Taistelukala koiraan omistavat/omistaneet..

[tuhkasiipi]

Itse aion ostaa taistelukalan ja tahdon tietää kaiken hyvän ja pahan ko. kalasta.
Eli miksi valitsit taistelukalan?
Millainen persoona se oli/on?
Minkä värinen se oli?

[aquasol]

Kokeilepa hakusanalla taistelukala. Löytyy vaikka sun mitä tietoa ja kokemusta yms.

[jokelamaniac]

Olipa sininen taisto. Mahtava persoona - älykäs, utelias ja kesyyntyvä...

Kun esim. istutin akvaarioon uuden vallisneriapuskan, taisto oli heti "tikkana" paikalla tutkimassa asiaa... Ja mieltyi siihen niin että nukkui muutaman viikon sen ja akvaarion kulman välissä... Muutoinkin esitti merkkejä poikkeuksellisesta älykkyydestä. Kun esim. laiton akvaarioon (todennäköisesti turhaan) erään lääkepussin, taisto vahti sitä pari tuntua & levitteli kiduksiaan (uhkausele).

Taisto oli aina kiinni etulasissa kun akvaariota lähestyi... Ruokina meinasi jäädä väliin, kun se unohtui "seurustelemaan" ruokkijansa kanssa. Ja kun hoidin akvaariota, se roikkui käteni lähettyvillä & ui ohi kättä hipaisten aina toisinaan...

No haittapuoliakin oli: tutustuessaan uuteen akvaarioon se repi suomujaan & eviään juurakon joka koloon ängetessään... Kerran näin sen jäävän kiinni oksanreikään: ajautui paniikkiin, repi itsensä irti & suomuja + limakalvoa jäi juurakkoon kiinni... Ja sitten sen lempiharrastus oli jahdata pikkutetroja (vaurioita ei kuitenkaan tapahtunut).

Muistathan, että taiston kanssa menevät (1) partamonni yleensä, (2) pikkutetrat. Esim isompia tetroja sen sijaan pitää välttää. Samoin miljoonakaloja tms. "huntupyrstöisiä".

Ei ihan helpoin kala, mutta hyvin palkitseva. Suositeltava pääkala pienehköön akvaarioon.

[Tallulah]

Itse aion ostaa taistelukalan ja tahdon tietää kaiken hyvän ja pahan ko. kalasta.
Eli miksi valitsit taistelukalan?
Millainen persoona se oli/on?
Minkä värinen se oli?

Halusin taistelukalan puhtaasti sen komean ulkonäön vuoksi. Meidän taisto vaikuttaisi kohtalaisen säyseälle eikä nirsokaan ole ruuan suhteen. Tosin, isottelee välillä altaan takalasista näkyvälle kuvajaiselleen. Hankittiin herralle myös rouvia, eikä naisiaankaan hätyyttele "liikaa". Rouvat saavat olla kyllä kohtalaisen hyvin omissa oloissaan.

Meidän taisto on sinipunaisilla evillä varustettu. Ruumis on hailakan sininen. Tämä taisto on väritykseltään aika lähellä meidän taistelukalaa.Tässä myös hyvin saman näköinen. Mutta siis meidän kalalla ruumis on vaaleampi, kuin kuvien kaloilla.

[WidIT]

Juu oli taisto punainen, uros. Ei ollut kauaa, koska kävi muitten kimppuun. onhan ne hienoja jos ei vain kiusaa muita

[jokelamaniac]

Sitten vielä: erään akvaarioliikkeen mukaan taistot viihtyvät parhaiten pienehkössä altaassa - mitä väittämää en uskalla täysin yleistää, mutta joka vastaa omia kokemuksiani.

Siirrettynä 180-L altaaseen tuo taistouros (1) villiintyi (eipä enää tuijotellut etulasissa ruokkijaansa) (2) passivoitui, ei enää partioinut lakkaamatta reviiriään vaan pikemminkin lepäili kasvien lehdillä, pohjalla jne. pitkiäkin aikoja. Esim. lämpötilasta tuon ei pitäisi johtua (ison altaan lämpötila taistolle parempi kuin pienen).

[aquamarina]

Meille tuli taisto sen takia että ne on komeita ja rauhallisia. Tämä nykyinen ei pelkää mitään, muuten kyllä rauhallinen, aikalailla pullistelija minullekin kerran näytti että täältä pesee, menin nopeasti altaan luokse. Siellä uiskentelee, välillä lepäilee, tulee lasin luo katteleen, kun menen siihe, saiskos ruokaa, pari päivää sitten toljotti minua ja sitten muljautti silmiä pinnalle ja kun ei ollut ruokaa pinnalla alkoi taas minua toljottaan. Aivan ihana epeli se on, mutta tyttöjä en sille uskalla ottaa kaveriksi, kun oikeassa valossa näkee peilikuvansa lasista niin alkaa haku, että mihin se pieksettävä meni, muuten saa kaikki muut olla rauhassa, paitsi nuo "vahingot" eli partisten poikaset kyttää ja ajaa takaa väliin, eli silloin kun viitsii.

[millia]

Eli miksi valitsit taistelukalan?

Ulkomuodon perusteella.

Millainen persoona se oli/on?
Minkä värinen se oli?

Väri - persoona:
Siniturkoosi - älyttömän äreä
Punainen - tajuton nössö
Monivärinen lyhyteväinen - murhanhimoinen
Pinkkivioletti - sosiaalinen kaveri
Punasinivalkomarmori - vauhdikas terroristi
Sinipunasekaväri - maailman suuriegoisin kaveri, mutta rauhallinen
Sinimusta lyhyteväinen - leppoisa kaveri
Punainen kamputsealainen - teki itsemurhan varhaisessa vaiheessa
Punavalkosekaväri - älytön machoposeeraaja

[Vaka]

Hankin taiston, kun halusin jonkun "väriläiskän" akvaariooni ja se sopi (ainakin piti sopia...) yhteen muitten kalojen (inkkarit, kardinaalitetrat, partis, kääpiömonniset) kanssa. Eka kuukausi meni mainiosti, taisto oli kiltti ja porskutteli menemään. Hän oli komean näköinen: purppuranvärinen ja huntupyrstöinen. Mutta eräänä kauniina päivänä hän muuttui ja aloitti kartsojen jahtaamisen. Pari päivää tätä seurattuani aloitin taiston poikamiesboxin metsästyksen, kun alkoi näyttää siltä, että kohta on kuolleita tetroja allas täynnä. Päiviä kului ja inkkarit alkoivat olla seuraava vihan kohde. Tämän jälkeen oli pakko eristää taisto ja laitettiin altaaseen tavallinen pastasiivilä tms. ja taisto siihen. Siinä se sitten eleli, kunnes hänen oma akvaarionsa (54l) oli kypsä. Nyt taisto on tyytyväisenä (?) boxissaan ja puhaltelee kuplapesiään. Herra oli ilmeisen kutuhaluinen. Isossa akvaariossa elelee nyt myös pari pientä taistotyttöä, jotka tykkäävät kiusata partista ja varastaa muilta pohjatabletteja.

[beetle]

Mulla on sellaninen sini-punainen taisto (pyrstö on kirkkaan punainen). Otin sen ihan siitä syystä, että halusin jonkun "väriläiskän" altaaseeni. Sellaisen kyllä sainkin, on varsinainen persoona, aina seurustelemassa kun akvan viereen menee, samoin seurailee innokkaana vieressä, jos järjestelen kasveja tai putsaan allasta. Söisi varmaan kädestäkin. On leppoisan tuntuinen kaveri, pitää huolta meidän albiinopartiksesta, on ilmiselvästi vähän ihastunut siihen. Syökin sen kanssa samoja ruokia ja pitää huolen siitä että kun monni syö, ei kukaan saa mennä sitä häiritsemään, taistolainen nimittäin ajaa kaikki lähikontaktiin yrittävät pois. Mutta ihana vekkuli tuo on, toivottavasti mahdollisimman pitkäikäinenkin .

[Taju]

Meillä sellainen pinkki-violetti Keanu.

Hyvin seurallinen, utelias, älykäs ja kesy kamu. Syö kädestä, ja pohjatabletteja monnisten kanssa sulassa sovussa. Partikselle tarjotun banaanin tosin omi itselleen alta aikayksikön. Bodaa peilin edessä (siis uhittelee omalle heijastukselleen) päivittäin, on siis vallan aktiiviharrastaja hän.

Muita kaloja ei ole ikinä kiusannut (paitsi banaanin yhteydessä äityi esittelemään "helttojaan" rubiinitetroillekin...)

Iso miinuspuoli tässä kalassa: Todella lyhytikäinen, elää yleensä pari vuotta korkeintaan.

[JukkaV]

Minulla on ollut useita taistelukalakoiraita, joista useimmat ovat olleet sinisen sävyisiä, enemmän tai vähemmän.

[Cory]

Eli miksi valitsit taistelukalan?

Tunnustan ostaneeni nykyisen uroksen osittain heräteostoksena, ihastuttuani sen selkäevän väritykseen. Mutta oli kyllä muutenkin ajatellut jonkin persoonallisen kalan ostoa ja taistelukalaurosta en ole omistanut muistaakseni koskaan. Edellinen taisto oli tyttö.

Millainen persoona se oli/on?

Paras sana kuvaamaan Ania on rauhallinen. Aluksi oli kovasti utelias, ja ui pitkin poikin akvaariota, pällistellen milloin mitäkin sisustuselementtiä. Akvaan tullessaan myös pullisteli pari minuuttia ohiuineille hohtokiiloille, mutta kun ne eivät tehneet muuta kuin uivat pois, Ani ilmeisesti kyllästyi. Yhteiselo sujuu siis mukavasti. Peilikuvalleen Ani pullisteli kerran, nykyisin ei jaksa kiinnostua siitäkään. Ani myös syö "kädestä", tai oikeammin hyppää puolisen senttiä veden yläpuolelle nappaamaan roikottamaani Tetran FreshDelica sapuskaa. Ahnekin poju on, yrittää napata lisää vaikka suusta pursuaa edellistäkin suupalaa.

Minkä värinen se oli?

Selkäevä on sellainen hohtavan vaaleasininen, jonka kuviointi muistuttaa minusta käärmeen nahkaa. Muuten Ani on tummanruskeanpunainen, muut evät punaiset sinisillä vivahteilla. Nimensä Ani sai kun ajattelin punaisen sävyjä ja mieleeni tupsahti aniliininpunainen. Ei siis StarWarsin mukaan nimetty.

[kultakala123]

Minulla oli taistelukaloja noin 10 vuotta sitten 60 litran akvaariossa. Siinä akvaariossa oli silloin 1 taistelukalauros+4 naarasta, noin 8-10 rubiinitetraa
ja 1 pieni partamonni. Näin jälkikäteen ajateltuna oli varmasti riskialtista laittaa noin pieneen akvaarioon 1 uros ja 4 naaras taistelukalaa, mutta ihme kyllä ne tulivat oikein hyvin toimeen keskenään ja muiden akvaarion asukkaiden kanssa. Tosin uros eli vain vajaan vuoden, kunnes kuoli vesipöhöön. Naaraat sitten elivät akkalaumassa nelistään tetrojen kanssa tuossa akvaariossa (partamonni oli silloin jo annettu isonpaan akvaarioon) noin 2-3 vuotta. Oikein hienoja ja mukavia kaloja olivat.

[Pelkkä aloittelija]

Minun Taistoni on sininen, vähän violettia mukana. Aika rauhallinen tyyppi, muttei mikään nössökään. Aika säikky kuitenkin. Välillä lepäilee pohjalla, välillä vetelee pitkin laseja. Ihan kiva persoona.

[neitineiti]

Minun taistoni oli sininen huntupyrstö. Ihan mukava oli ja söi kädestä...mutta ikävää kun eivät kovin kauon elä.

[srd]

Hankin koska pidän taistoista, tällä hetkellä olen ilman koirasta koska Wilbur oli itsetuhoinen...

Wilbur oli kauhea sika, joka järjestelmällisesti teurasti kaikki muut akvaarion kalat, paitsi partamonnin ja haareminsa. Söi kuitenkin kädestä ja oli todella seurallinen (nenä kiinni lasissa, aina). Ärhenteli kaikelle oudolle (lappo, vesiletku, uusi suodatin, lämpömittari jne...) ja lopulta teki itsarin hyppäämällä ulos avotankista.

Wilbur oli sininen huntupyrstö.

[Höpötys]

Taistelukalan olen ostanut sen persoonallisuuden ja komean ulkomuodon perusteella. Nyt on kolmas taistis kierroksessa.

Roope I oli sininen ja kaikista rauhallisin, uteliain ja seurallisin. Se oppi hyppäämään ruokinta lusikkaan, niin että ruoat lensivät altaaseen, jos joka ruokinta kerralla ei tätä saanut tehdä (kiire) se ei syönyt ollenkaan ja oli muutenkin luokkaantuneen oloinen. Sillä oli myös tapana tuijottaa lasintakaa, jos katsoja työsi nenänsä lasiin kiinni. Tämä taistis tykkäsi uiskennella sormien lomassa, jos vaikka istutti kasveja tai vain liutti kättä altaassa. Se tykkäsi myös silittelystä

Roope II oli myös sininen. Sen persoonassa ei ollut oikeestaan mitään milenkiinntoista: ei noteerannut kotsojia taikka muita altaan asukkeja, oli siis erittäin rauhallinen tapaus.

Roope III:lla on punainen vartalo ja evissä on sinivioletti hohde sopivassa valossa. Tämä on ollut vasta pari kuukautta minulla. On kyllä aika vekkuli tapaus: välillä ei paljonkaan välitä muista kaloista, välillä jahtaa kääpiörihma Paavoa mutta jättää kääpiörihma Jalin rauhaan (myöskin ukko). Myös Asteri-ompulle uhittelee silloin tällöin, kuten miekkakasvi x barthiillekin. Suuren suuresta ekosta kertoo myös tämä: pari vikkoa sitte minulla oli kylässä rotikka, joka innostui haistelemaan ja nuolemaan kaloja (lasin läpi). Kun taistis hoksasi tunkelijan, se säntäsi vauhdilla etulasille uhittelemaan levittelemällä eviään ja kiduksiaan koiran nenän edessä. Tilanteen teki erittäin koomiseksi se, että taisto oli vain koiran nenän kokoinen! Onhan tällä kalalla tietysti myös hellyyttävät puolensa, seurailee aina innokkaasti puuhiani altaassa ja sen ympärillä.

[Fisumamma]

Meidän sininen taistelukala tuli akvaariokauppojen mukana. Laji ei ole aiemmin kuulunut lempikaloihini yrmeän ilmeensä vuoksi mutta tämän parin kuukauden aikana olen alkanut siitä kyllä ihan pitämään. Ihmettelen vain kun on NIIN rauhallinen; uiskentelee hitaasti puunkolosta toiseen, kasvinlehden alta, lepäilee hiekalla jne. Ketään ei hätyyttele tai mitenkään puutu muiden elämään. Kaverin ikää en tiedä mutta saattaapi olla jo vanhus.

[Joulutonttu]

Minulla on ollut kaksi taistelukalaa; toinen sininen, toinen punainen.
Sininen taistelukalamme oli oikea nynnerö:
Melkeinpä heti sen tultua meille, pikkuveljeni näytti sille peiliä,
se tietysti pelästyi, ja pakeni akvaarion kasvipuskaan, ja oli siellä syömättä n. 2 viikkoa. Voi kuulostaa uskomattomalta, mutten ainakaan nähnyt että se olisi käynyt syömässä. Se oli aina hyvin arka ja säikky, toisin kuin
punainen taistelukalamme, joka mennä viipottaa pitkin akvaarion laseja, ja tunkee nenänsä joka koloon. Lähiaikoina se oli tunkenut itsensä suodattimen ja lasin väliin, ja sen silmä oli aivan harmaa, kun se pääsi sieltä pois, sillä se oli hankautunut suodatinta vasten. Se on todella persoonallinen, ja sille onkin ostettu kaksi naarasta, mutta toinen on kuollut, ja se jahtaa toista naarasta melkein aina kun se näkee sen. Ostimme taistelukalan sen kauniin ulkonäön vuoksi, ja halusimme kokeilla, millainen kala se olisi. Suosittelen taistelukalaa lämpimästi

[jokelamaniac]

Ai hitsi... Oikein naurattaa kun näitä lukee, tulee oma kalatubin vuoksi teurastettu taisto mieleen... Täytyy sanoa, että en tiedä onko olemassa yhtä mainiota kalaa - tai no, ei taisto nyt kai ihan helpoinkaan ole, mutta persoona!

Sääli vain ettei ole isompi... Noin pientä pääkalaa olisi vähän hölmöä ostaa monen sadan litran altaaseen. Sitäpaitsi sekä kuulemani & kokemukseni mukaan viihtyy paremmin pienenpuoleisessa altaassa (ellei sitten haaremia hanki).

[srd]

Sitäpaitsi sekä kuulemani & kokemukseni mukaan viihtyy paremmin pienenpuoleisessa altaassa

Tämä lause saa minut aina näkemään punaista...

Millä ihmiset saisi tajuamaan että taistot ovat pirun aktiivisia elukoita, joille soisi paljon tilaa mellestää. Toisaalta, minkäs teet kun kaiken kattava netti kertoo että taiston voi lykätä gallonan purkkiin ja se vielä pitää siitä että allas on niin pieni...

[nuolimonni11]

valitsin taistelukalan koska on niin kaunis. aika kiltin oloinen ei kiusaa yhtään muita kaloja. väri oli sellainen lilan sininen

[Quu007]

Tässä mun supersuloinen pariskunta...vasemmalla naaras ja oikealla uros...

Nyt vaan olis todella pikasesti haussa lisää naaraita ennenkun ukko tajuaa mitä yhen naaraan kanssa voi tehdä...naaraalla on kyllä kovasti kosiomento päällä...evät ja pyrstö upeasti levällään, ja keimailee uroksen edessä mut eihän toinen höntti ymmärrä vissiin mistä on kyse...

Ainakaan vielä...nimet on Hulda ja Tahvo..

[heisku]

Tässä mun supersuloinen pariskunta...vasemmalla naaras ja oikealla uros...

Nyt vaan olis todella pikasesti haussa lisää naaraita ennenkun ukko tajuaa mitä yhen naaraan kanssa voi tehdä...naaraalla on kyllä kovasti kosiomento päällä...evät ja pyrstö upeasti levällään, ja keimailee uroksen edessä mut eihän toinen höntti ymmärrä vissiin mistä on kyse...

Ainakaan vielä...nimet on Hulda ja Tahvo..

En todellakaan ole mikään asiantuntija, mutta oletkos varma että toinen on naaras? Voiko naaraalla olla noin komeat evät? Ja jos tuo "naaraan keimailu" onkin uroksen mahtailua toiselle urokselle?