![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Sisustusvinkkejä kiekkoaltaaseen
Valvoja: Moderaattorit
Sisustusvinkkejä kiekkoaltaaseen
Olen tuossa miettinyt oman 540 litraisen altaan sisustusta.Ottaisin vastaan ohjeita/neuvoja mitä kasveja mihinkä ja muitakin sisustuselementtejä ja niiden paikkoja ![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Itse olen sisustanut altaani juurakoilla (yksi valtava ja kasa pieniä).
Kasvithan on makukysymys, itse pidän miekoista niitä löytyy jättiä takaa ja jotain pienempää edestä. Jättivesitähdikki on myös ihan mukava taka-alan kasvi (kasvaa pintaan ja ylikkin). Juurakkoihin olenkin sitten tunkenut kaiken näköistä epifyyttiä esim. jaavansaniasta.
Kasvithan on makukysymys, itse pidän miekoista niitä löytyy jättiä takaa ja jotain pienempää edestä. Jättivesitähdikki on myös ihan mukava taka-alan kasvi (kasvaa pintaan ja ylikkin). Juurakkoihin olenkin sitten tunkenut kaiken näköistä epifyyttiä esim. jaavansaniasta.
Uutta matoa koukkuun...
Allas on melko vasta perustettu, kasvit on jo alkanut kasvaa ja niitä on tullut lisää, mutta tässä lähtötilanne.
http://www.rmk.crash.to/lippu/kiekko2.jpg
T:Pasi
http://www.rmk.crash.to/lippu/kiekko2.jpg
T:Pasi
Uutta matoa koukkuun...
Komia sisustus sulla. Vaikka kasvit onki vasta kasvuvaiheessa. (siis sun tekstistä päätellen)cube122 kirjoitti:Allas on melko vasta perustettu, kasvit on jo alkanut kasvaa ja niitä on tullut lisää, mutta tässä lähtötilanne.
http://www.rmk.crash.to/lippu/kiekko2.jpg
T:Pasi
Itekko oon aatellu et vähemmän kasveja ja sit kantoja lisää. Mun kiekot ainaki tykkää olla kannon tykönä, ja sit jättimiekkakasvin suojissa. Varsinki yöt ne nukkuu sen kasvin lehtiä vasten.

-
- Member
- Viestit: 411
- Liittynyt: 19:51, 27.07.2002
- Paikkakunta: Espoo
Nyrkkisääntö on, että korkeaksi kasvavat kasvit taakse ja matalat eteen. Kuitenkin joissain kasveissa pitää itse säädellä sitä pituutta, niin voi pistää vaikka keskelle pitkäksi kasvavaa kasvia ja lyhentää sopivaksi. Kiekoilla kannattaa olla paljon piilopaikkoja, koska ovat silloin rohkeampia. Jonkin sortin turvaa taitaa antaa kasvipöheiköt. Tollanen akva mulla on...mutta tuokin on vastaperustettu niin ei kasvit ole vielä niin reheviä kuin nyt.

Huolta on myös pidettävä siitä, että kiekoille jää tarpeeksi uimatilaa kasveista ja kannoista huolimatta.
Kovin käyttökelpoinen idea on myös piirtää _etukäteen_ pohjakuva ja pistää sinne kaikkia haluttuja kasveja hyvään järjestykseen. Kivet ovat myös kivoja pikku lisiä sisustukseen. Kasvilajien valinnassa on tärkeää huomioida kiekkojen vaatima korkea lämpötila. Suurin osa ei menesty (tai edes selviä) 28-30C:ssa. Minulle on jäänyt matkan varrelta intianvesitähdikkejä, jättiläisvesitähdikkiä, punarotalaa, Eusteralis stellataa, Ludwigia inclinataa, rasvalehteä, vallisneriaa, tiikerivallisneriaa, tiikerilummetta, amerikankilpukkaa, viuhkalehteä, tuoksuvedensuosikkia, suippomiekkakasvia, karttulehteä ja silomelalehteä. Lisäksi menestyneitä lajeja ovat erilaiset miekkakasvit, amerikankellustyräkki, vedensuosikki, kierteisvallisneria ja salvinia.

Huolta on myös pidettävä siitä, että kiekoille jää tarpeeksi uimatilaa kasveista ja kannoista huolimatta.
Kovin käyttökelpoinen idea on myös piirtää _etukäteen_ pohjakuva ja pistää sinne kaikkia haluttuja kasveja hyvään järjestykseen. Kivet ovat myös kivoja pikku lisiä sisustukseen. Kasvilajien valinnassa on tärkeää huomioida kiekkojen vaatima korkea lämpötila. Suurin osa ei menesty (tai edes selviä) 28-30C:ssa. Minulle on jäänyt matkan varrelta intianvesitähdikkejä, jättiläisvesitähdikkiä, punarotalaa, Eusteralis stellataa, Ludwigia inclinataa, rasvalehteä, vallisneriaa, tiikerivallisneriaa, tiikerilummetta, amerikankilpukkaa, viuhkalehteä, tuoksuvedensuosikkia, suippomiekkakasvia, karttulehteä ja silomelalehteä. Lisäksi menestyneitä lajeja ovat erilaiset miekkakasvit, amerikankellustyräkki, vedensuosikki, kierteisvallisneria ja salvinia.
Mistä tommosia kantoja saa?
Oon yrittäny ettiä omaan 500 litraseen tulevaan kiekkovaarioon suhtkoht isoa kantoa pienten lisäksi enkä mistään meinaa löytää mieleistä.
Olen etsiskellyt sellaista mistä pääsisi uimaan alitse/välistä, että ei olisi niin umpinainen kuin isommat mangrovet yleensä on...
Lisäksi "ongelmana" on se, että kiekkovaario on tilanjakajana keittiö/olkkari, joten kannon pitäisi olla hyvän näkönen molemmin puolin ja sen pitäisi pysyä pystyssä keskellä ilman tukia.
Löytyiskö kellään ylimääräistä kuvausta vastaavaa kantoa?


Lisäksi "ongelmana" on se, että kiekkovaario on tilanjakajana keittiö/olkkari, joten kannon pitäisi olla hyvän näkönen molemmin puolin ja sen pitäisi pysyä pystyssä keskellä ilman tukia.
Löytyiskö kellään ylimääräistä kuvausta vastaavaa kantoa?

-
- Advanced Member
- Viestit: 3024
- Liittynyt: 21:18, 27.01.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Paikkakunta: Kangasala & Tre / TAS
Myös järvestä voi löytää mitä erikoisimman muotoisia karahkoja.. Ja kokovalintaa löytyykin sitten enemmän kuin tarpeeksi.. Itselläni on järvestä about 80x80x30 kokoinen karahka, jota ei käytännössä pysty erottamaan kunnon mangrowesäkkärästä, mikä vastaavan kokoisena maksaa arviolta 60-80e..
Olisi siellä ollut vaikka tuplasti suurempiakin, mutta altaaseen ei todellakaan enään mahtunut isompaa..
Olisi siellä ollut vaikka tuplasti suurempiakin, mutta altaaseen ei todellakaan enään mahtunut isompaa..

Taustana on pahville teipattu kaislikko, tuli yllättävän hyvän näköinen, tuo kolmiuloisuutta ilman että vie paljon tilaa. Syvyysvaikutelmaa lisää myös kasa juurakoita jotka on sahattu keskeltä halki ja asetettu takalasiin siten että sahauspinta on lasia vasten. Samaisilla sahatuilla juurakoilla on luotu pengerrykset, sahauspinta on pohjalasia vasten ja hiekka (0.6-1.2mm) on kasattu juurakon taakse. Juurakoilla on näppärä rajata myös kasveille varatut alueet, esim. vallisneriat ja melalehdet tuppaavat muutoin leviämään liiaksi.
Jos järvestä käyn niitä karahkoja etsimään, niin oliko siinä mitään väliä minkä merkkistä puuta se on? Tai mitään muuta vaatimusta? Tiettyhän se pitää kunnolla skrabata ja liottaa ennen altaaseen laittoa, mutta lahoaako jotkut puut helpommin kuin toiset?
Muistanko väärin vai oliko omenapuu myös sopivaa? Voisiko sitä ottaa ihan tuoreenakin ja jos ottaa, niin miten sitä pitää käsitellä ennen altaaseen laittoa? Siis tarvitseeko se muuta kuin kunnon pesun ja liotuksen?
Muistanko väärin vai oliko omenapuu myös sopivaa? Voisiko sitä ottaa ihan tuoreenakin ja jos ottaa, niin miten sitä pitää käsitellä ennen altaaseen laittoa? Siis tarvitseeko se muuta kuin kunnon pesun ja liotuksen?
-
- Elite Member
- Viestit: 5470
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Omenapuu on sopivaa. Se pehmenee hallitusti ja mitään ongelmia ei pitäisi tulla jos vain joku monnipopulaatio on jyystämässä pinnasta pehmeän aineksen pois. Joskus minulla oli sellainen iso omppupuuoksisto joka ylsi hiekan alle ja siihen muodostui aika hassut "tassut" hiekan alla olleisiin oksien päihin joita kukaan ei ollut kalunnut kun muu puu oli ohentunut useita senttejä. Tuoretta puuta on syytä liottaa niin kauan että siitä lähtee kuori irti ja mielellään muutama viikko sen jälkeenkin. Kovin innokkaasti homehahtuvaa puskevat oksat kannattaa hylätä suosiolla sillä parempiakin löytyy.
Sen sijaan omissa altaissani eivät tuntemattomat kotimaiset juurakot ole oikein pärjänneet vaan n. viidestä hankitusta vain yksi osoittautui tarpeeksi kovaksi yli puolen vuoden päästäkin ja on edelleen käytössä. Omiin altaisiini en jatkossa kelpuuta kuin omppua ja katajaa, mutta paljonhan niitä muitakin kuulee käytettävän.
Sen sijaan omissa altaissani eivät tuntemattomat kotimaiset juurakot ole oikein pärjänneet vaan n. viidestä hankitusta vain yksi osoittautui tarpeeksi kovaksi yli puolen vuoden päästäkin ja on edelleen käytössä. Omiin altaisiini en jatkossa kelpuuta kuin omppua ja katajaa, mutta paljonhan niitä muitakin kuulee käytettävän.