Olen miettinyt että millä voisi varmistaa akvaarioliikkeen asiantuntevuuden yms. kun näyttää olevan aika sekalaista kirjoa tuo asiantuntemus ja kalojen hoito. Akvaarioliikkeenhän voi kai perustaa kuka vaan ja joissain liikkeissä sen kyllä huomaa.
Mietinkin ratkaisuksi eräänlaista suosituskeinoa. Eli hyviksi ja vastuullisiksi tunnistetut liikkeet saisivat vaikka tarroilla merkityt suositukset oviinsa tai muille näkyville paikoille. Seuraava kysymys olisi tietenkin, kuka tällaiset tarrat hommaa ja jakaa. Olisiko esim. eri paikkakuntien akvaarioseuroilla kiinnostusta?
Aika utopistiseltahan tämä kai kuulostaa.. Kyllä jonkilainen laadunvalvonta tuollaisiin eläimiä myyviin liikkeisiin olisi hyvä olla. Nykypäivänä törmää vielä niin valitettavan paljon epäkohtiin.
Noista tarroista vielä. Voisihan niihin laittaa vaikka akvaarioseuran nimen ja www-osoitteen. Tällöin seura saisi ilmaista mainosta ja mahdollisista epäkohdista voisi ilmoittaa www-sivuille. Kun tällainen tarra komistaisi akvaarioliikkeen ovea, olisi paljon mukavampi mennä ostoksille, kun tietää että ko. kaupassa on asiat hoidettu kohtuullisen hyvin. Olisihan siitä varmaan hyötyä myös kauppiaalle; onhan se merkki asiantuntevuudesta ja eläinten hyvästä hoidosta.
Akvaarioliikkeiden laatumerkintä
Valvoja: Moderaattorit
-
Adrianna
- Elite Member
- Viestit: 6704
- Liittynyt: 01:32, 06.06.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Karhula (Kotka)
- Viesti:
Ongelmaksi tulisi päättää perusteet tarran saamiseen. Voiko tarran saada mukava ja asiantunteva liike joilla oma maahantuonti ja hyvä valikoima, mutta jotka myyvät blood parrotteja tai golfpallokultakaloja? Tai liike jossa altaat ovat välillä retuperällä (likaisia ja leväisiä) mutta maan kattavin valikoima kaloja ja kasveja?
1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
Yksikään liike ei saisi tarran tarraa 
Lämpimää kättä korkeintaan (jos kalanmaksaöljy on aamulla muistettu ottaa).
Mielestäni lemmikkiliikkeiden pitäjiltä pitäisi vaatia (lakiin muutos tästä) näyttötutkinto osaamisestaaan ennen, kuin saisivat avata lemmikkiliikkeen oven. Jokaisesta eläimestä, jota liikkeessä myydään, pitäisi myyjän tietää vähintään perusteet. Tarkoittaen sitä, että jos liikkeessä myydään akvaariokaloja ja kaneja, niin myyjän on tiedettävä perusteet akvaarionhoidosta ja kalojen pidosta. Vasvaavasti kanin kohdalla samoin.
Liikkeen omistajan vastuulle on jäisi myyjien koulutus ja pistokokeita uusille myyjille järjestettäisiin. Repuuttaneet myyjät eivät saisi myydä eläimiä, toki voisivat tehdä muita töitä liikkeessä, mutta asiakkaiten neuvonta jne. ei kuulu toimenkuvaan ennen, ennen kuin on läpäissyt näyttökokeen siitä, että osaa perusasiat.
Mitään syvällistä tietoa ei myyjän tarvitse tietää (Esim. sairauksien tunnistus, lajin lisääntymisen erityisolosuhteet jne...). Eläimen perustarpeet pitäisi osata etu- ja takaperin, jotta osaa antaa uudelle omistajalle siten ohjeet, kuinka eläintä tulee hoitaa alussa ennen kuin uudelle omistajalle kertyy kokemusten ym. kautta enemmän tietoa.
Eihän lääkärin ammattiakaan saa harjoittaa ilman pätevyyttä siihen, joten eikö olisi loogista, että eläinten myyjältä vaadittaisiin näyttökoe siitä, että tietää, mitä tekee.
Lämpimää kättä korkeintaan (jos kalanmaksaöljy on aamulla muistettu ottaa).Mielestäni lemmikkiliikkeiden pitäjiltä pitäisi vaatia (lakiin muutos tästä) näyttötutkinto osaamisestaaan ennen, kuin saisivat avata lemmikkiliikkeen oven. Jokaisesta eläimestä, jota liikkeessä myydään, pitäisi myyjän tietää vähintään perusteet. Tarkoittaen sitä, että jos liikkeessä myydään akvaariokaloja ja kaneja, niin myyjän on tiedettävä perusteet akvaarionhoidosta ja kalojen pidosta. Vasvaavasti kanin kohdalla samoin.
Liikkeen omistajan vastuulle on jäisi myyjien koulutus ja pistokokeita uusille myyjille järjestettäisiin. Repuuttaneet myyjät eivät saisi myydä eläimiä, toki voisivat tehdä muita töitä liikkeessä, mutta asiakkaiten neuvonta jne. ei kuulu toimenkuvaan ennen, ennen kuin on läpäissyt näyttökokeen siitä, että osaa perusasiat.
Mitään syvällistä tietoa ei myyjän tarvitse tietää (Esim. sairauksien tunnistus, lajin lisääntymisen erityisolosuhteet jne...). Eläimen perustarpeet pitäisi osata etu- ja takaperin, jotta osaa antaa uudelle omistajalle siten ohjeet, kuinka eläintä tulee hoitaa alussa ennen kuin uudelle omistajalle kertyy kokemusten ym. kautta enemmän tietoa.
Eihän lääkärin ammattiakaan saa harjoittaa ilman pätevyyttä siihen, joten eikö olisi loogista, että eläinten myyjältä vaadittaisiin näyttökoe siitä, että tietää, mitä tekee.
Tästä olen todella saamaa mieltä. On aivan kammottavaa tulla yhdenkin vapaapäivän jälkeen takaisin töihin kun heti ensimmäinen puhelu koskee edellisenä päivänä ostettua taistelukalaa, joka on repinyt miljoonkalat ja seuraavaksi sisään tulee asiakas jolle on suositeltu lehtikalaparvea 60-l altaaseen. Ikävä kyllä ammattitaidolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka eläinkaupassa tekee mitäkin, yleensä asiat tuppaavat ratkeamaan mm. ripsiä räpyttämällä, kikattamalla ja etenkin jalkoja levittämällä.aqua2002 kirjoitti: Liikkeen omistajan vastuulle on jäisi myyjien koulutus ja pistokokeita uusille myyjille järjestettäisiin. Repuuttaneet myyjät eivät saisi myydä eläimiä, toki voisivat tehdä muita töitä liikkeessä, mutta asiakkaiten neuvonta jne. ei kuulu toimenkuvaan ennen, ennen kuin on läpäissyt näyttökokeen siitä, että osaa perusasiat.
Eli jos jotain tarroja alatte jaella, olkaa ystävällisiä ja liimatkaa ne niiden hyvien ja asiantuntevien, mielellään jopa asiakaspalveluhenkisten myyjien ostaan. Näin asiakas osaa hakeutua sen myyjän luokse, joka tietää mikä on vesirutto, eikä kauppaa siihen homelääkettä. Pelkkä ovitarra ei takaa mitään, varsinkaan jos omistaja sattuu olemaan paikalla.
Hehe.. viimeisin puheenvuoro oli loistava.
Itse olen törmännyt monessakin liikkeessä samaan : liike sinällään ok, terveen oloisia kaloja ja niinpäinpois, mutta sitten myyjät ovat aivan laidasta laitaan - toinen ei tiedä mistään mitään ja on töykeä kuin olisin vienyt häneltä ruokatauon, kun toinen myyjä taaseen on iloinen ja avulias ja aidosti kiinnostunut ja tietäväinen. Itse ainakin valitsen kyllä aina tietyn myyjän niissä akvaarioliikkeissä joita käytän - merkki heille eikä kattamaan niitä sitruunan syöneitä torvia.
Miten olisi Kalan muotoinen pinssi, jota kantaisi rinnassaan akvaarioihin perehtyneet myyjät? Mielestäni perusteiden tietäminen ei riitä lähimainkaan. Lajit, joita myy, tulee tuntea, ja kasvit sekä taudit yms yleistieto tulee tuntea myös.
Se, että vaadittaisiin jonkinlainen koe, on käytännössä täysin mahdoton varmasti toteuttaa, tai ei koe sinällään vaan se, että ne jotka eivät ole läpäisseet, eivät saisi myydä (harvassa eläinkaupassa on aina monta myyjää vuorossa, ja jos olet yksin niin käännytätkö kaikki akvaario-asiakkaat ovelta, että "kun ei ole lupaa myydä" - monikohan tulee seuraavana päivänä uudelleen , tai sitten, kun akvaariomyyjällä sattuu olemaan vuoro..? ). Ehkä olisi helpompaa, että työhönotto vaiheessa teetettäisiin koe niiden eläinten osa-alueelta jotka väittää tuntevansa. Myös se, että tämä joka ei esim. kaloja tunne, kysyy neuvoa kalat tuntevalta myyjältä sensijaan että myy omien luulojensa perusteella mitä sattuu, on mielestäni suositeltavaa.
Tai sitten tarkistaa tiedon kirjoista. Myös myyntialtaissa olevat kalojen vesi ja allas arvojen vaatimukset ovat mielestäni suotavia. Se, mitä voi yhdistää, lienee pääpiirteittäin kuitenkin aika helppo oppia.
Itse olen törmännyt monessakin liikkeessä samaan : liike sinällään ok, terveen oloisia kaloja ja niinpäinpois, mutta sitten myyjät ovat aivan laidasta laitaan - toinen ei tiedä mistään mitään ja on töykeä kuin olisin vienyt häneltä ruokatauon, kun toinen myyjä taaseen on iloinen ja avulias ja aidosti kiinnostunut ja tietäväinen. Itse ainakin valitsen kyllä aina tietyn myyjän niissä akvaarioliikkeissä joita käytän - merkki heille eikä kattamaan niitä sitruunan syöneitä torvia.
Miten olisi Kalan muotoinen pinssi, jota kantaisi rinnassaan akvaarioihin perehtyneet myyjät? Mielestäni perusteiden tietäminen ei riitä lähimainkaan. Lajit, joita myy, tulee tuntea, ja kasvit sekä taudit yms yleistieto tulee tuntea myös.
Se, että vaadittaisiin jonkinlainen koe, on käytännössä täysin mahdoton varmasti toteuttaa, tai ei koe sinällään vaan se, että ne jotka eivät ole läpäisseet, eivät saisi myydä (harvassa eläinkaupassa on aina monta myyjää vuorossa, ja jos olet yksin niin käännytätkö kaikki akvaario-asiakkaat ovelta, että "kun ei ole lupaa myydä" - monikohan tulee seuraavana päivänä uudelleen , tai sitten, kun akvaariomyyjällä sattuu olemaan vuoro..? ). Ehkä olisi helpompaa, että työhönotto vaiheessa teetettäisiin koe niiden eläinten osa-alueelta jotka väittää tuntevansa. Myös se, että tämä joka ei esim. kaloja tunne, kysyy neuvoa kalat tuntevalta myyjältä sensijaan että myy omien luulojensa perusteella mitä sattuu, on mielestäni suositeltavaa.
Tai sitten tarkistaa tiedon kirjoista. Myös myyntialtaissa olevat kalojen vesi ja allas arvojen vaatimukset ovat mielestäni suotavia. Se, mitä voi yhdistää, lienee pääpiirteittäin kuitenkin aika helppo oppia.
Kaunis Ameebamutantti, Loputtoman Arktinen Navigoija ja Emeritusprofessori sekä Ihailtavan Taidokas Iskunvaimenninkauppias
Koh köhii asiaa. Samassa liikkeessa saattaa olla yksi tai kaksi akvaariohoidosta ja kalojen hyvinvoinnista välittävää myyjää ja sen päälle yksi tai useampi, joille paras eläin on imuroitu villakoira ja toiseksi paras potenssilääkkeeksi hankittu niittipantainen päin ...vettiä koulutettu säikky ja vauhko dobermanni. Se eniten asiosta tietävä myyjä saattaa parhaimmillaan olla liikkeen sisäisessä hierarkiassa juuri se, jolla on vähiten uskottavuutta muiden silmissä. Sekä työtovereille että asiakkaille kun matala ääni + karvainen turpa tuo paljon enemmän auktoriteettia kuin pieni tyttö, vaikka se pieni tyttö tietäisi kuudentoista karvaisen karpaasin edestä asiaa. Valitettavasti näin.koh-i-nor kirjoitti:Tästä olen todella saamaa mieltä. On aivan kammottavaa tulla yhdenkin vapaapäivän jälkeen takaisin töihin kun heti ensimmäinen puhelu koskee edellisenä päivänä ostettua taistelukalaa, joka on repinyt miljoonkalat ja seuraavaksi sisään tulee asiakas jolle on suositeltu lehtikalaparvea 60-l altaaseen. Ikävä kyllä ammattitaidolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuka eläinkaupassa tekee mitäkin, yleensä asiat tuppaavat ratkeamaan mm. ripsiä räpyttämällä, kikattamalla ja etenkin jalkoja levittämällä.
Eli jos jotain tarroja alatte jaella, olkaa ystävällisiä ja liimatkaa ne niiden hyvien ja asiantuntevien, mielellään jopa asiakaspalveluhenkisten myyjien ostaan. Näin asiakas osaa hakeutua sen myyjän luokse, joka tietää mikä on vesirutto, eikä kauppaa siihen homelääkettä. Pelkkä ovitarra ei takaa mitään, varsinkaan jos omistaja sattuu olemaan paikalla.
Samu Saurama
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
www.AudioVideo.fi - ilmaiseksi kaikki viihde-elektroniikasta
Muuten kerrassaan loistava ajatus, mutta tähän vaadittaisiin edes jotain kiinnostusta eläinten hyvinvointia kohtaan myös sen työhönottajan taholta.kalaneiti kirjoitti: Ehkä olisi helpompaa, että työhönotto vaiheessa teetettäisiin koe niiden eläinten osa-alueelta jotka väittää tuntevansa. Myös se, että tämä joka ei esim. kaloja tunne, kysyy neuvoa kalat tuntevalta myyjältä sensijaan että myy omien luulojensa perusteella mitä sattuu, on mielestäni suositeltavaa.
Vaikka itsellänikin on onneksi enemmän opittavaa kuin valmista tietoa päässä, en silti ymmärrä miten samat ihmiset samoissa liikkeissä myyvät samoja kaloja samaan sekametelisoppaan vuodesta toiseen vaikka heitä viikoittain asiasta ojentaisi. Lieneekö ongelma kuullunymmärtämisessä vai jossain muussa, siihen en halua ottaa kantaa. Saurama kuitenkin valaisi kiitettävästi sitä, että söpöt pikkutytöt eivät ole akvaristien lempimyyjiä. Taidanpa siis siirtyä samalle lääkitykselle kuin itä-saksalaiset kuulantyöntäjätyttöset, ja toivoa karvoituksen nostavan uskottavuuteni potensseihin.