Seeprakirjoaffenille akvaario

[Pulipuli]

Hei!

Olen hankkimassa 240 tai 317 litran akvan (pohjapinta-alaa on riittämiin--allas on yli 120 cm ja väh. 44 cm leveä) tässä kesän lopulla ja olen hyvin ihastunut seeprakirjoahveniin. Tiedän, että ne lisääntyvät kuin kärpäset ja ovat hyvin itsetietoisia kaloja, melko agressiivisia ja vilkkaita.. Siksipä pidänkin niistä! Niissä on luonnetta.

Mutta siis, varmaankin pariskunta menisi hyvin tuon kokoisessa altaassa.. Eikö vain? Entä kaksi paria? Vai sopisiko joku muu kirjoahven seeprojen kanssa kyseisen kokoisiin altaisiin?

Miten muu kalaseura? Ajattelin jotain monnia. Partamonni tai aitotäpläpleko levää syömään? Entä jokin toinen monni joka verottaisi seeprojen poikastuotantoa? Jokin ripsimonni kävisikö? Tai haarniskamonni tai jokin okamonni (suklaaokamonni tai kampaokamonni)?

Tee minulle ehdotus kalastosta! Kiitos!

[Jallu]

Parisen vuotta mulla oli seeprakirjoja. Todella kiehtova kala, mutta en enää laittaisi muuhun kuin lajiakvaarioon. Kutu- ja poikasvaiheessa kala on niin aggressiivinen, että hyökkää kädenkin kimppuun. Muut kalat, varsinkin toiset lajit, saavat oikein kunnolla turpiinsa. Piilopaikkoja pitää ainakin olla, mutta mitä iloa on muista kalalajeista, jos ne vain lymyilevät piestyinä koloissa.
120 senttinen allas alkaa olla jo sopivan kokoinen seeprakirjoahvenelle, ellei se tee pesäänsä aivan keskelle. Kala tulee poikasiaan suojellessaan noin 30-40 sentin päähän pesästään. ahdasta tulee, jos pesä on keskellä allasta, mutta jos kala tekee pesän altaan päähän, mahtuu parikin poikuetta yhtäaikaa.
Jos ihan välttämättä haluaa muita kaloja mukaan, voisi ehkä kokeilla jotain pieniä ja nopeita pinnan lähellä viihtyviä kaloja. Affena kun viihtyy pohjan lähellä.
Mun kokemukset ovat parin vuoden ajalta 95*30*35, ja 125*42*42 altaista.
Kiinnostaisi minuakin, ovatko muut saaneet muita kaloja sopimaan samassa altaassa seeprakirjon kanssa, tai peräti onnistuneet luonnollisessa kalamäärän rajoituksessa.
Neilikkaöljyn käytön oppii seeprakirjon kanssa väkisinkin.

[jarvij]

Eläviä kaloja ei saa toisille syöttää, joten ainakaan tietoisesti ei akvaarioon saa panna kaloja toisia (poikasiakaan) syömään. Tämä on eläinsuojeluasetuksessa yksiselitteisesti sanottu.

Eläinsuojelulain (247/96) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua tarpeettoman kärsimyksen, kivun ja tuskan tuottamista eläimelle on:
---
---
4) elävän linnun tai nisäkkään taikka muun selkärankaisen syöttäminen hoidossa olevalle eläimelle, ellei se ole välttämätöntä hoidossa olevan eläimen myöhempää luontoon palauttamista varten tai muutoin sille ehdottoman välttämätöntä

Kalanpoikanen on tuollainen muu selkärankainen. Eivätkä nuo ehdot täyty miltään osin.

Lähde esimerkiksi:
http://www.utu.fi/erill/kek/elsuase.htm#4

[muuriset]

Eläviä kaloja ei saa toisille syöttää, joten ainakaan tietoisesti ei akvaarioon saa panna kaloja toisia (poikasiakaan) syömään. Tämä on eläinsuojeluasetuksessa yksiselitteisesti sanottu.

Minkäs mä sille mahdan, jos meidän punakirjot kutevat ja helmiäistonkija vetelee kudun/poikaset suihinsa...?

[sttl]

"Eläviä kaloja ei saa toisille syöttää, joten ainakaan tietoisesti ei akvaarioon saa panna kaloja toisia (poikasiakaan) syömään. Tämä on eläinsuojeluasetuksessa yksiselitteisesti sanottu. "

minustakin tuo aika tyhmästi sanottu,sillä melkein jokaisen akvaarioharrastajan altaassa tuota tapahtuu,eikä kukaan ala siksi erottelemaan ahvenpariskuntia,tai labyrinttikaloja etteivät lisääntyisi.
ja lyön vaikka vetoa että jarvij:n altaissakin tätä tapahtuu..turha kieltää.. vai erotteletko kalat niin etteivät lisäänny..

esim. jos barbilauma,tetraparvi innostuvat kutemaan..osa munista jää kehittymään kasvitiheikköön ja kuoriutuu,myöhemmin poikaset syödään joko omat emot tai monnit.

ja luonnossakin tuota tapahtuu..joten ihan normaalia.vai alatko erottelemaan naarastetrat ja koirastetrat erikseen?

-------------------

"Mutta siis, varmaankin pariskunta menisi hyvin tuon kokoisessa altaassa.. Eikö vain? Entä kaksi paria? Vai sopisiko joku muu kirjoahven seeprojen kanssa kyseisen kokoisiin altaisiin?"

Kyllä 2 paria kävisi, sitten vaan kyllä jakaisivat altaan omiin reviireihinsä. Olisi hyvä jos laitat suunnilleen keskelle akvaariota jonkin kivijuurakkorakennelman, joka erottaa puolet. Muuten voi käydä niin että toinen pareista yrittää ottaa itselleen isomman alueen ja toinen elää ahtaalla. Lisäksi vältytään pahimmilta tappeluilta. Kun ukkoseeprat vain uhkailevat rajalla..

"Miten muu kalaseura? Ajattelin jotain monnia. Partamonni tai aitotäpläpleko levää syömään?"

Partamonni käy hyvin.

"Entä jokin toinen monni joka verottaisi seeprojen poikastuotantoa? Jokin ripsimonni kävisikö? Tai haarniskamonni tai jokin okamonni (suklaaokamonni tai kampaokamonni)? "

Kampaokamonni tekee ainakin yön aikana selvää poikasista. Haarniskamonni nyt ei ihan sillä se on liian kiltti ja saattaa saada ruhjeita kun ahvenet puremat. Okamonneille sentään panssarit suojana, piikkejäkin.
Lisäksi myös toinen ahvenpariskunta voi verottaa poikasmäärää.
Mutta silti tästä kaikesta huolimatta voi selviytyä noin 10 poikasta isoksi.

[jarvij]

Minulla on lähinnä kasviisyöjiä, jotk eivät syö poikasia. Toisaalta monien suuhauojien poikaset ovat jo sen veran kookkaita etteivät tule syödyiksi. Lisäksi runsas kivikko suojelee osaltaan poikasia.

Lain tulkinta taas kuuluu juristeille, ei akvaariopalstalle.

[jussi68]

Joo, turhaan täällä väännetään kättä lakipykälistä ja niiden tulkitsemisesta.

Mutta, ittelläni on hyviä kokemuksia affenesta. Viihtyy oikein hyvin lajiakvaariossa. Ja tuon kokoiseen altaaseen mielestäni voi laittaa kaksi pariskuntaa hyvinkin... Muita kaloja en kyllä laittaisi, on kuitenkin sen verran äksy kala.

[Pulipuli]

Kiitos kaikille vastanneille!

Eli siis kalastoni olisi:

- 2 seeprakirjo-paria
- partamonni tai kaksi
- 2 kampaokamonnia

Akvan keskelle tulisi varmaankin iso juurakko ahventen reviirit jakamaan ja tarjoamaan suojaa ja asuinpaikkaa partamonnille/monneille ja okamonneille laitan kukkaruukut sinne lähistölle myös..

Pohjalle tulee hieno hiekka. Pari pienempää juurakkoa ja kiviä suojapaikoiksi seeproille ja miekkakasveja, keihäslehtiä, jaavansaniaisia ja anubioita kasveiksi.. Tadaa! Onko hyvä?

[Jallu]

Minä laittaisin kaikki koristeet ja purkit, joitten alle ahven alkaa kaivaa pesäkuoppaansa, altaan päihin. Jos pesä tulee keskelle, ei muille kaloille jää tilaa uida rauhassa. Vaikka laittaisitkin keskelle ruukunpuolikkaan monnille, eivät kalat sitä tiedä vaan mikä tahansa kaloista voi napata sen itselleen
Kasveja laittaisin runsaasti, jotta toiset kalat päääsisivät helpommin livahtamaan karkuun.
Seeprakirjohan on ihan rauhallinen kala, eikä kummemmin tee tai puolusta reviiriään, paitsi kutuaikana ja poikasia hoitaessaan jolloin se on aivan raivopää. Koeta saada jollain tavalla ahven kiinnostumaan lähellä nurkkaa olevasta pesäkolon paikasta, niin muilla kaloilla on vähemmän stressaavat olot.
Joku kokenut kirjoahvenekspertti voisi auttaa tässä.
Niin, ja yksi asia mikä helpottaa, on se että akvaariossa on paljon kaloja. Mitä enemmän ahvenella on potentiaalisia uhkia yhtäaikaisesti vahdittavana, sitä vähemmän se jahtaa yksittäisiä kaloja. Kun omassa altaassani oli noin 30 seeprakirjoa ja toistakymmentä muuta fisua, oli kutupari aika rauhallinen otteissaan ja tyytyi pysyttelemään poikueen lähellä.

[Pulipuli]

Kolmekymmentä seeprakirjoahventa! JA muita kaloja päälle! Huh! Siinä melkoinen muikkuparvi! Kuinka iso allas oli, Jallu?? En kyllä aio tunkea allastani täyteen vaan tyydyn kahteen pariin seeproja.. haluan nätin akvaarion, jossa kaloilla tilaa uida. Vai pitäiskö ottaa kolme paria seeproja? Mahtuisko? En kyllä tiedä....

[Jallu]

Taisi ne olla siinä pienemmässäkin, noin 130-litraisessakin. Tosin eihän niistä ollut aikuisia kuin kolme, je nekin nuoria. Muutaman sentin mittaisia poikasia loput.
Et tarvitse kuin yhden koiraan ja pari-kolme naarasta. Puolen vuoden päästä sulla on kaloja altaassa ihan tarpeeksi. Haaremi on parempi kuin pariskunta. Useampi koiras on jo aika paha. Mulle lipsahti alussa naaras ja kaksi koirasta. Heikompi koiraista eli lyhyen elämänsä ilman peräsintä... turpiin sai ja oikein huolella.

[kettricken]

Sinuna en ottaisi partista ja seeproja. Omat seeprani yrittivät ahdistella hengiltä partiskoiraan 400 litraisessa. Olisivat varmasti onnistuneetkin, ellen olisi hannkiutuneet mokomista otuksista eroon..

[Törökala]

Meillä seeprakirjoahvenet (3kpl) ovat seura-akvaariossa. Muita kaloja on sateenkaariahvenia, palettikaloja, leväbarbeja, keltabarbeja, mustatetroja sekä partamonneja. Akvaariolla on kokoa 540 litraa ja piilopaikkoja on reilusti kaikille halukkaille.

Ongelmia ei ole ilmennyt vaikka niitä kerkesin odottamaan kun seeprat asettuivat taloksi. Nämä kaverit eivät hätyyttele muita kaloja kuin aivan pesäkolonsa lähettyviltä. Toistensa kanssa nahistelevat välillä, mutta edelleenkin koko koplan voi löytää samasta ruukusta möllöttämästä. Liekö sitten minulla tavallista rauhallisempia yksilöitä. Kokemukset ovat kuitenkin olleet hyviä.