Kypsytys kysymys
Valvoja: Moderaattorit
Kypsytys kysymys
Kuinka kauan on hyvä kypsyttää akvaariota? Olen kypsyttänyt nyt viikon ajan joka kolmas päivä laittanut bactozym kapselin. Akvaariossa on yksi partamonni, joka voi hyvin. Ensi viikolla ajattelin ostaa taistelukalan, vai pitääkö vielä odotella?
Kala on kaveri ei sapuska.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1565
- Liittynyt: 11:38, 21.07.2004
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Kypsytys kysymys
Kypsytysaikahan on ihan vesiarvoista kiinni, oletko niitä siis mitannut? Onko partis ollut alusta saakka altaassa? Olettaen, että nuo kapselit eivät ihan hirveästi auta, ei varmaankaan kannata hankkia uusia kaloja vielä hetkeen - jotta ei muodostu liikaa jätöksiä ja sitä kautta nitriittiä.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1353
- Liittynyt: 14:12, 19.11.2004
- Paikkakunta: Jkl mlk (Palokka)
- Viesti:
Sinun kannttaisi tutustua JJärven ohjeisiin "kalaton kypsytys", haulla löytyy paljon tietoa.
Baktozym-kypsytys ei välttämättä onnistu. Tällä foorumilla monta ketjua asiasta.
Kypsytyksee tarvitset:
*multaa sukkahousupussukassa tai multavattä
* kalanruokaa
* hirvensarvensuolaa apteekista...
Näillä kypsyy noin 3:ssa viikossa uusi akvaario.
Akvaarion kypsyyttä seurataan nitriitti (NO2) ja nitraatti (NO3)-testeillä.
Kypsässä akvaariossa ei enää ole nitriittia, silloin vasta voi tuoda kalat.
Baktozym-kypsytys ei välttämättä onnistu. Tällä foorumilla monta ketjua asiasta.
Kypsytyksee tarvitset:
*multaa sukkahousupussukassa tai multavattä
* kalanruokaa
* hirvensarvensuolaa apteekista...
Näillä kypsyy noin 3:ssa viikossa uusi akvaario.
Akvaarion kypsyyttä seurataan nitriitti (NO2) ja nitraatti (NO3)-testeillä.
Kypsässä akvaariossa ei enää ole nitriittia, silloin vasta voi tuoda kalat.

Viola & eläintarhantynkä
Jatkoihmettely kypsytyksestä. Kun kypsytyksessä on kyse siitä että vesiarvot ovat hyvät, niin ihmettelen että kun minulla on käytössä ollut akvaario (viikon kypsynyt) jossa on vanhat kasvit, kannot, hiekat ja suodatin ja nitriittiarvo on kokoajan ollut <0,3. Onko tarpeellista vielä kypsytellä vai voiko hankkia kalat. Olen ymmärtänyt että kypsytyksessä on kyse mm. bakteerikannan muodostumisesta eli ei vain vesiarvoista. Onko minun odotettava kuitenkin nitriittipiikkiä ja siitä vielä nitriitin laskua ja sitten vielä muutama päivä että voin hankkia asukit? Olenkohan mahtanut hiffata ihan oikein? Meillä ei ole vesijohtovettä vaan lähdevettä.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Oletkos kuormittanut allasta esim. ammoniakilla tai edes kalanruoalla?PäiviP kirjoitti:Jatkoihmettely kypsytyksestä. Kun kypsytyksessä on kyse siitä että vesiarvot ovat hyvät, niin ihmettelen että kun minulla on käytössä ollut akvaario (viikon kypsynyt) jossa on vanhat kasvit, kannot, hiekat ja suodatin ja nitriittiarvo on kokoajan ollut <0,3. Onko tarpeellista vielä kypsytellä vai voiko hankkia kalat.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Eipä oikein, eiväthän nuo kalojen tuotoksia vastaaPäiviP kirjoitti:Jep, hiekansekaan laitettavalla kasviravinteella ja Bactozymella. Eikö piisaa;)

Jos kyseessä oli tosiaan käytöstä tullut allas, kalat olisi (periaatteessa, ja saman verran kuin altaassa on ennen ollut) voinut asuttaa samantien. Eihän se nitriitti nouse, kun ei bakteereilla ole nyt syötävääkään. Itseasiassa bakteereja kuolee nyt nälkään, ja allas kestää koko ajan vain pienempää ja pienempää kuormitusta.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Jep joo, ei oikein riitä. Vähintään lisäksi jotakin valkuaisainepitoista, kuten kalanruokaa. Seuraava lienee hyvin selventävä: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=58005 (Otsikkona Kalallinen kypsytys)
juuh ostin akvaarion kaikkine muine tamineineen paitsi kalat, Palju ei kerennyt olemaan edes kuivillaan vaan täytin sen miltei heti, eli nytkun minulla on se viikon tuossa porissut, enkä heti hankkinut kaloja, on minun syytä laittaa bakteerien ruokaa ja odotella sitä nitriittipiikkiä => ei kaloja vielä, vesi on kuitenkin ok kaikilta arvoiltaan. Ymmärränkö nyt oikein?
Terv vähä-hijasälyne;)
Terv vähä-hijasälyne;)
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Kyllä. Riippuen siitä, miten paljon kaloja on tulossa aluksi, riippuu se riittääkö kalanruoka vai tarvitsetko tykimpää kuten ammoniakkia. Ammoniakkia suosittelen, jos aiot tuoda kaikki kalaset kerralla uuteen kotiin. Sinun tapauksessasi tuo bakteerienruokintajakso jäänee aika lyhyeksi, koska kaikki tarvittavat bakteerit tankistasi jo löytyy; nyt pitää vain kasvattaa niiden määrääPäiviP kirjoitti:Ymmärränkö nyt oikein?
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Vastaan minäkin vanhasta tottumuksesta, vaikka Memma hyvin asian myös selittää. Jos kerran vanhat kasvit, kannot, hiekat ja suodatin, niin sehän olisi kypsä kaloille jo siitä. Ja tuo kypsyys vähenee koko ajan, ainakin teoriassa, koska typpibakteerit eivät saa ravintoa. Toisaalta ravintoa tulee monipuolisen pieneliöstön "tasoittuessa" ja uudelleenjärjestyessä nykyiseen ravinnetasapainoon. Akvaarion ruokinta on kuitenkin päättynyt, joten tuo elämä kaiken kaikkiaan on vähentymässä. Ja jos et ole runsaasti lietettäkin siirtänyt vanhasta kypsästä uuteen, ei se pieneliöstö ole kovin runsas sentään.
Bakteeristo on itsesäätelevää ja akvaarion elämä stabiloituu ruokintansa tasolle, kuitenkin viiveellä. Kannattaa siis ruokkia akvaariota.
Bakteeristo on itsesäätelevää ja akvaarion elämä stabiloituu ruokintansa tasolle, kuitenkin viiveellä. Kannattaa siis ruokkia akvaariota.
Kuivuminen sekä hapen loppuminen on myös kypsyydelle turmioksi, noita vanhoja materiaaleja ajatellen, joita olet siirtänyt. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=62801
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/muutto.php
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/muutto.php
Re: Kypsytys kysymys
Tässä hyvä linkki akvaarion kypsytyksestä , no olihan se tuolla mutta klikkaa nyt totakin tai sitten tätä kypsytys linkkiä tuleehan näitä viljeltyä mutta koskaan ei kait ole liikaa, kaikki ei usko kuitenkaan.EWOKKI90 kirjoitti:Kuinka kauan on hyvä kypsyttää akvaariota?
- Kolme viiva viisi viikkoa.
Olen kypsyttänyt nyt viikon ajan joka kolmas päivä laittanut bactozym kapselin.
- Bactozymillä ei nitriitti lähde nousuun, tarvitset hirvensarvi suolaa tai ammoniakki liuosta.
Akvaariossa on yksi partamonni, joka voi hyvin.
- Kalallista kypsytystä ei suositella ollenkaan tehtäväksi kalojen terveyden kannalta.
Ensi viikolla ajattelin ostaa taistelukalan, vai pitääkö vielä odotella?
- Pitää vielä odotella, nitriitti piikki havaitaan yleensä neljännen viikon alussa kun ammoniakkia on annosteltu tasaisesti päivittäin välillä nitraatti NO3 ja nitriitti NO2 arvoja seuraamalla

Mitenkähän ton nyt suomeksi selittäisi ... lainataan ja lyhennellään mutta kannattaa ehdottomasti lukea nuo linkkien alta annetut ohjeet kokonaan... Kaikki mitä tarvitaan akvaarion oikeanlaisessa kypsytyksessä on suodatinmateriaali, pohjahiekka (tai sora), vedenliike tuomaan happea bakteereille ja bakteerien tarvitsemat ravinteet.
(Mikäli on pystytetty normaali akvaario, jossa on kasveja, on pohjalle lisätty kiinteitä kasviravinteita. Näistä bakteeritkin saattavat käyttää osan. Muutoin uuden akvaarion suodattimessa ja pohjassa on aivan liian vähän hyödyllisiä bakteereita ja niille ravinteita, jotta se toimisi.)
Typpibakteerit eivät tarvitse valoa, joten kypsytys voidaan tehdä pimeässä akvaariossa ilman kasveja. Tällöin ei ole vaaraa herkkienkään kasvien kuolemasta eikä toisaalta myöskään levien lisääntymisestä.
On myös mahdollista että kasvien juurissa mahdollisesti on jokin kala salamatkustajana. Tällöin kalatonta kypsyttämistä ei voida jatkaa ellei kyseistä kalaa pidetä valiaikaisesti vaikka karanteeniakvaariossa.
Paras keino saada hyödyllisiä bakteereita akvaarioon, on käyttää jo toimivan akvaarion suodatinmateriaalia ja/tai pohjahiekkaa ympppinä ("siemenenä"). Näissä on kuitenkin mahdollisuutena saada tauteja akvaarioon.
Hyvä ravinnonlähde hajottaja-bakteereille on tavallinen kalanruoka. Siis uutta akvaariota ruokitaan varovasti, vaikka siinä ei ole yhtään kalaa (eikä saa vielä edes olla) .
Ammoniumtypen lähteenä voidaan käyttää myös ammoniumkloridia eli salmiakkia tai ammoniumkarbonaattia eli hirvensarvisuolaa. Näiden käyttö kuitenkin edellyttää että ammoniakki/ammoniumpitoisuus akvaariosta voidaan mitata (käytössä on tuo testi). NH3/4.
Koska typpibakteerit tarvitsevat myös hiiltä kasvuunsa, voi happamoitumista ehkäistä ja bakteerien kasvua edistää lisäämällä veteen ruokasoodaa. pH nousee typpibakteesien kannalta optimaalisemmaksi. Tavoitteena voisi olla pH 7,5-8,0. Samalla muodostuva typpihappo neutraloituu.
Ammoniakkia hapettaville bakteerilajeille optimi pH on 7,5-8,0 ja Nitrobacter-lajeille 7,6-7,8. Reaktion toimii parhaiten kun lämpötila on noin 30 astetta.
Siis
1:päivä 5 ml 10% ammoniakkia lisätään kuhunkin 100 litraan akvaariovettä; mitataan nitriitti.
2: päivä samoin
3. samoin
4. samoin
5. samoin
6. samoin
7. samoin; nyt pitäisi nitriittiä jo näkyä. Ellei näy, uusitaan jostain parempi multaymppi 8. mikäli nitriittiä on, puolitetaan päivittäin lisättävän ammoniumin määrä puoleen eli 2,5 millilitraan.
Näin jatketaan päivittäin, kunnes myös nitraattia alkaa olla Kun nitraattiakin on, puolitetaan lisättävän ammiakin määrä jälleen puoleen eli noin 1-1,3 millilitraan.
Akvaario on kypsä kun nitriittiä ei enää esiintyneen piikin jälkeen ole.
Aikaa tuohon kuluu kahdesta neljään viikkoon.
jos vaikka halutaan 200-litraan pitoisuudeksi 5 mg/l ja käytössä on 25%-ammoniakkiliuos, tässä tapauksessa pitoisuus 5 mg/l saadaan lisäämällä 25% ammoniakkiliuosta 4 ml.
Ammoniumnkloridia tai 10%-ammoniakkiliuosta saa esimerkiksi apteekista. Aivan hyvin sopiin myös väkevämpi ammoniakkiliuos, mutta se pitää sitten huomioida laskussa. Sitä voi ostaa jonkun kymmenen grammaa, ja määrä riittää monenkin akvaarion kypsyttämiseen.
Hirvensarvisuolaa voi löytää sekatavarakauppojen maustehyllystäkin. Ammoniumin pitoisuudeksi veteen pitää saada noin 5 mg/l. Hirvensarvensuolaa laitetaan silloin 1,35 grammaa sataa litraa kohden eli noin 1/3 teelusikallista.
Nitriitti (NO2) on myrkkyä kaloille. On hyvin todennäköistä että monessa uudessa akvaariossa ovat kalat sairastuneet ja/tai jopa menehtyneet nitriittimyrkytykseen.
Nitraatit (NO3) ovat kaloille myrkyllisiä vasta todella korkeissa pitoisuuksissa. Niin korkealle nitraattipitoisuutta ei kuitenkaan pidä päästää, sillä nitraattipitoisuus on akvaariossa oikeastaan indikaattori akvaarion veden yleisestä likaantumisasteesta. Hyvä nitraattipitoisuus on jotain 5-25 mg/l. Mikäli tämä pitoisuus nousee yli 50 mg/l osoittaa se vedenvaihto-välit tai -määrän liian pieneksi.
Parin viikon kuluttua kypsyttämisen aloituksesta voi mittailla myös nitraattia.
Heti kun akvaarioon on alkanut muodostua nitriitin lisäksi myös nitraattia, aletaan olla voiton puolella. Ammoniumin annostelua voidaan tuntuvasti pienentää (pitoisuuksiin 1-2 mg/l).
Vasta kun nitriittien määrä on sekä kasvanut että pudonnut nollaan, on akvaario kypsynyt ja se on valmis vastaanottamaan kaloja.
Akvaario on kypsä, kun nitriitit ovat nousseet ja pudonneet nollaan mg/l (eli nitriittiä ei enää ole yhtään). Nyt vaihdetaan akvaarion vettä niin paljon ja vaikka monta kertaa päivässä että nitraattipitoisuus saadaan noin arvoon 20 mg/l tai mieluimmin alle.
Kuitenkin ennen kalojen tuontia, on syytä tehdä pari reilua osittaista vedenvaihtoa (1/2 - 3/4), jotta mahdollinen korkea nitraattipitoisuus laskee. Nitraatit tosin toimivat myös kasviravinteina.
Menetelmän hyötynä on ettei kaloja stressata, koska niitä ei kypsyvässä akvaariossa ole. Myös ravinteita ja ammoniumnitraattia voidaan annostella reippaastikin, sillä mahdollinen hapenvähyyskään ei haittaa. Hyödylliset bakteerit voivat kasvaa maksimaalista vauhtia. Akvaario voi kypsyä normaalia nopeammin, ja pystyy heti kypsyttyään vastaanottamaan samanaikaisesti koko suunnitellun kalaston.
Tässä siis tuolta sinisten linkkien alta kopioitua teksti mutta jutut sinänsä kannattaa lukaista kokonaisuutena niin tajuaa ettei tämä akvaarion ensi askeleet olekkaan niin simppeliä hommaa akva kotiin ja hiekat akvarioon suodatin porisemaan ja huomenna kala kauppaan" tyyliä. Eivät kalat voi millään selviytyä tavallisessa juoma vedessä, edes kotimaamme ahvenet joita ei tietenkään saa akvaarioissa hoitaa.
[/b]
Alias; Nätti Jussi aka hayrimar/kuvablogi+steamster/feisbuuk: maan suurimman kruunaamattoman partamonni koiraan sekä kahden akvan omistaja (240l + 988l omavalmiste)
Tulee jo hieman toistoa, mutta: Ammoniakki tai ammoniumyhdisteet sekä nitriittitesti yhdessä ovat välineet sekä todeta riittävä kypsyys että kasvattaa typenkierron toimivuutta, "kypsyyttä".111na kirjoitti:Kuivuminen sekä hapen loppuminen on myös kypsyydelle turmioksi, noita vanhoja materiaaleja ajatellen, joita olet siirtänyt. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=62801
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/muutto.php
------------------
Tuossa vielä yksi kypsytyskertomus, kuinka se käytännössä on mennyt: http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=60645
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kypsytys kysymys
Onko näin? Jostain muistan lukeneeni, että luonnonvaraisista eläimistä lintuja ja nisäkkäitä ei saa ottaa eläteiksi (niin ja toki rauhoitetut eläimet, kuten sammakkoeläimet ja (osa?) kärmeksistä ovat kiellettyjen listalla). Koskeeko siis myös kaloja? -Ahven nyt ei varmaankaan ole helpoimpia akvaelättejä, mutta kiiskiä ja ruutanoita on kyllä kotiakvoissa tullut nähtyä..marDH kirjoitti:Eivät kalat voi millään selviytyä tavallisessa juoma vedessä, edes kotimaamme ahvenet joita ei tietenkään saa akvaarioissa hoitaa.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Re: Kypsytys kysymys
Sata varma en ole minäkään mutta joku mulle on näin joskus väittänyt ja oon sen itselleni näin perustellut, jos olen väärässä, se korjattakoonmemma kirjoitti:Onko näin? Jostain muistan lukeneeni, että luonnonvaraisista eläimistä lintuja ja nisäkkäitä ei saa ottaa eläteiksi (niin ja toki rauhoitetut eläimet, kuten sammakkoeläimet ja (osa?) kärmeksistä ovat kiellettyjen listalla). Koskeeko siis myös kaloja? -Ahven nyt ei varmaankaan ole helpoimpia akvaelättejä, mutta kiiskiä ja ruutanoita on kyllä kotiakvoissa tullut nähtyä..marDH kirjoitti:Eivät kalat voi millään selviytyä tavallisessa juoma vedessä, edes kotimaamme ahvenet joita ei tietenkään saa akvaarioissa hoitaa.

Siis niinhän se on että ei noita uhanalaisia lajeja taida vesistöissämme olla montaakaan lajia jos yhtäkään mutta hoitaminen varmasti on vaikeampaa kuin tavan seura akvaarion, Koiviston Ilkalla kerran käytiin kimpalla ihastelemassa sen itämeri ja sisäjärvi akvoja,


Alias; Nätti Jussi aka hayrimar/kuvablogi+steamster/feisbuuk: maan suurimman kruunaamattoman partamonni koiraan sekä kahden akvan omistaja (240l + 988l omavalmiste)
"uhanalaisia lajeja taida vesistöissämme olla montaakaan lajia jos yhtäkään"
On toki. Heti tulee mieleen järvilohi ja saimaannieriä. Toutainkin. Ei tietysti akvaarioon liittyviä nämä ollenkaan.
edit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 916&lan=fi
On toki. Heti tulee mieleen järvilohi ja saimaannieriä. Toutainkin. Ei tietysti akvaarioon liittyviä nämä ollenkaan.
edit. http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... 916&lan=fi
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Kypsytys kysymys
Jospa haluavat että ihmiset maksavat heille pääsymaksun, että pääsevät niitä kotimaisia kaloja katselemaanmarDH kirjoitti:juu hei se oli tuolla maretarium reissulla se kierto ajeluttaja se oli joka suositteli näin olematta tekevän.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Ei vaan, onhan se helpompi trooppista "luonnon"lämpötilaa pitää altaassaan, tasaisen lämmintä ympäri vuoden. -Saattavat nykyiset keskuslämmitystalot olla turhan kuumia kotimaisille kaloille talvisaikaan

528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Re: Kypsytyskysymys
Kypsyttelimme syksyllä akvaariomme (390 l) Bactozymillä ja kalanruoalla. Aikaa meni kolme viikkoa. Mitään ongelmia ei ollut kalojen hankkimisen jälkeen. Me kyllä ostimme kalat vasta, kun allas oli kypsä. Suosittelen samaa sinulle. Kyllä sen verran pitäisi olla malttia, että antaa altaan kypsyä rauhassa. Tuskin sinusta ja muistakaan on hauskaa katsella, jos kala tai kalat alkavat voida huonosti, ja vain sen takia, ettei kypsytystä tehty maltilla.EWOKKI90 kirjoitti:Kuinka kauan on hyvä kypsyttää akvaariota? Olen kypsyttänyt nyt viikon ajan joka kolmas päivä laittanut bactozym kapselin. Akvaariossa on yksi partamonni, joka voi hyvin. Ensi viikolla ajattelin ostaa taistelukalan, vai pitääkö vielä odotella?
Re: Kypsytys kysymys
Todellakin aivan OT, mutta...memma kirjoitti:Jospa haluavat että ihmiset maksavat heille pääsymaksun, että pääsevät niitä kotimaisia kaloja katselemaan![]()
Ei vaan, onhan se helpompi trooppista "luonnon"lämpötilaa pitää altaassaan, tasaisen lämmintä ympäri vuoden. -Saattavat nykyiset keskuslämmitystalot olla turhan kuumia kotimaisille kaloille talvisaikaan
...en malta olla ottamatta kantaa. Maretarium:n tekniikka, jotta Suomen kalasto pärjäisi, on todella hivenen erillainen kuin nuo trooppisen altaan tekniikat, juuri niin kuin sanoit.

http://www.maretarium.fi/mare/1_4_fi.php
Re: Kypsytys kysymys
Eikös tällaisessa tapauksessa olisi hyvä kypsyttää erillinen suodatin ämpärissä JJärven ohjeiden mukaan, kun partamonnin takia ei voi oikein ammoniakkiakaan enää lisätä?EWOKKI90 kirjoitti:Kuinka kauan on hyvä kypsyttää akvaariota? Olen kypsyttänyt nyt viikon ajan joka kolmas päivä laittanut bactozym kapselin. Akvaariossa on yksi partamonni, joka voi hyvin. Ensi viikolla ajattelin ostaa taistelukalan, vai pitääkö vielä odotella?