Tubin toteamisen jälkeisiä pohdintoja

[sakosa]

Noniin, Eelasta tuli tällä viikolla postia ja tubihan se meilläkin sitten todettiin.

Puolen vuoden sisällä on "tippunut" 5 intiaaninsulkaa. Tänään taas lopetin (tunnin metsästyksen jäkeen ) yhden inkkarin, jonka uimarakko oli mennyt ihan silminnähden tummanpunaiseksi ja tulehduksen oireet oli muutenkin selvät. Koko allasta en aio tähän kuitenkaan lopettaa, koska siellä asustaa nykyisen 8 inkkarin lisäksi 3 teini-ikäistä raitanuoliaista (4-6cm) ja n. vuoden ikäinen partistyttö. En kerta kaikkiaan raaski noita persoonallisia teinejä lahdata ja partis on ehdoton suosikki. Mutta mitä sitten tehdä?

Olisi kiva kuulla muiden tubialtaan omistajien kommentteja. Oletteko ottaneet lisää kaloja muista tubialtaista tms.? Yksi vaihtoehtohan olisi panostaa tästä lähin enemmän kasveihin ja antaa kalojen elää rauhassa oman aikansa, mutta kovin tyhjältähän tuo allas vaikuttaa noin pienellä kalastolla. Altaassa litroja ulkomittojen mukaan 215l ja kaloja yhteensä siis nyt 12. Inkkariparvi melko varmasti tuosta vielä kutistuu, vaikka altaan hoito onkin mielestäni tunnollista.

Masentaa tällainen. Vaikka yrittää parhaansa, niin mitään ei asioille voi..

[Waltteri]

Täällä odotellaan EELAN tuloksia, tubituloksen mahdollisuuteen on jo joutunut varautumaan. Kaloja tippunut /lopetettu 500 litran malawialtaasta kuukauden sisään 10 - 15 Nyt tilanne näyttää rauhoittuvan 2/3 viikottaisilla vedenvaihdoilla, eikä viikkoon ole tullut uusia oireita (sormet ristiin). Muutamalla kalalla tosin vatsa laihtunut huolestuttavasti.

Jos tubi tuolta tulee todetaan niin varmaan koitan ainakin ensin elämää tubin kanssa, jos kalat sietäisivät ja pysyisivät kunnossa hyvällä hoidolla. Jos ei, niin sitten täytyy miettiä muita vaihtoehtoja. Jos olisin sinä, niin varmaan katselisin ensin miten asiat kehittyvät. Jos tartunnan saa kuriin, niin kaipa sinne voi varovasti uusiakin ottaa. Ehkä sitten kestäviä kaloja. Uudelleen aloittamisessakin on kuitenkin sama riski varsinkin, jos hankkii kalansa näitten tyypillisten toimitusketjujen kautta. Kalojen kudettamisesta pidättyisin muuten kuin omaan käyttöön.

[Kodama]

Jos saat taudin kuriin ja aiot hankkia uusia kaloja, olisi meikäläisen mielestä ainakin parempi ottaa tubia sairastavia, kuin terveitä kaloja. Auttaisi jos joku tubiakvaristi haluaisi eroon tubikaloistaan ilman turhia tappo-operaatioita. Voihan olla että muutto laukaisisi tubin ja kala kuolisi, mutta parempi että sairas kala kuolee, kun terve. Tämä on siis minun mielipiteeni. Itselläni ei kokemusta tubista. Onnea jatkoon

[Save]

Olen ottanut toisista tubialtaista kaloja ja myös ostanut joitakin uusia kaloja (täydentänyt lähinnä vain monnisparvea) tubin toteamisen jälkeen.

Vuosi sitten kaloja kuoli rajuun tahtiin, parhaimmillaan kolme-neljä parissa viikossa ja kalasto on huvennut puoleen siitä, mitä se 1 1/2 vuotta sitten oli. Nyt kalakuolemia esiintyy aika harvoin, kuitenkin ehkä "normaalia" useammin kirjoahvenia vaivaavan (kroonisen?) reikätaudin takia.

Sitten kun tuo allas (~750 l.) alkaa kumista tyhjyyttään, siirrän loput kalat hieman pienempään. Näin ei kuitenkaan tapahdu vielä vähään aikaan sillä suuri osa isoista kaloista on pitkäikäisiä kavereita.

[sakosa]

Kiitos jo tulleista kommenteista, lähettäkää lisää.

Mitkähän mahtaisivat olla tubikestäviä kaloja? Jos nyt päättäisin lisää kaloja ottaa jossain vaiheessa, niin eniten kiinnostaisi pienet rihmakalat ja pienet monnit. Taitaa ainakin rihmikset olla aika herkkiä kyllä...

Mites sairastuuko katkaravutkin kalatubiin? Katkiksetkin kiinnostaisi, mutta yhteensopivuudesta raitanuoliaisten kanssa ei ole tietoa.

[Save]

Tubin tarttumisesta rapuihin ei ole tietoa eikä EELA:ssa niitä tutkita. Monnit ja monniset ovat ainakin minulla sietäneet hyvin tubia. Sen sijaan esimerkiksi kaikki kääpiörihmakalani kuolivat luultavasti tubiin, joten niitä en voi suositella.

[wantukka]

Teillä, joilla on todettu akvaarioissanne tubi, niin toivon, että ette myisi kasvejakaan altaasta muille harrastajille.

[BOESEFANI]

Empä oo vähän aikaan tääl käynnykkää. Ehkä toi meikäläisen altaas oleva tubi on vähä hillinny tätä suurinta akvainnostusta. Toki emmä aio harrastuksesta luopuu, enkä allastani tyhjätä mokoman pöpön takia. Mä ku oon ihan saletti, et se iskee alta aikayksikön uudestaa mun altaaseen jos mä sitä rupeen desinfioimaan.

Toi mua kinnostaa eniten ku kaikki puhuu "kestävistä kaloista". Mistä "kestävistä kaloista"??? . Onks sellasii oikeesti olemassa. Okei...melkein kaikki pohjakalat, monniset, plekot yms. on lähes immuuneja tubille. Mut muita kaloja? Oisko esim jotain vähän isompia ahvenia mitkä tulis taudin kanssa toimeen?

[alakiuttu1989]

Kysyisin vain, että miten akvaario desinfioidaan. Voiko sen pistää uuniin yli sataan asteeseen desinfioitumaan, jos altaan saa mahtumaan uuniin.

[jarvij]

Käyppä vaikka täältä kurkistamassa: http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/desinfio.php

[wantukka]

Kysyisin vain, että miten akvaario desinfioidaan. Voiko sen pistää uuniin yli sataan asteeseen desinfioitumaan, jos altaan saa mahtumaan uuniin.

Kyllähän se akvaarion ihan hyvin pystyy desinfioimaan. Niinkin pahan taudin jälkeen, kun tubikin on niin desinfiointi on ainut ratkaisu miten sen saa altaasta pois. Toki se voi tulla kasvien ja kalojen ja (kantojen?) mukana uudelleen.

[Maisu]

Heh, ja todennäköisesti tulee myös hanaveden, kypsytysmullan, turpeen, kotitekoisen keittämättömän turveuutteen ja räkmixin ynnä muiden pakasteruokien mukana...

[Miikku]

Siinä sitä onkin miettimistä... Itse olen tuskaillut jo elokuusta asti tetraparven kanssa, joka on edelleen karanteenissa enkä tiedä tulevatko ne ikinä muuttamaan sieltä pois. Kaloja on tässä muutaman kuukauden aikana tippunut viisi, yhden lopetin jo samantien kotiutuksen yhteydessä, yksi kuoli itsekseen, yksi epäilyttävän näköinen matkasi EELA:an ja kaksi olen lopettanut nyt viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Tubia ei tutkitussa kalassa ollut, ja nyt jäljellä olevat kalat ovat ns. "hyvännäköisiä" mutta mistä noista nyt sitten tietää

Tämänhetkisellä rahatilanteella ei myöskään lämmitä ajatus lisäkalojen tutkimisesta. Koska kalat on ostettu "käytettynä" ja niissä on selkeästi kahta eri ikäluokkaa, voihan olla että heikentymisen syyt löytyvät jo niiden iästä (kaikki heikentyneet/kuolleet ovat olleet suurimpia yksilöitä).

Toisaalta kun en ole koskaan kuullut tubiin kuolleesta monnista, niin siinä mielessä nuo jäljellä olevat voisi ehkä pitkin hampain siirtää monnialtaaseen minne ne oli tarkoituskin laittaa, mutta JOS jotain ikävää sitten sattuukin, niin enpä antaisi itselleni anteeksi, sen verran tunnearvoa noilla viiksekkäillä ja imukkailla on.

Ja toisaalta tulee surku katsoa noita tetrojakin nykyisessä asumuksessaan, 100l on kuitenkin aika nafti ruusutetroille, vaikka parvi onkin huvennut 17 pyrstöön. Hitsit niitten kanssa

[kylpyankka]

Täällä on reilun vuoden verran tubialtaan kanssa elelty. Olen täydentänyt parvia ns. terveillä kaloilla ja hankkinut ihan uuttakin laatua sekä ottanut vastaan toisen harrastajan tubialtaan kaloja. Tubi ei ole toistaiseksi tiputtanut kuin yhta laatua (stiruunatetroja, joista se todettiinkin), muut kalat elelevät nähdäkseni varsin normaalia kalanelämää.

Kasveja olen pari kertaa tarjonnut lahjoitettavaksi ja ilmoituksessa ilmaissut altaassa olevasta tubista + tentannut halukkailta ovatko tietoisia siitä, mitä tubi tarkoittaa (ja jos ei ole tubia todettu, en ole kasveja antanut).

Silloin kun tubi todettiin, oli altaassa vasta sitruunatetrat ja partamonnit, mutta en alkanut lopettamaan kun tuntui, että jostain se pöpö kuitenkin tulee. Tetroja on tipahtanut alle 10 (parvi oli alkuun 20+), ja muihin kaloihin ei tauti nähtävästi ole vaikuttanut.

Nykyään harmittaa eniten kasvien roskiin heittäminen. Olisi mukavaa niitä antaa edelleen (vink vink tubialtaiden omistajat ).