Ei muuta kuin kauppaan apua etsimään: silikoonia ja sympatiaa löytyi. Kotimatkalla kekkasin minne laitan kalat akvaarion kunnostuksen ajaksi: Kylpyammeeseen! Tarpeeksi tilava kaloillekin. Kalojen metsästys oli aluksi helppoa, äyskärillä sain ne uteliaimmat ämpäriin. Sitten alkoi haavimetsästys, kahdella haavilla piti hakea ettei stressi mene ihan kamalaksi. Darionuoliaiset eivät ollenkaan tykänneet ideasta, varsinkaan ne kaksi pientä joita olin kolme päivää aiemmin hankkinut... Selkäuimarimonni oli helpoin: nostin vain sen piilopaikan (tynnyri) ja laitoin ämpäriin. Se oli siinä!
Uusi kylppäriakvaario olikin sitten fisuille aika järkytys, pohja valkoinen, seinät valkoisia. Piilopaikat tuli tosin mukaan sinne, kuten sorakin omissa kipoissa, vesikin osaksi tuttua. Hätääntynyttä vipinää oli, joku onneton miekkapyrsty yritti hypätä ammeen seinälle. Amme on puolitäynnä. Kun jätin ammeen ja tyhjensin loput vedet akvaariosta kuulin yhtäkkiä kylppäristä loiskeen ja fläpytifläpyti-ääntä. Leväbarbi oli yrittänyt itsaria. Hirveä hakeminen, lopulta löytyi ämpäristä, joka oli täynnä pesusieniä ja sen semmoista. Leväbarbi oli ihan kankea monta tuntia sen pelastuksen jälkeen, kokemus ei selvästi ollut hauska. Nyt se on jo virkeä ja paremmalla tuulella.
Akvaarion remppa on jo loppusuoralla, uusi silikooni on kuivumassa vaikka lopputulos ei ole kovin kaunis. Vanhalla kanta-asiakaskortilla sain muuten näppärästi tiukoista paikoista silikonia irti. Haju oli kyllä aikamoinen kokemus...

Hauskaksi on tullut kylppärissäkäynti!

Huomenna alkaa akvaarion sisustaminen ja kalojen palauttaminen kotiinsa, lisäsin tänään aamulla silikonia. Ja sitten kylppäri on taas sama vanha tylsä kylppäri kuin ennen. Joku kuva on toki otettu muistoksi. Vaikka tämän hetken tilanne kovasti rajoittaakin suihkun käyttöä niin tulee pieni ikävä tuota piristettä. Ei valitettavasti mahdu sinne akvaarioita... Pitäisikö jättää uusi ilmapumppu ammeeseen: oma poreallas!
