"Peruskallio" akvaarion pohjalle

[Jyrkiboy]

Niinpä, jostain täysin käsittämättömästä syystä Suomen Sika ei tuo tuota omaa laastiaan Suomeen.

Tämä käsittämätön syy on se vanha kunnon "markan laki".

Tavaraa, jolle ei ole riittävästi kysyntää, ei kannata varastoida.

Periaatteessahan voitaisiin viikon aikana jokainen soittaa vuoropäivin sikalle ja tiedustella em. laastia, niin hankintaosasto ajattelisi kysynnän lisääntyneen ja ottaisi laastin tuontiohjelmaan

[VilleJ]

Periaatteessahan voitaisiin viikon aikana jokainen soittaa vuoropäivin sikalle ja tiedustella em. laastia, niin hankintaosasto ajattelisi kysynnän lisääntyneen ja ottaisi laastin tuontiohjelmaan

No, jos mä tiedustelen sitä akvaariokäyttöön, niin tiedustelkaa te vaikka vessan kaakeleitten kiinnittämiseen, katon uusimiseen.. Joku voi tiedustella sitten vaikka... hmm.... parvekkeen laattojen tiivistämiseen

Mihinkäs se laasti on muuten alunperin suunniteltu?

[paul]

Toinen vaihtoehto jos tekee taustaa on se, että ostaa riittävän paksua styroksilevyä (pari kolmekin) yhdistää ne päällekkäin (riippuen kuinka "syvän" taustasta haluaa), kaivertaa muodot styroksiin kaataa kipsin päälle, laittaa yhden styrokslevyn valun päälle, jotta takaosa tulee ihan suoraksi. Puristaa levyt yhteen ja jättää kuivumaan. Helposti tehty akvaariontausta ja aineet löytyy ihan Suomesta ja pienellä vaivalla. Pinta käsitellään hartsilla jälleen. Ei kellu eikä paina yhtä paljon kuin aito kivi.

Tuo vähän sinne päin mitä olen hakenut. Miten mahdollisuus stryroksi jonka päälle sivelee kipsipinnoituksen tmst?

Se koko olisi kuitenkin 40-55cm/sivu ja 5-10cm korkeus, joten painoa pitäisi tulla mahdollisimman vähän.

[lilo]

Tulee kalliimmaksi kuin tuo muotoilu, sillä kyllä savet saisin ilmaiseksi, mutta tuon kokoisen uunin vuokraaminen ei ihan helposti onnistu.

Kansalaisopistot?

Työväenopiston keramiikkakurssilla olleena; uunit ovat kurssilaisten töistä täyteen buukattuja; eivät ainakaan täällä ottaneet kurssin ulkopuolisten töitä poltettaviksi. Jotkut keramiikkapajat saattavat ottaa, maksua vastaan.
Uunit eivät olleet järin isoja; olisivatko olleet n. 40*40 cm pinta-alaltaan.
Saveja ja värejä on hyvin laaja kirjo. Tosin oikea väri tulee tietysti esiin vasta polttamisen jälkeen ja se ei läheskään aina (lue:ikinä) ole sitä mitä olit ajatellut. Kyselin aineiden myrkyttömyydestä ja soveltuvuudesta akvaariokäyttöön. Vetäjä ei uskaltanut suositella; ainakin lasitusaineet ovat kovia myrkkyjä eikä osannut sanoa, liukeneeko niistä sitten poltettunakin jotain veteen.
(tosin yhden onton puunrungon kuitenkin tein. Polttamisen jälkeen väri tietenkin oli aivan muuta kuin olisin halunnut, joten lahjoitin sen tutulle.
Pitäisikin soitella, onko kalat vielä elossa...). Suomalainen punasavi on turvallista, mutta esim. saksasta tuoduissa savissa saattaa olla homeenestoaineita tms. mukana.

[Jyrkiboy]

Mihinkäs se laasti on muuten alunperin suunniteltu?

mm. Betonisten juomavesisäiliöiden sisäpinnoitukseen. Käytetty kuuleman myös suojaamaan merivedessä lilluvia betonisia siltapilareita syöpymiseltä, tästä Sune kertoikin jonkun esimerkin.

Siis ohutpinnoitukseen noin ylleensä

[jero]

Mulla on styroksista tekeillä tulilisko altaaseen kalliotausta ja taso. Taso on kooltaan 55x45 ja korkeutta on 30 senttiä. Liimailin silikoonilla styroksi levyjä päällekkäin ja olen laittanut pintaan kaksi kerrosta Kesto saumauslaastia. Seuraavaksi on vuorossa hartsin laitto.

[paul]

Mulla on styroksista tekeillä tulilisko altaaseen kalliotausta ja taso. Taso on kooltaan 55x45 ja korkeutta on 30 senttiä. Liimailin silikoonilla styroksi levyjä päällekkäin ja olen laittanut pintaan kaksi kerrosta Kesto saumauslaastia. Seuraavaksi on vuorossa hartsin laitto.

Oletko varma tuon laastin myrkyttömyydestä?

[jarvij]

Kun se huolelliseti peitetään myrkyttömällä hartsilla, niin eiköhän se turvallista ole. Onvain melkoinen vaiva ensin muotoilla styroksista, sitten peittää laastilla ja vielä lopuksi hartsilla.

Sika-laastista saa muottiin kerralla valmista. Tosin nurjan puolen lakkaaminen tukevoittaa rakennetta.

[VilleJ]

Styrokstaustoissa on se huonopuoli, että siellä alla on edelleen se styroksi, joka "nostaa" hökötystä ylöspäin vedestä. Laastia tietysti voi laittaa "muutaman" kerroksen, joka puolestaan painaa hökötystä alaspäin Lopuksi tuhdiksi silikonia, ettei tausta liiku mihinkään suuntaan.

Jos styroksin kanssa alkaa pelaamaan, niin helpoimpana pidän kyllä kipsiä. Styroksista muotti ja kipsi siihen. Sen jälkeen vain "maalaa" sen halutun värikseksi ja hartsilla pinnoitetaan. Kipsiää saa isommissa säkeissä edullisesti. Kallein komponentti taitaa olla enää se hartsi sen jälkeen.

Mä itse olen ajatellut juuri tehdä kipsistä erilaisia "esineitä" (kuten juurakoita etc.) akvaarioon juuri sen helppokäyttöisyyden ja ennen kaikkea hinnan takia. Muottien teko jostain sopivasta aineesta, näistä styroksi varmaan halvin - harmi kun tuo vinamold ja muottisilikoni ovat varsin hinnakkaita.

[jero]

Oletko varma tuon laastin myrkyttömyydestä?

Juu, siis tuohon päälle tulee vielä Nanten injektiohartsia. Litra sitä maksoi toimituskuluineen 36 euroa.

[JenniL]

Tästä laastin myrkyllisyydestä tai myrkyttömyydestä haluaisin heittää kysymyksen viisaampien pohdittavaksi.

Asia jäi minua vaivaamaan, kun pinnoittelin oman taustani laastikerrosta hankkimallani kaksikomponettilakalla (?) ja talon tekninen ihme tuli siihen viereen kyseenalaistamaan koko millintarkan pensselöinnin tarpeellisuutta. Sanoi, että eihän saneerauslaasti mitään myrkkyä ole, joten liekö niin vaarallista vaikka pikku läntti sieltä täältä jäisi lakalla peittämättä. Kysyin, että onko tyyppi varma puheistaan ja vastaukseksi sain paljonpuhuvan mulkaisun, jonka oli ilmeisesti tarkoitus viestittää, että totta helkkarissa on varma, kai geotekniikan ihminen tämän verran nyt tietää..

No suttailin sitten taustan lakalla varmuuden vuoksi niin hyvin kuin pystyin, mutta saattoi sinne jonkun luolan perukoille jäädä kuorruttamaton laastilämpäre. Jää nähtäväksi mitä siitä seuraa, kunhan nyt kaikilta pihanlaittokiireiltäni saisin taustan seuraksi ammeeseen vettä ja kaloja..

Nyt kun tämä aihe näyttää täällä AW:ssakin taas olevan tapetilla, niin kiinostus heräsi uudelleen ja selvitin mitä se käyttämäni laasti oikeastaan sisältää, toivottavasti joku kemian taitaja osaa kommentoida.

Casco Multifixin käyttöturvallisuustiedotteesta lainattua:
Vaaraa aiheuttavat ainesosat: Portlandsementti (30-60%) ja Kvartsihiekka (30-60%). Tässä ainesosat lyhykäisyydessään. Tuo kvartsihiekka ei ainakaan kuulosta yhtään myrkylliseltä, mutta Portlandsementti on vieraampaa kamaa, joten etsin netistä sen kemiallisen kaavan: CaO + SiO2 + Al2O3..hmm..minulla on vain hämärä käsitys siitä, mitä tämä resepti sisältää, mutta ehkä joku viisas osaa kertoa.

Siis onko tavallinen saneerauslaastikaan oikeasti myrkkyä kaloille? Pitääkö laasti pinnoittaa siksi, ettei se irtoa taustasta vedessä liottuaan vai siksi, ettei siitä irtoa mitään kalojen kohtaloksi koituvaa veteen? Tekeekö tästä Sikalaastista erityisen sen "myrkytön" koostumus vai se, että se on tarkoitettu vedenalaiseen käyttöön (eli kestää liotusta irtoamatta).

Kyllähän tavallinen saneerauslaastikin esim. kylpyhuonekäytössä on jatkuvasti (tai no toistuvasti ainakin) veden kanssa tekemisissä, kaakelien saumaushan ei ole vedenpitävä. Ja entä muut vedenalaiseen käyttöön (esim. uima-altaisiin) tarkoitetut laastit? Sisältävätkö homeenestoaineita tms. Eihän tämä Sikamaisen hankalasti hankittava laasti voi ainoa akvaariokäyttöön sopiva tuote olla..

Jenni

[jarvij]

Sika-laasti on hyväksyttyä juomavesisäiliöiden pinnoitukseen. En tiedä onko saumauslaastikin.
Toiseksi Sika-laasti on joustavaa. Siitä tehty ohut levy on taivutettavissa eikä se halkeile jne. Sillä on monia etuja muihin vastaaviin laasteihin verrattuna. Ainoa hankaluus on sen saatavuudessa.

Tässä voisivat vaikka akvaarioseurat tehdä yhtesihankintoja.

[Miska]

Sika laastia kyllä saa Suomeenkin, sanoivat sialta että sitä on tilattu suomeen Ruotsista juuri akvaario käyttöön, vaikka ei ole siihen hyväksyttyä tavaraa. Mulla on sitä säkillinen kotona ja myynti-ilmoituskin löytyy tämän palstan osastolta myydään. Tilasin suhteita käyttäen ja voin tarvittaessä tilata lisääkin. Ei vaan kuitenkaan ole kiinnostuneita. Hinta oli muistaakseni hiukan alle 200 € säkki, eli 25 kiloa.

Mulla on yksi styrox tausta joka on pinnoitettu ruiskuttamalla hartsia useita kerroksia laastin päälle. Vesiarvot vaeltelivat kolmen viikon käytön jälkeen, mutta nyt ovat alkaneet tasaantua. Joten todennäköisesti sieltä jotain liukeni. Miksi tavallinen laasti ei sitten olisi myrkyllistä? Sitä kun pyörittelee käsillä, niin kyllä huomaa ettei se aivan neutraalia tavaraa ole. Kaloja ei ole meillä kuollut altaaseen yhtään, joten silloin voi sanoa onnistuneensa.
Ja injektiohartsia valmistaja käskee huuhtelemaan kuivuttuaan ainakin viiteen kertaan. Ja heillä myös painotettiin että ainetta ei ole hyväksytty akvaario käyttöön. Siis kyseessä Nanten hartsi. Kumpikaan valmistaja ei siis vastaa jos akvaariolle/kaloille käy jotain. Tämä siis tälläisena hyvä tietää asiana.

[jarvij]

Toisaalta Sune Holm on käyttänyt Sika-laastia jo vuosien ajan ja käyttää edelleen akvaariosisustuksiin. Samoin NM-lakkaa.

Joltinenkin osoitus noiden meteriaalien myrkyttömyydestä tuokin on. Myös Sunen ruotsiksi julkaisemassa käsikirjassa "Hur man bygger biotoplandskap för akvarier och terrarier" nuo aineet on myrkyttöminä mainittu.

Laastin päälle ei ole tarvetta levittää hartsia, vaan laastipinta käy sellaisenaan. Ks. myös John D:n artikkeli kivien valamisesta.

Toki muutamaan kertaan pitää huuhdella, eikä liottaminenkaan muutaman päivän ajan vettä vaihtaen pahaa tee.

[JenniL]

*Ämpyttää*

Ei vakuuttanut tämä "miksi ei olisi?"- perustelu tavallisen saneerauslaastin myrkyllisyydestä. Totta on, että jos käsiä liottelee vähän aikaa saneerauslaastissa, niin kuivathan niistä tulee, (sen verran olen laatoitushommia tehnyt tässä omaa taloa rakennellessamme, että se käsien koppuraisuus on tuttua tuskaa.. ) mutta se ei ymmärtääkseni johdu laastin "myrkyllisyydestä" vaan osittain laastin kastuessa tapahtuvasta reaktiosta (hydrataatio?) ja osittain laastin ainesosien hienojakoisuudesta, eli sen tehokkaasta tunkeutumisesta ihon huokosiin. Miten on, kuivuuko tassut koppuroiksi Sika-laastia käsitellessä? Veikkaan että fiilis on ihan sama, kun sillä aikansa läträä..

Laastin neutraaliudesta en osaa sanoa mitään, mutta eivät ole neutraaleja aineita akvaarioissa yleisesti käytetyt savi ja turvekaan, eikä se silti tee niistä myrkyllisiä.

Saneerauslaasti on maaperästä louhitun, uunissa poltetun ja jauhetun kalkkikiven, kvartsin ja saven sekoitus. Näissä aineissa ei käsittääkseni voi olla mitään kaloille myrkyllistä, samoja aineita löytyy varmasti vesistöjen pohjista. Eri asia sitten on mahdolliset homeenestoaineet tai liimat, mutta niitä ei ainakaan esim. tuossa käyttämässäni Multifixissä ainesosaluettelon mukaan ole. Ja edelleenkin tämä asia kiinnostaa ihan yleisellä tasolla, oma tausta on turvallisesti lakkakerroksen alla..

[Miska]

Niin tämä sika-laasti on tarkoitettu vesisäiliöiden pinnoitukseen.

Tavallisessa kaivossa on betonirenkaat, eikö? Uskaltaako sitä vettä juoda? Onko outoa hajua tai makua tarttunut veteen? Miksi kaivoa ei pinnoiteta sika-laastilla? Laittako joku tätä vettä akvaarioon suoraan? Pitääkö olla vedenparannus aineita?

Onhan näitä mielenkiintoisia kysymyksiä. Itse myönnän avoimesti että en tiedä niihin päteviä vastauksia. Taitaa olla niin että kukaan ei ole uskaltanut kokeilla pelkkää laastia. Vai onko?? En ole ainakaan kuullut. Onhan akvaarioissa pinnoitteena hartsiakin. Ja kuten kirjoitin, sen enemmin sika kun nantekaan eivät sovi valmistajien mukaan akvaarioon. Ja he eivät vastaa jos jotain käy.

Käsittäisin että se on vaan itse kokeiltava. Jos vaihtaa vettä usein ja omistaa tehokkan suodattimen, niin miksi se ei olisi turvallista. Eihän siinä voi olla myrkkyä kuin teitty määrä. Kun se on liuennut pois niin sitten ongelmaa ei pitäisi olla.

Jotenkin musta tuntuu että ongelmaksi muodostuu se että laasti ei pysy kiinni. Siis että sitä ei ole tehty sellaiseen käyttöö jossa se olisi jatkuvasti kosketuksissa veden kanssa. Eli se siis liukenisi ajan myötä pois, jolloin jäjelle jäisi puhdas styrox. Omissa empiirisissä kokeissa olen huomannut että laasti rapautuu ulkokäytössä aika helposti. Todennäköisesti siis imee itseensä kosteutta ja sitten suomen olosuhteissa jäätyy talvisin. Tämä saa aikaan sen että alkaa palautuminen alkuperäiseen olotilaan, eli muuttuu jauhoksi.

Voihan sitä tehdä testipalan ilman lakkoja. Pelkkää laastia styroxille ja palikka veteen. Ottaa vesi arvot vaikka parin päivän välen ja tarkkailee koepalan kuntoa. Tuskin tarvitsee uhrata kaloja koe-eläinkäyttöön.