ESL - valaisimet

[SiriusAng]

Viherpeukulle oli ilmestynyt tuollaisia valaisimia, kovasti pojat niitä kehuivat mutta itselläni ei ole oikein havaintoa sopisivatko nuo akvaarioihin loppujenlopuksi..? ja miten nuo eroavat natikoista loppujenlopuksi..

http://viherpeukku.com/catalog/product_ ... cts_id=528

[rain-]

ESL = energiansäästölamppu, eli loisteputkivalaisin kompaktissa koossa.

[SiriusAng]

eh, sekava minä..

Lähinnä mietin tietäisikö joku minkä sävyistä valoa noista/tuosta tulee..? Tai siis onko se kovin keltainen tms ja onko tuo oikeasti viileämpi kuin loisteputket eli en käryttäisi akvaarion päällä olevia kasveja..

[rain-]

Ei osaa sanoa kun tuossa ilmoituksessa ei mainita mitään muuta kuin lampun wattimäärä. Täytyisi tietää se värilämpötila.

[VilleJ]

Ja ei yksin watit, vaan kiinnostaisi tietää, soveltuuko tuo ylipäätänsä veteen. Vrt. hehkulamppu - loisteputki, kyllähän hehkulampussa watteja riittää, mutta...

Ps. Että mä inhoan noita "klikkaa kuvaa suuremmaksi", joista aukeaa täysin sama kuva tai joskus jopa pienempi...

[rain-]

No, kun kyseessä on energiansäästölamppu, eli väännelty loisteputki, niin sitä voisi olettaa että toimii ihan tavallisen loisteputken tavoin, mahtuu vain pienempään tilaan.

[VilleJ]

Niih.. jos energiansäästölamput kävisi akvaarion päälle, niin luulisi noiden yleistyvän myös akvaarioliikkeissä. Mikäs sen parempi kuin ostaa selainen kotelo, johon menee pieni, kompakti ja halpa polttimo. Samalla rahalla enemmän watteja, mutta vähemmän energiaa - sinällään, siitä 5W:sta ei 40 wattia energiaa synny millään Vastaa vain kirkautta (hehkupolttimoon verrattuna), ei oikeastaan sitä mitä lamppu säteilee. 5W on edelleen 5W vaikka kyljessä lukeekin "vastaa 40W:n polttimoa".

[rain-]

Löytyi tuon kasvuputken statsit:
ESL - polttimo 125 W kasvuun
Energiansäästölamppu kasvuvaiheeseen 125 W. Kanta E 40. 6700 K. Ei tarvitse erillistä muuntajaa. Ei lämpene (käytännössä lamppuun voi koskea polttamatta sormia silloin kun se on päällä). Ei sisällä lampunkantaa eikä heijastinta.

Eli sopii kyllä hyvin akvaarion valaisemiseen värilämpötilansa puolesta. Mutta itse en kyllä tuolla hinnalla ostaisi, samaan hintaan kun saa jo monimetallipolttimonkin, monimetallivalaisin sitten tietenkin maksaa paljon enemmän.

[VilleJ]

Piti vielä jatkaa, että tässä mielessä olisi mielenkiintoista kokeilla energiasäästölamppuja kasvien kasvatuksessa; aikaisemminkin kasveja on kasvateltu huonolla tai hyvällä menestyksellä hehkulampuilla, joten miksei sitten energiasäätöilläkin? Hehkulampuissa suuri osa meni lämmöksi, joka energiasäästöissä ollaan minimoitu.

Tuosta polttimosta pitäisi tietää vielä lumenit/luxit.

[rain-]

En nyt oikein ymmärtänyt että mitä ajoit takaa noilla energiansäästölampun dissausviesteillä. Ja juu, 5 wattia on 5 wattia, niin on myös tuo 125 wattia tasan tarkkaan sen 125 wattia.

Kyselin vähän mielipidettä näistä jutuista tietävältä henkilöltä. Ja kyllä loisteputki on loisteputki vaikka sen vääntäisi solmuun, hyötysuhde on ilmeisesti hitusen alhaisempi, mutta ei paljoa. Eli 125W polttimolla saa aika penteleen paljon valoa pienelle alueelle. Ja se on loisteputkeen verrattavissa eikä mihinkään hehkulamppuun.

Hinta on korkea, siksi varmaan nuo eivät ole mitenkään yleisiä (myöskään akvaariovalaistuksessa) ja itse ensimmäisen kerran nyt törmäsin noin voimakastehoisiin lamppuihin. Tavallisissa kaupoissa energiansäästölamppuja on tarjolla myös yleensä vain lämminsävyisinä ja täytyy etsiä melkein tuollaisista erikoisliikkeistä silmää miellyttävämpää värilämpötilaa.

[nuuskamuikkunen]

15 watin energiansäästölampun sanotaan antavan 75 watin normaalilampun valotehon, eli 1 watti ESL lampun valotehoa vastaisi 5 wattia normaalilamppua. Tällä matikalla 125 x 5 = 625 Wattia normaalilampulla. On aika pirusti valotehoa, jos matikka pitää näin paikkaansa. Paras ois tietenkin saada täydelliset peksit tuosta lampusta.

[lehtis]

Selailin noita sivuja ja silmään pisti nämä tuotteet CO2 tabletit ja kookoskuitu kuutio
Voisikohan noita hiilidioksidi tabletteja käyttää akvaariossa? Entä voisikohan tuota kookoskuutiosta tehtyä massaa käyttää esim. paludaarion maa osan sisustamiseen yms.

[SiriusAng]

Heips, pääasiassahan noita käytetään nimenomaan kasveilla joiden valosuositus(?) on n. 3000 lm / neliöjalka eli ns. kisaamassa auringon kanssa.. Toisaalta allaolevan linkin mukaan joillakin on kuulemma ollut ongelmia ajastimien kanssa jos on käytössä kovin raskas valaisinsarja..

Googlella löysin seuraavanlaisen taulukon kun koitin hakea tietoa noista erivalaisimista, saisitteko te fiksummat tästä revittyä mitään irti..? http://fi.wikibooks.org/wiki/Hupu_2:Sis ... valaisimet

"Oheisesta taulukosta käy ilmi tärkeimpien valaisintyyppien antama kokonaisvalaisuteho, hyötysuhde, niiden valaisema alue sekä valon tunkeutuvuus lehtikerroksiin:

Koodi: Valitse kaikki

Valaisin	               Kokonaisteho	Hyötysuhde	Valaistu alue	Valon tunkeutuvuus
(tyyppi)	               (lumenia)	(lumenia/100W)	(neliöjalkaa)	(cm)
Energiansäästölamppu 11 W	600	5454	0.1 - 0.3	   10
Energiansäästölamppu 15 W	900	6000	0.2 - 0.5	   15
Energiansäästölamppu 23 W	1500	6500	0.4 - 1	   20
60 cm loisteputki 18 W   	1200	6660	0.4 - 1	   10
120 cm loisteputki 36 W    2900	8000	0.8 - 1.5	   15
150 cm loisteputki 58 W    4700	8100	1.2 - 3	   15
Monimetalli 150 W	      11250	7500	3 - 7	   50
Monimetalli 400 W	      32000	8000	8 - 20	   80
Suurpainenatrium 70 W  	 6500	9200	1.5 - 3.5	   35
Suurpainenatrium 150 W 	17000	11300	3 - 7	   55
Suurpainenatrium 250 W 	32000	12800	5 - 12	   60 - 70
Suurpainenatrium 400 W 	55000	13750	8 - 20	   80 - 90
Suurpainenatrium 600 W 	90000	15000	12 - 30	   100
Suurpainenatrium 1000 W  130000	13000	20 - 50	   130 - 150"

Itseäni nuo esl:ät kiehtoisivat edelleen siksi jos a)säästäisin sähköä ja b)ne eivät käräyttäisi kasvejani.. [/i]

[rain-]

a, Et sinä siinä sähköä säästäisi. Se lamppu vie sen 125 wattia, eli saman verran kuin vaikka kolme 36W 120-senttistä putkea ja yksi 18W 90-senttinen putki yhteensä. Energiansäästölampuiksi niitä sanotaan ihan vain siksi, että ovat tehokkaampia kuin hehkulamput ja muutamawattinen energiansäästölamppu vastaa vaikka 60W hehkulamppua kirkkaudeltaan.

Eli, energiansäästölamppu on loisteputki, se mahtuu vain pienempään tilaan kuin tavallinen, joten se valaisee paljon pienemmän alueen kuin tavalliset loisteputket, mutta antaa siis paljon enemmän valoa sille pienelle alueelle. Jos suunnittelisit valaisevasi tuolla kovin pitkän altaan ja laitat yhden valon keskelle, niin ainoastaan keskellä on hirmuisesti valoa ja reunat ovat pimeät. En kyllä tiedä miten pitkä tuo lamppu on.

Itse näen mielessäni sellaisen korkeahkon kahdeksankulmaisen altaan, vaikka litroiltaan jotain 120 ja sen päällä tuommoisen 125W lampun. Voisi olla aika kiva

[Jyrkiboy]

Pikkualtaisiin voi kokeilla noita finnparttian myymiä päivänvalosävyisiä pienloisteputkia. Projekti jonka lopputulos valaisee allasta edelleen

Voin suositella ihan varauksetta kokeilemaan

[SiriusAng]

Kiitos selkeästä vastauksesta, alan olla taas kärryillä ^^

Eli siis jos haluan säästää sähköä(mahdollisimman suuren hyötysuhteen) hankin enemmin sen monimetallin/natikan/tms.

Tai jos haluan "loisteputkeni" kaiken valon pienelle alueelle hankin tuon "solmumallin alias esl" ja jos haluan että se valaisee koko allastani hankin tuon perinteisen suoran version.

John D: ei lainkaan pahan näköinen! Tuo voisi olla jo hyvinkin kokeilemisen arvoinen (ja ainakin huokeampi hinnaltaan kuin nuo 125w:set).. Luulen että menen tänään nuokkumaan yhteen lamppukauppaan jotka ovat jo melko tottuneet virityskyselyihini..

[Paccio]

Menee kyllä hieman OT:ksi, mutta kannattaa lukea viimeisin (viime viikon?) Tekniikka ja Talous -lehti. Siinä oli mielenkiintoista juttua uudenlaisista led-valoista. Käyttöikä ilmeisen pitkä ja lehdessä hehkutettiin ledien korvaavan suurpainenatriumvalaisimet tulevaisuudessa kasvihuonekäytössä.

t:Paccio

[111na]

Eli siis jos haluan säästää sähköä(mahdollisimman suuren hyötysuhteen) hankin enemmin sen monimetallin/natikan/tms.

Mutta tänne lainattuun taulukkoon ei kannata täysin uskoa - mistä lie käännetty. Voi ihan itse etsiä kaavailemansa lampun tiedot ja tehdä yksinkertaisen jakolaskun. Lumen kertoo valon määrän, joka polttimosta kaiken kaikkiaan tulee. Watti kertoo kuinka nopeasti oma sähkömittari liikkuu.

Muistaisin että kirkkaimmat (ja myös akvaarioissa paljonkin käytetyt) loisteputket ovat ihan tasoissa monimetallien kanssa lumen/watti vertailussa. Ja jos ihan tarkkoja ollaan, loisteputket ylittävätkin usein 70w monimetallin hyötysuhteen, varsinkin yli metrin pituiset. (Tämä perustuu suhteellisen samanlaisen spektrin antavien valonlähteiden vertailuun ja lumen ei muussa tilanteessa edes olisi vertailukelpoinen yksikkö.)

Kirjoitetaanko lumen ja watti näin pienellä?

[VilleJ]

Harmi kun tuosta taulukosta puuttui kokonaan tuo viimeinen sarake täytettynä - etenkin jos oltaisiin mitattu vedessä

[111na]

Ja jos ihan tarkkoja ollaan, loisteputket ylittävätkin usein 70w monimetallin hyötysuhteen, varsinkin yli metrin pituiset. (Tämä perustuu suhteellisen samanlaisen spektrin antavien valonlähteiden vertailuun ja lumen ei muussa tilanteessa edes olisi vertailukelpoinen yksikkö.)

Tarkempi ollakseni 800-sarjan loisteputki ylittää usein reilustikin akvaarioitten pienet monimetallit. 800 tarkoittaa hyvää värintoistoa - ra yli 80 - silmälle "valkoista", värittymätöntä valoa. Yli ra 90 monimetallia kuuluisi oikeastaan verrata toiseen 900-sarjalaiseen ja siinä jo loisteputken hyötysuhde alenee muistaakseni jopa kolmanneksen. Laskujen maailmaan siitä vain, mitäpä minä näitä enempää.

[pietini]

Harmi kun tuosta taulukosta puuttui kokonaan tuo viimeinen sarake täytettynä - etenkin jos oltaisiin mitattu vedessä

Jos tarkkaa katsot, ei siitä mitään puutu. Otsikot ja luvut eivät vain ole oikeilla paikoilla. Viisi sarakeotsikkoa, ja viisi lukua peräkkäin joka rivillä.

[VilleJ]

Niinpäs onkin. Katsoin, että ne ovat neliösenttejä, miltä tuo valaisuteho on mitattu

Mutta tunkeutuvuus - missä väliaineessa?

[111na]

Hups luin hyötysuhdettakin sitten väärästä rivistä. No ei se paljoa mitään muuta, laskemaan vain, sillä kukin polttimo ja putki ovat aina omiansa.

Tuo tunkeutuvuus on mitä ilmeisimmin ilmassa ja merkitsee tehokkaan valon aluetta pystysuunnassa. Nuo erot syntynevät jo siitäkin että tehokas ja pistemäisempi valo on aina korkeammalle sijoitettuna ylimmästä valaisun kohteesta ja valo heikkenee etäisyyden neliössä. Viime mainittua ei paljoakaan voi auttaa heijastimilla - siihen tarvittaisiin linssiä.

[saurama]

Mutta tunkeutuvuus - missä väliaineessa?

Ottaen huomioon kuinka aktiivisesti sinä keskityt "keskustelussasi" valittamaan kaikkien muiden viesteistä, kommenteista ja itse asiassa kaikesta mahdollisesta, luet aika huonosti niitä orkkisviestejä. "Valon tunkeutuvuus lehtikerroksiin", kuten taulukon ohessa sanottiin. Sitä, miten se tarkalleen ottaen on määritelty, en tiedä. Voi hyvinkin olla joku yleisestikin esim. kasvihuonevalojen kanssa määritelty arvo.

[SiriusAng]

Tadaa! Ihan pakko hehkuttaa, luulen olevani nyt kärryillä luettuani pari iltaa wikiä ja opittuani sen mitä fy5:ssa olisi pitänyt oppia.. sielä on ihan palikasti selostettu mitä noi lamput tekevät ^^

Eli jos haluan kasvattaa pääsääntöisesti kasveja jotka eivät kuki hankin monimetallin(sinertävämpi) jos taas haluan kukkia niin natikat(punertavampi).. tai sitten paras tulos olisi yhdistää nuo kaksi..? (<-hyvin raasti kärjistettynä. eli kuten joku aiemmin viittasi tämä on oikeatsi matematiikkaa ja jokainen lamppu on yksilöllinen, mut nyt alan tajuta mihin lampussa pitäisi kiinnittää huomiota..)

Ja ESL:än ja loisteputken ero on siis taajuudessa eli "Energiansäästölamput ovat pieniä loisteputkivalaisimia, joissa on integroituna elektroninen kuristin. Elektroninen kuristin toimii siten, että se muuttaa verkkosähkön taajuuden 50 hertsistä 20 kilohertsiin. Suurella taajuudella (/Taajuus on tietyssä ajassa tapahtuva toistojen määrä - allekirjoittaneen lisäys/) saavutetaan hyvä hyötysuhde ja värinätön valo." Sitä en tiedä/löytänyt vielä mikä on "hyvä hyötysuhde" ja mitä ideaa on värinättömässä valossa..

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteputki