Yhtä ja toista leväkatkaravuista

[pitchoune]

Monissa viesteissä ja muissakin lähteissä mainitaan, että leväkatkaravut (ja muutkin ravut) ovat herkkiä kemikaaleille, putkista tuleville metalleille jne. Toisaalta on sanottu, että ravut ovat melko kestäviä veden lämpötilan suhteen, mutta poikaset sen sijaan ovat mitä tarkimpia olosuhteistaan.

Itse olin japonicoja hankkiessani huolissani kerrostalon johtoveden arvoista, mistä syystä käytin vedenvaihdon yhteydessä Junglen Tank Buddies- vedenparannusnappeja. Annosteluni oli säästösyistä tosin pienempi kuin ohjeessa.
Huomasin, että aina vedenvaihdon jälkeen ravuskat sukelsivat piiloon ja pysyivät näkymättömissä vähintään päivän tai pari. Nyt kun sitten kokeilin vedenvaihtoa ilman parannusta, olivat ravut reippaan iloisesti liikkeellä hetipian!

Kaipa kaikkien eri vesien kanssa eri tarinat, mutta itse ainakin tästä päättelin, että ravut olisivat yliherkkiä myös vedenparannusaineelle, enkä siis enää sitä käytä. Jotenkin epäilyttää periaatteessa tabletit, joiden pakkauksessa ei edes mainita, mitä ne sisältävät. Todennäköisesti ainakin jotakin turhia väriaineita (kuten em. tabuissa jotain sinisiä hippuja). Mitenkäs te muut, käytättekö vedenparannusta ravuilla?

Ja vielä toinen asia: 180 litrassani porskuttaa 4 japonicaa. Myös red cherryt kiinnostaisivat. Tulevatko toimeen?

Ovat kyllä ihania kavereita. Oikein rentouttaa katsella aina-niin-cooleja rapuja, jotka eivät turhia kinastele.

[pitchoune]

Voisin vielä tähän lisätä sellaisenkin huomion, että vaikka leväkatkaravut eivät kai yleensä kasveihin kajoa, omat rapuseni ovat kyllä ahkerasti nakerrelleet punaviuhkalehdestä kaikki kauniit latvat irti. Tiedän kyllä, että ovat syyllisiä, sillä eräskin jäi kiinni itse teosta. Maistuvat vissiin hyvälle. Harmi sinänsä, sillä ne punaiset latvat olisivat ihan kauniit katsellakin...

[AnniinaH]

En minä ainakaan ole käyttänyt vedenparannusaineita, ja hyvin ovat pärjänneet. Ainoat arvot joista olen tarkkana, on nitraatti- ja nitriitti (ja tietysti pH ja gH).. Täällä red cherryjä.. Tosin en asu kerrostalossa enkä varsinkaan kaupungissa.

Amanot tulevat käsittääkseni toimeen red cherryjen kanssa, ainakin itse aion hankkia amanoja jos ja kun eläinkauppoihin niitä tulee..

Kasveihin eivät ole kajonneet. Vähän on kasvit reikäisiä, mutta heittäisin kyllä syyn postitorvien ja muunnoslimojen niskoille, niitä kun siellä joitakin on vaikka kovasti olen yrittänytkin poistaa.. Oli niistä apuakin kun söi juurakon päälle tulleen hötön pois.

[lehtis]

Kyllä sanoisin että red cherryt pärjäävät altaassasi. Vaikka väitetään että ravut ovat herkkiä ainakin omani ovat pysyneet hyvin hengissä pelkällä "normaali" hoidolla. Suurempi vaara ravuille on kalasto, leväkatkaravut ovat sen verran isoja, että kalat eivät yleensä niihin kajoa. Red cherryt vuorostaan pieniä joten saattaa olla vaarana että red cherryt häviävät akvaariosta.

[AnniinaH]

Voisko miljoonakaloista olla vaaraa red cherryille? Poikasille on oma poikasallas, mutta voisko ne sitten innostua vaikka aikuisten tuntosarvia nyppimään? Hyvä että älysin kysyä ennen kuin menen niitä hankkimaan..

[Adrianna]

Tuskin ainakaan aikuisille, mulla kasvaa ja lisääntyy red cherry -populaatio vaikka altaassa on 8 loistobarbia .

[AnniinaH]

Kiitos. Piti vain varmistaa.

[ParratonMonni]

Tässäpä sopiva paikka kirjata tekemäni huomio altaan koosta suhteessa katkaravun kokoon:
Perustin 63 litraisen akvaarion katkaruja ajatelleen, tällä hetkellä siellä on runsas populaatio greenejä ja pari red cherryä.
Joskus syksyllä siirsin muutaman greenin isompaan, 180 litran altaaseen. Olin varma, että joutuvat siellä tetrojen herkkupaloiksi, vaan toisin kävi. Isommassa altaassa on nyt varsin hyvinvoiva populaatio greenejä, ja nämä ison altaan katkikset kasvavat selvästi isommiksi kuin pienen altaan. Myös väri on kirkkaampi.

Että on sillä koolla pienellekin näköjään väliä...

Nyt suunnittelen, että ottaisin greenit kokonaan pikkualtaasta pois, ja lisäisin sinne red cherryjä ja crystaleita...

[pitchoune]

Adrianna ja ParratonMonni mainitsivat vastauksissaan kasvavan rapupopulaation. Ilmeisesti olette kasvattaneet poikueenne kuitenkin poikasakvaariossa ja murtovedessä? -Kö?

[ParratonMonni]

Adrianna ja ParratonMonni mainitsivat vastauksissaan kasvavan rapupopulaation. Ilmeisesti olette kasvattaneet poikueenne kuitenkin poikasakvaariossa ja murtovedessä? -Kö?

Red cherryt ja greenit ovat ihan makean veden rapusia. Ja seura-akva on nimenomaan tuo isompi, jossa näyttävät voivan paremmin. Se on tosin semmoinen kasvipöheikkö, että siellä kasvaa monninenkin ihan huomaamatta...

[pitchoune]

Lisääntyvätkö red cherryt siis makeassa vedessä ihan niin, että selviytyvät aikuisikään saakka?

[crisse_83]

Kyllä lisääntyvät ja selviytyvät aikuisiksi makeassa vedessä .

Täällä hyviä kokemuksia yhdistelmistä;
amano- lehtikalojaa, rubiinitetroja, marmoritapparoita, monnisia ja plekoja.
red cherry- marmori,- ja kääpiötapparoita, sinineontetroja, monnisia, ottoja, noitamonneja.
"green"- kääpiörihmakaloja, tiikeribarbeja, helmi-imunuoliaisia, piikkisilmiä.

"Greenit" ja red cherryt molemmat lisääntyneet.

[Sami]

Mitenkäs te muut, käytättekö vedenparannusta ravuilla?

Ainakin Helsingissä (ja luulisin että muissakin isoissa kaupungeissa) vesilaitos lisää veteen klooria ja ammoniakkia, jolloin syntyy vedessä hitaasti hajoavia kloramiineja. Kloramiinit hajotessaan vapauttavat ravuille erittäin haitallista klooria (hyvin kypsyneessä altaassa vapautuvasta ammoniakista ei juurikaan ole haittaa).

Itse käytän aina vedenvaihtojen yhteydessä Seachem Prime -vedenparannusainetta, joka erityisesti hajoittaa sidottua klooria, mutta myös sitoo raskasmetalleja ja vapaata klooria ei-haitalliseen muotoon.

[AnniinaH]

Onko tuo suuri kloorin määrä lähinnä suurissa kaupungeissa esiintyvä ilmiö? Itse asun niin pienessä kylässä, että onkohan noi kloorinpoistoaineet ollenkaan tarpeellisia?

[Paccio]

Kloorin käyttö on paljolti riippuvainen raakaveden laadusta ja vesilaitoksen ratkaisuista. Esim. Hämeenlinnassa vettä ei kloorata ollenkaan. Asia selviää parhaiten soittamalla paikalliselle vesilaitokselle ja kysymällä miten vettä käsitellään ennen jakeluun syöttämistä.

t:Paccio

[Kodama]

Minä laitan sera aqutania (ja nitriveciä) vedenvaihdon jälkeen kun sille päälle satun... Sitä on jäänyt nurkkiin pyörimään kun ostin uuden akvaariopaketin.

Ennen oli mielestäni hyvin tärkeää laittaa vedenparannusainetta asuessamme toisella vesialueella. Silloin suihkuttaessa käsisuihkulla ämpäriin nousi vedestä kylmä "höyry" joka haisi kloorille. Nyt pohjavesialueella en haista mitään joten en näe niin tärkeäksi laittaa sitä ainetta - Mitä nyt pari tippaa roiskautan altaaseen.

Rapuni eivät ole ikinä ylireagoineet aineisiin. Syövät vain normaalisti levää, tosin vähän säikkyinä vedenvaihdon takia.

[ritalli]

Meillä 250l altaassa amanoja, red cherryjä ja greenejä (erilaisia miekkakasveja ja papukaijalehteä) on kasvit saaneet olla rauhassa, mitä nyt partis hieman käy miekkakasveja maistelemassa jos kurkkua/kurpitsaa ei ole sen mielestä tarpeeksi usien tarjolla.

Seuralaisina on neitotonkijoita, rubiinitetroja, ottoja, partis ja kuparimonnisia, kukaan ei ahdistele ketään ja jopa nuo pienemmät ravut, eli red cherryt ja greenit ovat varsin näkösällä, kalat ei yritä niitä saalistaa ja syödä, red cherryt ja greenit ovat myös lisääntyneet, amanoista moni on ja ollut paksuna, mutta poikasethan ei kauaa makeassa vedessä selviä.

Vedenparannusaineita ei meillä käytetä ollenkaan ja Keravan kaupungin vettä käytetään.