Kypsytystuloksia

[Akvaariofani :)]

Liina: Itse asiassa en ylenkatso multaa, kyllä minusta viherpeukalo löytyy! Meinaatko, että pelkkä multa riittää kypsytyksessä, eli ei tarvitse ammoniakkia?

[111na]

Eikö tämä kuitenkin tarkoittaisi sitten sitä, että noilla aineillakin homman saa hoitumaan, kunhan huolehtii, että itiöt saavat tarpeeksi evästä kasvaakseen isoiksi ja ilkeiksi typpibakteereiksi?

Ei onnistune lajien kehitys noin nopeasti! Lajien kehitys on muuten Darvinin maailmankäsityksemme mullistanut teos.

Liina: Itse asiassa en ylenkatso multaa, kyllä minusta viherpeukalo löytyy! Meinaatko, että pelkkä multa riittää kypsytyksessä, eli ei tarvitse ammoniakkia?

Ammoniumia tarvitaan välttämättä jonkin verran. Sitä syntyy mm. proteiineista. Hajottajabakteerit ovat siinä myös tärkeässä roolissa. Katso:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... mustamulta

Muuten kyllä pidän erinomaisen fiksuna käyttää myös ammoniakkia tai muuta 'terävämpää' ammoniumin lähdettä kalattomassa kypsytyksessä. Se helpottaa prosessia ja käytäntöä. Olen vain kritisoinut paljonkin ohjeistusta ammoniumin annosteluun ja kehittänyt vaihtoehtoisia ohjeita.

[tellie]

Eikö tämä kuitenkin tarkoittaisi sitten sitä, että noilla aineillakin homman saa hoitumaan, kunhan huolehtii, että itiöt saavat tarpeeksi evästä kasvaakseen isoiksi ja ilkeiksi typpibakteereiksi?

Ei onnistune lajien kehitys noin nopeasti! Lajien kehitys on muuten Darvinin maailmankäsityksemme mullistanut teos.

En tässä varsinaiseti lajien kehitykseen viitannutkaan Ajattelin, että jos aineeseen dumpataan sopivia bakuja jotka kuitenkaan eivät sitten jaksa selvitä pullossa ilman ravinteita jne., mutta kerkeävät sitten muuttumaan/tuottamaan (en tiedä kumpaa tekevät) itiöitä... Sitten niistä bakunsiemistä sitten kehittyy juuri niitä oikeita bakteereja.

Ainakin minä sain sellaisen käsityksen että järvij tarkoitti noita typpibakteerien itiöitä.

[jarvij]

Minä en päässyt sellaiseen käsitykseen. Pikemminkin hajottajabakteerien itiöihin. Niillä taas ei ole mitään tekemistä typpibakteerien kanssa.
Tässä olisi aihetta kirjoittaa lyhyt mikrobiologian oppikirja, mutta joku tollku sentään.

[tellie]

Minä en päässyt sellaiseen käsitykseen. Pikemminkin hajottajabakteerien itiöihin. Niillä taas ei ole mitään tekemistä typpibakteerien kanssa.
Tässä olisi aihetta kirjoittaa lyhyt mikrobiologian oppikirja, mutta joku tollku sentään.

Ah, tajusin siis väärin. Periaatteessa noin pintapuoliesti on ero tiedossa, mutta ajattelin tuossa tarkoitettavan typpibakteereita kuitenkin... Vaikka olisihan se pitänyt tietää että järjij on noiden termien kanssa hurjan tarkkana

[111na]

Ei ehtinyt kuitenkaan korjaamaan Lajien kehitystä. Lajien syntyhän se. http://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Darwin

Kuitenkin tuo ajatelmasi on täällä ennenkin esitetty, että uinuvat typpibakteerit voisivat herätä. Kenties, mutta suhteessa siihen elämään mikä on tuoreessa ravinteikkaassa mullassa, on asia käytännössä kuitenkin ihan mjaa. Siis mjaa.

[Moonwalker]

Erittäin mielenkiintoinen keskustelu ja paljon hyviä pointteja.

Kuitenkin minua on jo useammassa kypsytystä koskevassa keskustelussa jäänyt hämäämään tämä bakteeritiivisteiden mollaaminen. Tämä kirjoitus ei ole puolesta eikä vastaan. Lähinnä haluan esittää kummastukseni siitä, miksi kukaan ei sitten tee asian hyväksi mitään? Kyseisten tuotteiden myyminenhän pitäisi siinätapauksessa kieltää (vrt. se tv-shopin hieno ab-tronic).
Kuten tässä on jo muutaman kerran tullut mainituksi, ei ole olemassa mitään oikeaa ja väärää. Tai, no, väärää... Enpä mä kaikkea ihan yhtäaikaa sinne altaaseen laittas. Tarkotan vaan sitä, että voi mennä suoraan tai kiertotietä. Jokainen valitsee sen, mikä tuntuu hyvältä tieltä. Ammattitaitoinen henkilökunta akvaarioliikkeissä kyllä kertoo erilaiset kypsytysvaihtoehdot! Asiakas saa siitä sitten päättää, kumpaa (mitä) käyttää.
Epäilenpä vaan, kun perhe tulee hakemaan olohuoneen koristukseksi akvaariota ja ihailee myymälässä kauniita ja värikkäitä kaloja, että perhe olisi valmis odottamaan pahimmillaan useita viikkoja ennen kuin kalat voi sinne siirtää.

[jarvij]

Ei toimimatonta litkua tarvitse kieltää. Sitä voi saa vapaasti myydä vuodesta toiseen. Esimerkinä kaikki kasvorasvat, jotka takuulla nuorentavat ihoa 10 vuotta. Jokainen tietää että ei, mutta ei usko itseään, ostaa vaan kalliilla.

Kuten jo monesti kirjoitin nuo bakteerivalmisteet ovat testattavissa. Vähän kalanruokaa ja ammoniakkia 5mg/l vesiämpäriin. Bakteerilitkua ohjeen mukaan perään ja seuraavana päivänä ammoniakkia tai nitriittiä ei enää ole. Nitraattia vain. Mikäli noin ei kuitenkaan käy vielä viikossa tai kahdessakaan, ei tuo litku toimi. Se näyttö ei sen kummempi ole.
Ovat vain typpibakteerit kuolleet pullossa varastoinnin aikana esimerkiksi hapenpuutteeseen.
Mollaamista siinä ei ole lainkaan.

[111na]

Asiakas saa siitä sitten päättää, kumpaa (mitä) käyttää.

Mjaa-a! Sitten vielä ne eroavaisuudet mitä mikin liike ja myyjä sattuu suosittelemaan asuttamisen suhteen. Kaupallisuus siinä kuitenkin paistaa luonnollisella tavalla, että mieluummin myyvät enemmän kuin vähemmän. Eivätkä tiedä mullasta. (Vai jokohan on aika jolloin on tarpeellista huomauttaa että nyt yleistin. En usko.)

[tepy]

Täältä paikallisesta jos kysyy kypsytyksestä, niin saa vastaansa hölmistyneen ilmeen... Eroa myyjällä ja myyjällä, jotkut tietää, jotkut ei.

[jarvij]

Veikkaan että tilanne on jokseenkin sama mattosuodattimen suhteen. Sekään kun ei kovin myyvä, kuten multakaan, ole.

[Moonwalker]

Alan pikkuhiljaa jo uskoa tohon mattosuodattimeen. Itse en kuitenkaan sellaista aparaattia omaan altaaseeni laita. Kokemustahan mulla sellasesta on jo monen vuoden takaa. Kaipa mulla sitten oli joku perusasia pahasti pielessä. Luulen että "matto" eli patjasuperlon oli liian tiheätä.
Eli matto on varmastikin hyvä ja edullinen suodatin niille jotka tykkäävät näpertelystä ja askartelusta muutenkin:)
Itselläni nyt käytössä parvekelaatikkoviritys. Katotaan mitä siitä tulee.

Nyt meni vähän ohi aiheen, mut koittakaa kestää tai ylläpito voi halutessaan poistaa:)

[lilo]

akvaariofani: kerrotko vielä altaasi koon ja missä vaiheessa ja kuinka monta kalaa kerrallaan laitoit akvaarioon. Vai laitoitko koko kalaston kerralla?

[Tessu-]

Alan pikkuhiljaa jo uskoa tohon mattosuodattimeen. Itse en kuitenkaan sellaista aparaattia omaan altaaseeni laita. Kokemustahan mulla sellasesta on jo monen vuoden takaa. Kaipa mulla sitten oli joku perusasia pahasti pielessä. Luulen että "matto" eli patjasuperlon oli liian tiheätä.
Eli matto on varmastikin hyvä ja edullinen suodatin niille jotka tykkäävät näpertelystä ja askartelusta muutenkin:)
Itselläni nyt käytössä parvekelaatikkoviritys. Katotaan mitä siitä tulee.

Nyt meni vähän ohi aiheen, mut koittakaa kestää tai ylläpito voi halutessaan poistaa:)

Siis.. öh, patjasuperlon ei kyllä ole samaa kun mattosuodattimessa käytetty. Mattosuodatin on karheampaa.

[jarvij]

Patjasuperlonin solut eivät myöskään välttämättä ole täysin auki. Se on melko sopimatonta mattosuodattimen materiaaliksi.

[saurama]

Lisäksi patja on takuulla käsitelty palonsuoja-aineilla, joita voi vähitellen liueta myös akvaarioveteen.

[111na]

Eli matto on varmastikin hyvä ja edullinen suodatin niille jotka tykkäävät näpertelystä ja askartelusta muutenkin:)
Itselläni nyt käytössä parvekelaatikkoviritys. Katotaan mitä siitä tulee.

Nyt meni vähän ohi aiheen, mut koittakaa kestää tai ylläpito voi halutessaan poistaa:)

No johan maton lykkäs tähänkin keskusteluun. Oma kokemukseni on tuohon näpertelyyn että matossa sitä on vähiten. Ei ole tarvinnut siihen koskea nyt melkein vuoden kokemuksella. Myönnettäköön että noin kuukausi sitten tulin avanneeksi ja puhdistaneeksi pumpun.

Mattoni on tiheyttä 'fine' PPI 30. Hienoin matto, 'erittäin hieno', on PPI 45 ja sellainen on lähimpänä pestäviä suodatinvaahtomuoveja tiheydeltään, joita esimerkiksi on perinteisissä pillisuodattimissa (ilmatoimisissa). Tämä 'erittäin hieno' näyttää myös ulkonäöltään eniten patjasuperlonia. Yleensä liikkeissä, niin kotoisissa kuin nettikaupoissa, hienoin myytävä matto on kuitenkin tiheyttä 'fine'.

Matto on 233l altaassa ainoana suodatus- ja vedenkiertotekniikkana. Pumppuna 300l/h ja maton toiminnallinen koko noin 40*20cm, noin puolet päädystä. Kalaston koko on ollut jotakin 16-18 kpl ehkä keskimäärin neljäsenttistä kalaa.

Noin yleisesti voi huomata ettei matto suinkaan ole ainoa hyvä biologinen suodatusjärjestelmä. Periaatteet kuitenkin siitä on aina hyvä opiskella.

[Akvaariofani :)]

akvaariofani: kerrotko vielä altaasi koon ja missä vaiheessa ja kuinka monta kalaa kerrallaan laitoit akvaarioon. Vai laitoitko koko kalaston kerralla?

Altaassa (n.80l) on miljoonakaloja, lukumäärä toisella kymmenellä. Lisäksi niiden ihania pikku poikasia, ikää muutama päivä ! Kalat muuttivat sen jälkeen kun nitriitti oli laskenut nolliin ja ollut siinä joitain päiviä. Minusta milliksiä on jo kohtuullisen paljon, olen miettinyt altaaseen vielä kuparimonnisia, mutta en oikein tiedä mahtuvatko, kun näyttää säpinää olevan jo aika paljon.

Kyselin aikaisemmin, mitä tarkoitetaan kunnon kalastolla, vastausta en saanut. Kun nitriitin olisi pitänyt nousta, mikäli kalojen määrä on vähänkin pientä suurempi. Eipä noussut, joten kunnon kalasto tarkoittanee lähemmäksi 50 pyrstöä... (ylikansoitusta en kuitenkaan halua, vaikkakin millisakvaariossa voi helposti tulla turhaa tunkua... )

[lilo]

Olettaisin kyllä että tuo kalamäärä olisi riittävä kuormittamaan akvaariotasi (eli tuottamaan nitriittiä), jos bakteerikanta alkuvaiheessa ei olisi riittävä.

Kalat ovat olleet nyt viikon.

Näin kirjoitit 12.8. Mahdollinen nitriittipiikki tulee yleensä 2-3 viikon kuluttua kalojen tuomisesta. Sinulla alkaa siis mielenkiintoiset lähipäivät .

Mitä tulee monnisiin, niin itse ainakin ottaisin niitä pohjalle; miljoonakalat ja monniset elelevät niin eri osissa, että näiden kahden lajin kohdalla unohtaisin litramäärät.

[jarvij]

Kunnon kalamäärä on se jonka kunnolla kypsytetty akvaario kestää. Ammoniakin tuotto on jotain 1-2mg/l/vrk. Tarkkaa määrää ei voi esittää, koska akvaariossakin kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Eräs tapa selvittää olisi mitata nitraattia päivittäin vedenvaihtoväli sellaisessa akvaariossa, jossa ei juuri ole kasvillisuutta, mutta on runsaasti kaloja.

[111na]

Kunnon kalamäärä on se jonka kunnolla kypsytetty akvaario kestää. Ammoniakin tuotto on jotain 1-2mg/l/vrk. Tarkkaa määrää ei voi esittää, koska akvaariossakin kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Eräs tapa selvittää olisi mitata nitraattia päivittäin vedenvaihtoväli sellaisessa akvaariossa, jossa ei juuri ole kasvillisuutta, mutta on runsaasti kaloja.

Joo. Tuo 1-2 mg/l tarkoittaa 3,6-7,2 mg/l nitraatin tuottoa vuorokaudessa. Viikossa nitraatti nousisi 25,2 - 50,4 mg/l. (Kerroin ammoniakista nitraattiin on 3,6, "Kypsytys numeroina") Tämä on aikamoinen kalasto suhteessa altaan kokoon. Olisiko jossain Malawissa tai Tanganjikassa sitten tavallinen - tai sellaisen aloittelijan purkissa joka "vain ostaa kaloja" paremmin mistään tietämättä?

[jarvij]

Eli siis keskivertoakvaristin kalasto. "Voinko ottaa lisää kaloja".

Käytännössä tarkoittaa jo yliruokintaakin.

[111na]

Kiitos! Nyt saimme tietää kenelle yleiset ammoniakkikypsytyksen ohjeistukset ovat suunnattu. (Niille jotka eivät sitä kuitenkaan löydä ja käytä.)

Tulen entistä huolettomammin neuvomaan kypsytystä 0,5mg/l päivittäisellä ammoniumlisäyksellä sen jälkeen kun alun kertalisäyksen (5mg/l) jälkeen typenkierron todetaan käynnistyneen - ja sitten jos on tarkoitus asuttaa tiheä kalasto kerralla, vielä jatkamaan kypsytystä 1mg/l päivittäisellä lisällä. Näin kyllä olen jo tehnytkin.

Nimittäin suositelluissa ammoniakkimäärissä on se vika, että tavallisimmin akvaariossa ei biologinen suodatus ole sellaisessa kunnossa, että altaan kokonaisuus pystyisi sitä määrää nikottelematta nielemään. Kypsytys hidastuu ja muuttuu vedenvaihtosähläykseksi. Maltillisemmalla lisäystahdilla eivät mahdolliset kasvitkaan kärsi liiasta typpiravinteesta.

Tästä sitten taas vaikka mattoon, lietteeseen ja biologiseen suodatukseen. Miksei myös vaikka pohjamateriaaliin... "Hiekka vs. hiekka".

[jarvij]

Ette saaneet tietää.! Huonolla kypsyttämisellä tulee jatkossakin olemaan ongelmia, joilta asiallisella kypsyttämisellä vältytään.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/kypsytys.php
Valtaosassa akvaarioita on liian paljon kaloja.

Vedenvaihtosähläys=viikottainen vedenvaihto.
Kummallista pitää tuota jonain ongelmana.

Joutavan jankkaamisen vuoksi jätän aiheen,.

[111na]

Huonot ohjeet eivät tuo sujuvuutta ja helppoutta kypsytykseen ja se ei tuo suosiota koko menetelmälle. Sana kiirii juuri siellä missä kalatonta kypsytystä eniten tarvittaisiin. "Se kesti kaksi kuukautta enkä tajunnut siitä mitään. Oli tosi vaikeata ymmärtää niitä juttuja." vs. "Mulla kaikki meni helposti Bactozymillä!"

En ole lukenut onko viikkovedenvaihto ilmestynyt ohjeisiisi. Puhun siis vanhasta muistista ja tapahtumista täällä. Vertaileva kokemus osoittaa edellä esittämäni ohjeen asialliseksi ja hyväksi kypsytykseksi.

Ugh, olen puhunut. Ja nyt muihin aiheisiin.