kun seuraavana päivänä ruokin, niin tonkijat kävivät kaikkien ruokaa lähestyvien kalojen päälle.
Ja tästä opin että en enää pidä paastopäiviä tonkijoillani. Kutuaikana ja poikasia hoivatessaan olivat rauhallisia ja pitivät vain pientä turvaväliä poikasten ja muiden kalojen välillä. Kaikki siis saivat suht vapaasti liikkua ja kaikki saivat syödä rauhassa.
"Eikö sen huulet kulu?", ystäväni tokaisi katsoessaan etulasia 'imppaavaa' plekoa
