Mattosuodatin

[ChubaChubs]

Olen tässä miettinyt näin etukäteen tulevalle akvaariolle suodatusta. Mattosuodattin on yhtenä vaihtoehtona edullisuuden takia.

Kuitenkin jos akvaario on yli 300 litraa ja voipi mennä jopa yli 400 litrankin niin riittääkö yksistään mattosuodatin? Vai pitäisikö sillä olla kaverina sisäsuodatin tai ulkosuodatin? Vai ehkä kaksi mattosuodatinta?Tarviiko mattosuodattimen väsäämiseen muuta kuin suodatinmattoa ja pumpun? Mikä pumppu merkki olisi hyvä?

Olen kiitollinen kaikista vastauksista En nimittäin ole kovin välkky näiden tekniikka juttujen kanssa..

[jarvij]

Minulla on 550 litraisessa takaseinän kokoinen mattosuodatin. Ei muuta suodatusta.

[ChubaChubs]

Riittäisikö pienempi, kuin koko takaseinän kokoinen? Esim. sellainen L-muotoinen? Tuntuu kuitenkin että on hurjan näköinen jos se koko takaseinällä on..

[jarvij]

Ei minusta lainkaan.
http://aquahoito.info/suomi/tanganjika/ ... kuvia1.php

[Teemu Salonen]

Tästä taidetaan taas saada sota pystyyn:)

Ehdottomasti toimintavarmin, helppokäyttöisin, näkymättömin, edullisin ja kaikinpuolin muutenkin täydellinen suodatusratkaisu on laadukas ulkopuolinen suodatin.
Perusteluja:
Toimintavarmuus:
Mikään ei tietenkään ole ikuista, mutta ylipitkän sähkökatkon tai suodattimen riukkoutumisesta johtuva bakteerien massakuolema suodattimessa pysyy siellä pöntössä eikä lilli takaisin akvaarioon.
Helppokäyttöisin:
Suodattimen paikalleen asentamisen jälkeen ei sille paljon muuta tarvitse tehdä. Puhdistustarve on altaan kuormituksesta ja käytettävien suodatusmassojen laadusta riippuen 1-5 krt vuodessa.
Näkymättömin:
Itse altaaseen ei tule muuta kuin imu- ja paluuletku. Suodatin on piilossa akvaarion alla tai vieressä.
Edullisin:
Kertaostoksena kallis. Mutta jatkossa ylläpitokustannukset tosi alhaiset. Massat melkeinpä ikuisia. Ainoastaan hienosuodatuslevyjä joutuu vaihtamaan muutaman kerran vuodessa. Eikä nekään paljoa maksa.

Kokemusta löytyy itseltäni niin sisä-, ulko-, kuin mattosuodattimistakin. Ts tiedän mistä kirjoitan:)

[Kaizu]

Mikään ei tietenkään ole ikuista, mutta ylipitkän sähkökatkon tai suodattimen riukkoutumisesta johtuva bakteerien massakuolema suodattimessa pysyy siellä pöntössä eikä lilli takaisin akvaarioon.

Sähkökatkon päättyessä tuo "massakuolema" kyllä lillii takaisin akvaarioon.

[Teemu Salonen]

Autsh.
Jooh, unohdin ne kuolleet bakut muuttuu enkelibakuiks ja kasvattaa siivet joilla ne leijailee hiljaa takaisin akvaarioon:)

[Juissi]

Jaa-a, mitäpä tuosta sotimaan. Katsoo vaan vanhoja mattosotia hakusanalla "mattosuodatin". TV:stä tulee riittävästi noita p..koja uusintoja - ei niitä tänne AW:n puolelle enää kaivata

Mulla on matto + sisäsuodatin. Ei ole ollut ongelmia. Mutta minunkin juttuni löytyvät haulla vanhoista keskusteluista.

-Juissi

[Paul Stump]

Tästä taidetaan taas saada sota pystyyn:)

Edullisin:
Kertaostoksena kallis. Mutta jatkossa ylläpitokustannukset tosi alhaiset. Massat melkeinpä ikuisia. Ainoastaan hienosuodatuslevyjä joutuu vaihtamaan muutaman kerran vuodessa. Eikä nekään paljoa maksa.

Juu, erittäin alhaiset ylläpitokustannukset verrattuna mattosuodattimen... ööö... mihin kustannuksiin?

btw: foorumilla onkin ollut aivan liian hiljaista, no nyt on gongi jälleen kerran kajahtanut

[Kaizu]

Mattosuodattimen lisäksi suosittelisin minäkin sisäsuodatinta.

Ulkosuodattimen kanssa tuo sisäsuodatin ei ole välttämätön, koska ulkosuodatin toimii hyvin myös mekaanisena suodattimena.

[ChubaChubs]

Niin tarkoitukseni ei ollut kysyä erisuodattimien paremmuudesta, sillä olen eri vaihtoehtoja vertaillut ja olen päättänyt sen mattosuodattimen laittaa. Halusin vain tietää riittääkö mattosuodatin pelkästään vai pitäisikö kaverina olla jokin muukin?

[Juissi]

Pelkkä matto saattaa hyvin riittääkin, mutta kaveriksi kun laittaa sisäsuodattimen, niin vähenee riski maton mekaanisesta tukkeutumisesta. Ja kaupan päälle saa altaaseensa hieman paremman veden kierron.

-Juissi

[ParratonMonni]

Matto ja sisäsuodatin on hyvä yhdistelmä... Hyvin lyhyellä kokemuksella ko. yhdistelmästä . Sisäsuodatin kerää sitä roskaa paremmin ja ennenkaikkea liikuttaa vettä.

[-anne-]

Olen laittamassa 400-litraiseen yhdistelmää mattosuodatin+sisäsuodatin. Ko. yhdistelmästä on erinomaisia kokemuksia hieman pienemmässä altaassa. Siis: suosittelen sisäsuodatinta maton kaveriksi.

[111na]

Täällä on toiminut hyvin 230-litraisessa vain 300l/h pumppu ja siihen oikein mitoitettu matto ainoana suodattimena. Vuoden päivät ollut toiminnassa.

Virtaus akvaariossa on asia, jota kuuluu kysyä lajikohtaisesti kaloilta. Teknisesti ja teoriassa ajatellen ylimääräinen pumppu (suodatin) huonontaa maton tehokkuutta, koska se rikkoo sitä virtausta minkä hyvin asennettu mattosuodatin voi tuottaa, missä tasainen virta kulkee läpi akvaarion imeytyäkseen mattoon.

Matto on heikko mekaanisena suodattimena, lukuunottamatta erilaisia samennuksia, mistä päästäänkin siihen mikä on tärkeäksi katsottua kullekin. Ja muutossa se on erinomainen apu, kun akvaarion voi melko vapaasti huuhdella lietteestä muilta osin. (Esim. kevyt huuhtelu hiekoille)

Sellainen sisäsuodatinakvaario, mikä roskat ja lietteen akvaariosta lappoamisen sijaan kerää, on jo varsinainen pesukone.

[Lazol]

Eli riippuu kovasti kalastosta ja maton karkeudesta.
Itsellä matto (hieno) meni tukkoon ainoana 9kk:ssa, mutta lisättyäni sisäsuodattimen tuota ongelmaa ei enää ole ollut.
Niin ja kalastona paljon paskovia plekoja ja lehtikaloja.

Ja voi sen virtauksen muuten ohjata samalle 'radalle', joten ei sotke virtaus kuviota. Tai vaikka vaimentaa olemattomiin suihkuputkella.

[111na]

Eli riippuu kovasti kalastosta ja maton karkeudesta.
Itsellä matto (hieno) meni tukkoon ainoana 9kk:ssa, mutta lisättyäni sisäsuodattimen tuota ongelmaa ei enää ole ollut.
Niin ja kalastona paljon paskovia plekoja ja lehtikaloja.

Hienoa mattoa on täälläkin (PPI30) ja kalastona 18 neonsateenkaarikalaa, kahdeksan floridanhammaskarppia ja neljä paratiisikalaa. Yhden kerran tässä vuoden aikana olen pumpun putsannut. Akvaario 230l, pumppu 300l/h, matto noin puolet päädystä. Ruokinta on ollut runsasta kasvaville kaloille ja lietettä kertyy sekä maton taakse että akvaarioon runsaasti, mutta mitään tukkeutumista ei ole tullut.

(Virtaus on tosin lajeilleni aika pieni ja nyt muutettuani onkin tuo kokoonpano muuttunut ja muuttumassa. Matto jäi toiseen altaaseen. Ei siksi että siinä olisi jotain vikaa, vaan käytännön järjestelyjen syistä juuri tällä hetkellä samat kalat ovat 250 litraisessa pelkän 300l/h pumpun ja pienen matonpalasen varassa. Sisäsuodatinhan se.

Muutossa hiekan pesin kevyesti ja matosta huuhtelin vähän lietettä mukaan letkulla täyteen laskiessani. Kasveja on runsaasti ja kiviä, puita, mitkä kaikki pysyivät kosteina. Nyt on kaksi päivää kulunut eikä nitriittiä ole näkynyt. Ruokintaa en vähentänyt, joten seuraan tilannetta.)

[ChubaChubs]

Eli saattaa hyvinkin pärjätä ilman sisäsuodatinta..? Voisihan sitä kokeilla ensin pelkällä mattosuodattimella ja sitten jos tarvis, ostaa sisäsuodattimen.

Putsataanko mattosuodatinta miten ja kuinka usein? Ja kuinka usein teillä muilla on mattosuodatin ollut ennen kuin on uuteen tarvinnut vaihtaa?
Kuinka se mattosuodattimen oikea mitta akvaarioon oikein selviää?

[Sinfonia]

Minulla on 200l ja toisessa 130l pelkästään mattosuodattimet ja hyvin toimii 200l on sellainen karkeampi matto ja tuossa toisessa on hienompi, molemmat 5cm paksuja. En ole juurikaan noissa eroja havainnut, mitä nyt karkeampi kerää paremmin myös isompaa roskaa, muttei vaikuta tukkeutuvalta jne. Vesi kiertää hyvin, kun on sopivat pumput, ja suurempaa irtoroskaa ei juuri akvaarioista löydy, joten itselläni ainakin sisäsuodatin on tarpeeton

[ChubaChubs]

Niin vielä siitä paksuudesta piti kysymäni, eli onko sillä merkitystä ja minkälaista?

[111na]

Kerrotaan että nitrifikaatio tapahtuu heti jo aivan ensimmäisten senttien alueella veden sisääntulopinnan lähellä, joten paksuudella ei näin ollen ole juurikaan merkitystä suodattimen toimintaan, eikä sitä laskurissakaan oteta huomioon. (Luku "n" voi olla jopa vain 1, jos tehokkuus riittää tarpeisiin siinäkin. Esim. omani 230l ja pumppu 300l/h on hyvin lähellä tätä, kun ottaa huomioon pumpun likaantumisen. Pienellä pumpulla on vastaavasti maton koko pienempi.)

[VilleJ]

Kerrotaan että nitrifikaatio tapahtuu heti jo aivan ensimmäisten senttien alueella veden sisääntulopinnan lähellä, joten paksuudella ei näin ollen ole juurikaan merkitystä suodattimen toimintaan, eikä sitä

Perustunee ilmeisesti siihen, että veden happi loppuu, jolloin bakteerit eivät voi toimia "syvemmällä" massassa. Tietysti voi olla niinkin, että ravinto loppuu vaikka happea olisi tarjolla.

Mielenkiintoista olisi tietää, miten tuohon päätelmää on tultu, ettei maton syvemmissä osissa tapahdu enää nitrifikaatio. Em. lisäksi en kyllä itse keksi syytä miksi näin ei olisi.

5cm matto on kuitenkin jämäkämpää, käyttäisin itse sellaista. Riippuu tietysti maton muodostakin.

[111na]

Ei kuulemma lopu happi vaan hapetettava. Järvi siitä on kertonut ja olisiko mattosivuillaankin asiasta?

[VilleJ]

Niin siis tuo toinen epäilemäni seikka eli bakut huutaa "NÄLKÄÄÄ!"

En mää jaksa lukee tota teoriaa läpi, jos jossain on mainittu asiasta. Löysin mä kuitenkin virheen heti ensimmäiseksi: "Usein puhutaan käsitteestä "hapettuminen". Tämä käsite sinänsä on tässä hieman väärässä paikassa, koska se varsinaisesti koskee vain metalleja."

Kyllä hapettumisesta puhutaan muillakin kuin metalleilla. Ehkä saksaksi se on jotain muuta, joka sopii vain metallitermin kanssa, mutta suomessa ainakin hapettuu ja pelkistyy muutkin kuin metallit.

[111na]

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... c&start=90
Etsiskelin jo kirjoitettua ja löysin tällaisen, myös hieman aihetta sivuten. Edelleen näkyy Aquahoidon sivuilla mainittavan sopivaksi virtausnopeudeksi maksimissaan 10cm/sek.. Kalliit lukemat on kirjoitettu kun suodatinmarkkinoita muistaa. http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/biologin.php Josta laina: "Silti sopivasti valitussa suodatinmateriaalissa (esimerkiksi suodatinvanu ja Ehfisubstraatti) syntyy mekaanisen jarruvaikutuksen seurauksen alueita joissa virtausnopeus on bakteerien kasvulle suotuisa. Optimaaliset olot typpibakteereille virtauksen kannalta syntyy kun virtausnopeus alittaa 10 cm/sek. Siten biologinen suodatin toimii mahdollisimman tehokkaasti kun virtausnopeus ei missään suodatusmassan osassa ylitä 10 cm/sek."

Kovemmassa virrassa kuin mattosuodattimessa (matossa yleensä alle 10cm/min) happeakin riittänee syvempään. Hapetettavaa kulkee ohi hidasta virtaa harvalukuisempien typpibakteerien 'suiden'. Näin toimiva syvyys voi olla paljon suurempi, vaikkakin samalla suodatinmassa tavallaan tehottomampi. Todelliset käytännön tehovertailut pitäisi tehdä ihan varta vasten. Mielenkiintoista olisi vertailla ihan vain suodattimia sellaisenaan ja toiseksi sisustettuun kypsään altaaseen asennettuna, jolloin kokonaisuus tulee punnittua.