Lehtikalojen kavereita?

[kettricken]

Allas on 320 l, ja tällä hetkellä kalastona on nuori lehtikalapariskunta (ovat kerran kuteneet, epäonnistuneesti), 16 kuparitetraa, 6 kuparimonnista,partamonni ja evakossa nuolimonni ja ilmeisesti juovaimubarbi (myytiin minulle aikanaan leväbarbina muiden joukossa, tämä hakkasi jo silloin muut jotka annoin pois ja pidin tämän riitapukarin).

Ajattelin uusia kalastoa, nuo kupariset alkavat käydä pidemmänpäälle vähän tylsiksi, niin tetrat kuin monnisetkin. Kuparitetrat ovat toki kauniita kisaillessaan, mutta kuitenkin. Nuolimonni muuttaa isomman parven jatkoksi sopivampiin oloihin jo huomenna, onneksi.

Aion pitää lehtikalat, partiksen ja varmaan juovaimubarbinkin, kukapa tuollaisen riitelijän huolisi, enkä viitsi tervettä kalaa lopettaa. Siihen kuitenkin ideani tyssäävät.

Millaisia kavereita noilla lehtiksillä pitäisi olla? Tiedän ettei kalat saa olla liian pieniä, eivätkä ne saa nyppiä eviä, mutta mitkä kalat sitten täyttävät nuo ehdot, ja vielä sopisivat suhteellisen lämpimään ( näin kesällä liki 27 astetta) ja pehmeään veteen? Jokin parvikala joka ei tulisi syödyksi kiinnostaa, kokemusta on vain tetroista, mutta voisi kai jotain muitakin parvikaloja kokeilla.

Pohja öttiäisistä taas jotkin monniset saattaisivat minua kiehtoa, mutta vaihtoehtoisesti mietin voisiko lehtisten kanssa samaan altaaseen ottaa joitakin kääpiöahvenia pariskunnan, jos jättää monniset pois?

Kovaa pähkäilyä... Jos poistan kaloja teen sen muuton yhteydessä (kun ne kuitenkin pitää pyydystää) ja lisää hankin sitten pikkuhiljaa, joten aikaa on miettiä...

[golden nugget]

Mahtaako juovaimubarbin pitäminen lehtikalojen kanssa olla hyvä idea..? En siis tiedä, mutta JOS on samansorttinen imuttaja kuin levänuoliainen, joka tahtoo yleensä jossain elämänsä vaiheessa alkaa imuttaa toisten kalojen kylkiä, niin silloin ei ole paras mahdollinen kaveri lehtikaloille...

Mun käsittääkseni lehtikalojen kanssa pidetään yleisimmin tetroja, esim. kardinaalitetroja. Ei tosiaan liian pieniä, jotteivät joudu lehtisten ruokalistalle. Meillä lehtisten kanssa on keisari- ja kerritetroja. Ilmeisesti jotkin tetrat asustavat luonnossakin samoissa vesissä lehtisten kanssa, joten sopivat biotooppiin. Mutta tästä kertokoon lisää joku, joka asiasta enemmän tietää...

Pohjaa meillä tonkii verkkopiikkipleko L114 ja kaksi haarniskamonnia, jotka nekin saattavat kuulua lehtisten luonnolliseen elinympäristöön.

[wantukka]

itselläni on tulossa lehtikalojen kanssa timanttitetroja. Ovat kalliita, mutta omasta mielestäni hienon näköisiä. Ruusutetratkin kävisivät lehtiksien kanssa.

[kettricken]

Mahtaako juovaimubarbin pitäminen lehtikalojen kanssa olla hyvä idea..? En siis tiedä, mutta JOS on samansorttinen imuttaja kuin levänuoliainen, joka tahtoo yleensä jossain elämänsä vaiheessa alkaa imuttaa toisten kalojen kylkiä, niin silloin ei ole paras mahdollinen kaveri lehtikaloille...

Mun käsittääkseni lehtikalojen kanssa pidetään yleisimmin tetroja, esim. kardinaalitetroja. Ei tosiaan liian pieniä, jotteivät joudu lehtisten ruokalistalle. Meillä lehtisten kanssa on keisari- ja kerritetroja.

Enpä ollutkaan ajatellut että tuo kaveri saattaisi sellaista harrastaa. No, selvittelen asiaa ja katsotaan josko sekin ystävä muuttaisi muualle. toistaiseksi en siis ole kalassa sellaista taipumusta huomannut. Mutta hyvä että mainitsit epäilysi, niin osaan kaivella lähteitä senkin asian suhteen.

Kerritetroja katselin joskus ystävän luona, ja vaikuttivat ihan kivoilta kaloilta, eivät kuitenkaan oikein "iskeneet". Timantit voisi sitten iskeäkin... Mutta katselen vielä vaihtoehtoja, joten jos jollekin tulee jotain mieleen, niin ehdotelkaa ihmeessä.

[Marimer]

Meillä on lehtikalojen kaverina kongontetroja ja timanttitetroja. Hyvin tulevat juttuun, tilaa on tosin sata litraa enemmän

Lehtikalojen kutiessa kongot pysyvät suosiolla kauempana, timantit kokeilevat "onneaan". Varsinkin yksi omassa altaassa syntynyt ja selvinnyt poikanen on tosi hanakka kyttäri, järjestykseen joutui tosin sekin.

[lare88]

Minulla lehtisten kanssa on ollut timanttitetroja(jo edesmenneitä), korutetroja ja keisaritetroja sekä kääpiörihmakaloja(myös edesmenneitä). Kääpiörihmoista varoitellaan mutta meillä ei ollut mtään ongelmia. Ehkä lehtikseni olivat aika nynnyjä.

[Lisa]

Miten olisi safiiritetra (linkki, kuva)? Mielestäni varsin upea ilmestys eikä kuulu lehtikalojen ruokalistalle

[kettricken]

Tuo safiiritetra tuntuu tosi mielenkiintoiselta. Mitenköhän noita löytyy eläinliikkeistä? Faunattareen ainakin vamaan voi tilata, kun siellä sivuilla oli tuo esittelykin...

[Lisa]

Mitä olen kierrellyt, niin ainakin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on näkynyt heikäläisiä vähän väliä. Eräisiin Hgin kauppoihin safiirit kuuluvat ihan "vakiotavarana" ja yksi niistä kaupoista onkin toden totta muuan Faunatar

Taannoin katselin erästä pikaruokalan akvaariota, jossa möllötteli suuria safiiritetroja poikaslaumoineen. On se vaan niin ihmeellistä, että niin pienestä sintistä kasvaa niin iso kalanen

[pvp250]

Meillä on hyvä parvi keltabarbeja kolmen lehtikalan kanssa ja hyvin ovat toimeen tulleet. Kummatkaan eivät kiusaa toisiaan.

Mutta mutta. Kuulimme lehtikalafanilta, että sillä vastaava kokoonpano ei toiminut kun barbit kiusasivat lehtikaloja nyppimällä niitä ja näin hän joutui barbeista luopumaan.

Ristiriitaista, mutta ehkä tästä on apua.

[kettricken]

Kalasto on edistynyt sen verran että altaassa ui nyt lehtikalojen lisäksi vain 16 kuparitetraa ja partis. En ole vieläkään päättänyt vaihdanko kuparitetrat johonkin toiseen tetraan, vai ostanko niitä vain lisää.

Sellainen ajatus kuitenkin heräsi että menisikö tuossa vaikka avainkirjoahven pari? Pohjalla kun asukkeja ei ole kuin se partis.. Tai tuleeko teille affenihmisille mieleen jotakin toista ahventa joka tuohon voisi sopia?

[Uppis]

Meillä on kääpiöakarapariskunta lehtikalapariskunnan seurana, eivät ole kiusanneet lehtikaloja eikä päinvastoin. Akvaarion koko on noin 320 l. Akarat ovat kyllä melkoisia lymyilijöitä, paitsi kun innostuvat toistensa jahtaamisesta. Viime aikoina ei kyllä ongelmia ole ollut, kun naaras on keskittynyt poikasten hoitoon ja koiras ymmärtää pysyä poissa.