Pienet kirjoahvenet ja monniset samassa altaassa

[sandariini.]

Tässä koitan jonkinmoista biotooppisuunnitelmaa tulevaan 100-litraiseeni rakentaa, ja lähtökohtana on nyt jo omistamani leopardimonniset, jotka tulen asuttamaan uuteen kotiin. Näin siis päädyin Etelä-Amerikan kirkasvetinen joki (South American Clearwater Stream ) -biotooppiin (naurattaa omat suomennokset . ).

Osaisikos joku sanoa uskaltaako nuiden monnisten kanssa samaan pyttyyn laittaa kirjoahvenia, vai jätänkö riskit sikseen ja pistän parven jotakin Hyphessobrycon -suvun kalaa?

Muutkin ehdotukset toki huomioidaan.

[Nono]

Meillä on kokemuksia vain loistokääpiöahvenista ja lippukirjoahvenista.
Lippukirjoahvenet tulevat jopa kutuaikaankin monnisten kanssa toimeen, mutta ovat hieman liian suuria altaaseesi. Loistokääpiöahvenet olivat sen sijaan erittäin agressiivisia kutuaikana kaikille kaloille enkä ainakaan itse suosittele niitä monnisten seuraksi. Jos jollakin harrastajalla olisi kokemuksia muista lajeista, jotka mahdollisesti sopisivat monnisten seuraksi.

[Mastacembalus]

Minulla on ollut sekä kelta- että loistokääpiöahvenia monnisten kanssa. Ei ollut ongelmia koskaan, mutta altaallakin on kokoa toki 160-litraa. Ainakin keltakääpiöitä voinee suositella varauksetta.

[samara]

Kultasauma ja punatimantit samassa altaassa monnisten kanssa no proplemos

[Hiutale]

Ainakin n:ttä kertaa vastaan, että erilaisissa kombinaatioissa monnisia on ollut ongelmitta loisto-, savu- ja keltakääpiöiden sekä kääpiöakaroiden, ruso-, lippu-, perhos- ja avainkirjojen kanssa. Altaiden koot ovat vaihdelleet 140 litrasta 600 litraan.

[Save]

Mulla on kanssa perhoskirjoahvenpari hiukkasen yli 100-litraisessa pandamonnisten kanssa eikä ongelmia ole esiintynyt.

[dsl]

Keltsut meni ok, mutta Loistoilla oli havaittavissa asenneongelmaa.

[Santte]

Mulla on uarujen ja puna evätonkijoiden kanssa kaarimonnisii ja xingunmonnisii joten en usko , että on ongelma

[Tapionpoika]

Töyhtökääpiöahvenia on minulla, jotka jopa kutevat. Jos monniset menevät liian lähelle, naaras kyllä ilmoittaa asiasta mutta ei silmiä näyki irti. Kauemmin tankissa olleet monniset eivät juuri enää välitä naaraiden uhittelusta vaan jatkavat pohjan tonkimista kuin mitään ei olisi tapahtunut. Toivottavasti auttoi.

[crisse_83]

Täällä punasaumakääpiöahvenia, naaras uhittelee kutuaikaan, tosin ei monnisille vaan isopurjeplekolle, harmovampyyrille, kultajuovalle ja sitten noille meidän kiekoille .

[amanda]

Meidän loistokääpiöt ovat niin pahapäisiä, ettei mieleeni tulisi yrittääkään niitä samaan akvaan monnisten kanssa. Tai no tietenkin, jos tilaa olisi riittävästi, mutta satalitraiseen ei mitenkään päin.

Avaimet ja monniset tulevat meillä hyvin toimeen keskenään, jopa kutuaikana (varsinkin monnisten kudun, avaimet seuraavat niitä herkeämättä ). Satalitraiseen ei kuitenkaan avaimet mahdu, joten sinällään sinulle täysin hyödytön tieto oli tämä.

Keltakääpiöahventa minäkin suosittelisin "varmimpana". Mutta kuten edellisistä vastauksista voi lukea, ovat affenet erilaisia persoonallisuuksia. Koskaan ei voi takuuvarmasti sanoa, ketkä ovat leppoisia pehmoja, ja ketkä sitten kutuinnon iskiessä päättävät teurastaa kaikki kanssaeläjät. Ahventen pito on jännää.

[aask]

Mulla monnisten kanssa perhoskirjoja ja töyhtökööpiöitä.
Yhteiselo ihan ok, jopa kutuaikana. Ongelma on perhosten laiska pesänvartiointi ja monniset käyvät surutta imeskelemässä kudut.