Pallokalasi

[Kerkkokala]

Minkälaisia pallokaloja teillä on? Ja minkälaisissa akvaarioissa? Mitä kaloja niiden kanssa siellä on?

[pivip]

Kaksi ruskopallokalaa Monsteri ja Luikku väliaikaisesti 140l altaassa kunnes oma koti 300l kypsyy ja tokenee muutosta sun muusta. Vesi on pehmiää ja ph noin seiskassa.

"Kavereina" pallosilla on aikuinen ukkopartis ja vielä pieni ja "sukupuoleton" partislapsi.

Ruokana menee katkaravut, kärpäsen toukat, kastemadot ja marmoriravun poikaset. Seitiä meinasin koittaa seuraavana.

[Kerkkokala]

MIllaista kasvillisuutta ja sisustusta on tulossa tohon 300 litraseen, kun olen itekin laajentamassa pallojen elinympäristöä 300 litraseen?

[mysli]

Yksi pohjapallokala, Miurus 250 litraisessa ylhäisessä yksinäisyydessään. Vesi pehmeähköä ja ihan hiukkasen happaman puolella kääntyvää.

Ruokana menee isot pakastekarkaravut, kastemadot, elävät suuret surviaisen toukat ja marmoriravut, satunnaisesti pala kirjolohta.

Paksulti hienoa hiekkaa, iso kanto ja joitakin kalan hyökkäyksiä kestäviä kasveja nurkassa piilossa.

[Pallokala]

Minulla on täpläsiilikala meriakvaariossa ja kääpiöpallokaloja seura-akvaariossa.

Minulla on ollut aiemmin myös näitä lajeja:
-kimalaispallokala
-punapyrstöpallokala
-pohjapallokala
-kyhmypallokala
-juovapallokala
-pantteripallokala
-rengaspallokala

[Kerkkokala]

Minulla on täpläsiilikala meriakvaariossa ja kääpiöpallokaloja seura-akvaariossa.

Minulla on ollut aiemmin myös näitä lajeja:
-kimalaispallokala
-punapyrstöpallokala
-pohjapallokala
-kyhmypallokala
-juovapallokala
-pantteripallokala
-rengaspallokala

Eikö sulla enää oo noita muita lajeja

[Pallokala]

Ei ole opiskelijasolussa mahdollista pitää enempää kuin nuo kaksi allasta, nekin ovat samassa telineessä päällekäin. Seura-akvaario ala-altaana

Niiden lisäksi minulla on vielä 30l kotiloallas jossa olen myös kasvattunut kalanpoikasia. En tosin pallokalojen... Toisilla onnistuu yrittämättäkin, toisilla ei

Valmistumisen jälkeen alankin taas kokoamaan eläintarhaa

[Kerkkokala]

Hyvä

[RoopeB]

Moi,

täältä löytyy:
- Kasipallokaloja (Tetraodon biocellatus)
- Pantteripallokaloja (Tetraodon nigroviridis)
- Kääpiopallokaloja (Carinotetraodon travancoricus)
- Losseropallokala (Tetraodon suvattii)
- Kyhmypallokala (Tetraodon palembangensis)
- Pisamapallokaloja (Tetraodon abei)

Lisäksi oli ruskopallokala (?) Tetraodon turgidus, joka kuoli muutama viikko hankkimisen jälkeen Myös losseroita oli pariskunta, jotka kutivatkin useaan otteeseen (kuvia löytyy haulla), mutta nyt vain hetki sitten koiras kuoli mystisesti.

Toivon jostain löytäväni T. Lineatuksen, niilin pufferin, mutta ehkä se saa vielä ainakin hetken odottaa.

[mysli]

Toivon jostain löytäväni T. Lineatuksen, niilin pufferin, mutta ehkä se saa vielä ainakin hetken odottaa.

Kas, joku muukin haaveilee hankkivansa vielä joskus fahakan. Minä etsiskelen sellaisen heti kun on alla asunto josta ei suunnittele hetkeen muuttavansa ja tilaa hieman isommalle altaalle.

[Adrianna]

Täältä löytyy 127l (100cm mittainen) allas jossa on 9 kääpiöpalloa, kymmenettä en löydä mistään, täytyy lienee myöntää että yksi ei selviytynyt kotiutuksesta . Seuranaan heillä on 4 makkarakalaa ja 1 äärettömän agressiivinen partamonnikoiras. Vesi mukavan tummaa ja pehmeää kantojen takia, ruokana punainen survari ja joskus kotilot tai katkaravun poikaset.

[tepy]

Kimalaispalloja (Colomesus asellus) 6 kpl 200-litraisessa.
pH ~7, pehmeää vettä. Sisustuksessa paljon luolia (puunkarahkoista, liuskekivistä ja kookoksista) ja suht tiheä kasvillisuus, mm. miekkakasvia, papukaijalehteä, tiikerilummetta, anubiasta.
Seurana 8 aikuista helmimonnista ja 3 poikasta, albiinopartis (jolle on jo uusi koti, kunhan allekirjoittanut saisi sen kiinni) ja hieroglyfipleko L-260.
Herkkua on katkarapulastut, pakastesurviainen ja kotilot, muuta menee mm. pohjatabut.

[AMS]

Tässä huushollissa asustelee n.400 litran murtovesialtaassa pantteri- ja kasipallokaloja ja juovapallokala Frankie 850 litraisessa pytyssä. Frankien kavereina uiskentelee kaksi nokijuovamonnia sekä yksi pleko jonka tarkempaa lajia en nyt saa millään mieleen, ihan tavallinen pleko siis joka tapauksessa. Suolaisessa vedessä sisustus puuta ja kiveä sekä erittäin kitukasvuisia jättiläisvallisnerioita ja Frankien altaassa normaalin "seura-akvaarion" sisustus eli kaikennäköistä puutaheinää

[RoopeB]

Onko kenelläkään kokemuksia suurten ahvenien ja suurempien pallokalojen yhdessä pidosta?

Näin joskus kuvan juuri lineatuksen ja aurinkokirjoahvenien (? semmoinen kiilakirjoahvenen näköinen, mutta keltaisempi. Kokoa kaiketi lähellä 30cm) yhteisestä altaasta.


Roope

[Kerkkokala]

AMS mistä hankit tuon sinun juovapallokalan? Ja muuten niitä otoomonneja ei kannata laittaa kimalaispallojen kanssa samaan akvaarioon. Olin jo unohtanut, mutta minulla oli niitä joskus vuosi sitten ja ne siivosivat koko akvan levistä ja olivat kivoja otuksia, mutta sitten pallot kokeilumielessä napsivat ne suihinsa. olisiko mitään vastaavaa vähän kookkaampaa kalalajia?

[Pallokala]

T. Lineatuksen, niilin pufferin

Se on suomeksi juovapallokala. (Ihan vaan siksi tarkennan, ettei vahinko lähde kiertämään)

[RoopeB]

Se on suomeksi juovapallokala. (Ihan vaan siksi tarkennan, ettei vahinko lähde kiertämään)

Kiitän ja kumarran Tetraodon lineatus - Juovapallokala.

Roope

[AMS]

AMS mistä hankit tuon sinun juovapallokalan?

Tampereelta ostin ja toimittivat matkahuollon kautta. Kala oli saapuessaan eli pian pari vuotta sitten pikkuinen n. 10cm pitkä sintti ja nykyään kokoa on sellaiset 30cm ja rapiat.

Sitten pienimuotoinen muistutus: Jos joku Juovapallokalan jostain löytää niin ottakaa huomioon hyvin suuri mahdollisuus, että kala ei tule toimeen toisten kalojen kanssa sekä se, että kala vaatii runsaasti tilaa.

[Majqua]

Minulla on hieman vajaat 200-litraisessa altaassa 7 kpl kimalaispallokaloja ja pari punapyrstöpalloa.

Vesi on melko neutraalia ja pehmeää, lämpötila 27-28 C ja sisustuksena melko villisti kasvava rämeikkö, miekkakasveja ja vallisneriaa lähinnä sekä mopani- ja mangrovejuurakoita, kiviluola.

Muina kaloina on 3 x L-260 hieroglyfipleko, 1 x L-262 linnunratapleko sekä noitamonnipariskunta.

Ruoka koostuu pääasiallisesti erilaisista kuivaruoista: puristeista ja pelleteistä sekä rakeista ja pohjatableteista. Lisäksi saavat pakastimesta pari kertaa viikossa katkarapua, simpukkaa, surviaista, krilliä tms. mitä nyt sattuu olemaan kotona kulloinkin.

[katjaa]

Minulla yksi punapyrstöpallokala jonka pelastin kalojen taivaalta Siitä koko akvaarioharrastus lähtikin. Sittemmin hankin tuohon alimittaiseen altaaseen (80l) pienen parven kirsikkabarbeja, jotka ovat nyt lisääntyneet vaikken pyri siihen. Mokomat.

Pallurastani sen verran, että hän ei ymmärrä, että kotilot ovat ruokaa. Hän tyytyy verimatoihin, hiutaleisiin ja pohjatabletteihin.

[Kerkkokala]

Ruoka koostuu pääasiallisesti erilaisista kuivaruoista: puristeista ja pelleteistä sekä rakeista ja pohjatableteista. Lisäksi saavat pakastimesta pari kertaa viikossa katkarapua, simpukkaa, surviaista, krilliä tms. mitä nyt sattuu olemaan kotona kulloinkin.[/quote]
Kyllä noita tuoreruokia voisi antaa enemmän.

Muuten mikä on hyvä keino saada vesi pehmenemään?

[Adrianna]

Ruoka koostuu pääasiallisesti erilaisista kuivaruoista: puristeista ja pelleteistä sekä rakeista ja pohjatableteista. Lisäksi saavat pakastimesta pari kertaa viikossa katkarapua, simpukkaa, surviaista, krilliä tms. mitä nyt sattuu olemaan kotona kulloinkin.

Kyllä noita tuoreruokia voisi antaa enemmän.

Miksi? Kova ruoka pitää hampaat lyhyinä, säästyy "hammaslääkärikäynneiltä".

[Hemsu]

Mulla on 240-litraisessa 9 kimalaispallokalaa ja kolme punapyrstöpallokalatyttöä (poikakaveri hakusessa, kun edellinen jostain syystä kuoli). Niiden kanssa samassa altaassa on 10 pientä ruskeaa nuolimonnia, tarkempaa lajia en tiedä ja yksi partamonni.
100-litraisessa altaassa mulla on 7 kääpiöpallokalaa ja niiden kanssa neljä tulimakkarakalaa.
Molemmat altaat ovat kasvipöheikköjä ja kalat tulevat hyvin toimeen keskenään. Ruuaksi kelpaa kimalaisille kuivaruokarakeet ja pelletit. Kääpiöille ja punapyrstöille menee vain pakastesurviainen. Lisäilen silloin tällöin pakasteruokaan vitamiinia. Lisäksi kaikki syövät kotiloita, mutta kimalaisista on kaksi sellaista, joiden hampaita joudun säännöllisesti lyhentämään.

[MarjaR]

Meillä on:
40 litrasessa 9 kääpiöpallokalaa kasvamassa. Sisustuksena on kasa kasvien jämiä. Allas on siis väliaikainen. Syövät lähinnä survareita, hieman mysistä ja tietysti kotiloita.

180 litrasesta poikamiesaltaasta löytyy kyhmypallokala. Sisustuksena on kasveja ja kanto. Altaasta löytyy myös meidän talouden kotilot, sillä niihin kyhmy ei koske. Kaikkea maistaa mikä liikkuu, kuitenkin vain jos sattuu tarpeeksi lähelle. Syö marmorirapuja, simpukkaa ja katkarapuja. Herkkua ovat katkarapupelletit ja elävät surviaiset.

250 litrasessa on 9 punapyrstöpallokalaa. Sisustuksena on pieniä kiviä muodostaen paljon koloja, kasvillisuutta ja iso kanto, jonka alle jää monta hyvää tähystyskoloa. Seuranaan heillä on piikkisilmiä sekä muutama nuolimonni joita emme ole saaneet kiinni. Syövät survareita, mysistä, marmorirapuja, kotiloita, katkarapua ja simpukkaa sekä katkarapupellettejä ja kiekkorakeita.

440 litrasesta löytyy 23 kimalaispallokalaa, seuranaan nuolimonneja, täplämonnisia sekä juovapuupleko. Sisustuksena on kasveja, kivenlohkareita ja pieni kanto. Syövät monnisten evät, kotiloita, survareita, mysistä, marmorirapuja, katkarapuja, simpukkaa, kaikenlaisia pellettejä ja raemaiset ruoat myös menevät. Hiutaleistakin kelpaa punaiset eli ovat lähes kaikkiruokaisia.

Keittiöstä löytyy vielä väliaikasesti pystyssä olevasta 60 litrasesta punasilmäpallokala koiras toipumassa puremista. Tälle kaverille etsimme uutta kotia kunhan paranee. Syö hyvällä ruokahalulla survareita, marmoripauja, kotiloita ja mysistä

[Majqua]

Ruoka koostuu pääasiallisesti erilaisista kuivaruoista: puristeista ja pelleteistä sekä rakeista ja pohjatableteista. Lisäksi saavat pakastimesta pari kertaa viikossa katkarapua, simpukkaa, surviaista, krilliä tms. mitä nyt sattuu olemaan kotona kulloinkin.

Kyllä noita tuoreruokia voisi antaa enemmän.

Miksi ihmeessä? Kun kalat söivät alkuun pelkkiä pehmoisia pakasteita, hampaita piti lyhennellä yhtenään ja kasvu oli hidasta. Kun alkoivat syödä monipuolisesti kaikenlaista ruokaa, on hampaat pysyneet lyhyinä, ja lisäksi kalat suunnilleen tuplasivat kokonsa.