Tulevatko helmiäistonkijat toimeen?

[laureliini]

Lehtikalojen, leväbarbien ja tiikerinuoliaisten kanssa?

[Tigeri]

Minkähän kokoinen allas on kyseessä ?

[laureliini]

660 litraa olisi kyseessä.

[Valmont]

Meillä ainakin toimeen tullaa leväbarbien ja tiikerinuoliaisten kassa. Ovat kovin rauhallisia, mutta isoksi kasvavia kaloja. Suosittelen.

[laureliini]

No hyvä,sittenhän ne on ihan kuin luotu meille

[arr]

En kyllä uskaltaisi lähteä suosittelemaan helmiäisiä samaan tankkiin lehtarien kanssa. Kun tonkijat kasvavat, ne alkavat puolustaa reviiriä ja lisääntyä, ja avovedessä uiskentelevat pitkäeväiset lehtikalat jäävät melkoisen suurella todennäköisyydellä tulinjalle. Helmiäiset eivät ole ahventen joukossa niitä kaikkein äkäisimpiä, mutta oma pariskuntani asustelee ihan käytännön syistä omassa akvassaan seuranaan pelkästään ripsimonneja.

Tiikerienuoliaisten ja levisten kanssa nämä voisivat kyllä mennä, jos nämä ovat niin suuria, että eivät joudu tonkijoiden ruokalistalle ja osaavat tarvittaessa pysytellä poissa ahventen tieltä. Oma tonkijakoiraani nielaisi aikoinaan lähes kymmensenttisen tikrun, mutta onneksi sylkäisi sen pois pienen hätyyttelyn jälkeen. Kannattaa siis olla melkoisen varovainen sen suhteen, mitä kaloja suunnittelee isojen tonkijoiden allaskavereiksi näiden pääsääntöisesti kohtuullisen lempeänä pidetystä luonteesta huolimatta.

[laureliini]

Meille otetaan ihan vauvoina nämä tonkijat,joten hetki menee ennenkuin ne saa ketään syötyä. Jos lehtisten kanssa tulee ongelmia,niin ainahan niitä voi siirtää toiseen akvaan.

Mites avainkirjoahvenet? Onko tonkijoilla jotain niitä vastaan?

[arr]

Avainten suhteen voi odottaa suunnilleen samaa kuin lehtarienkin, vaikka nämä eivät ole ehkä ihan yhtä suuressa vaarassa siitä syystä että avaimet eivät omaa liehuvia eviä ja pysyttelevät ehkä vähän helpommin poissa tonkijoiden näköpiiristä. Avaimet jäävät melkoisesti helmiäisiä pienemmiksi ja ovat varsin kilttejä luonteeltaan, joten ne tulevat aika suurella todennäköisyydellä jäämään tonkijoiden jalkoihin kunhan nämä kasvavat tarpeeksi ja alkavat suunnittelemaan suvunjatkamista. Se vara-akva on siis hyvä olla olemassa niin lehtareita kuin avaimiakin varten.

[Tallulah]

Meillä on 380 litraisessa täysikasvuinen helmiäistonkija koiras, kolme n. 7 senttistä leväbarbia ja neljä pientä lehtikalaa sekä yksi isompi ja kaksi pienempää tiikerinuoliaista eikä mitään ongelmia ole ilmennyt.

[Jani]

Minun havaintojeni mukaan tonkijat hakkaavat lähinnä itseään muistuttavia kaloja ja sellaisia allastovereita, jotka muodostavat uhkan niille. Esim. kiekkoihin ei ole yksikään tonkijani koskenut (timanttitonkijoita ja pronssitonkija).

Lehtikala on suhteellisen kaukana tonkijan muodosta ja lajeilla on myös hieman eri kerros missä eletään. Tonkijat hieman enemmän pohjalla ja lehtarit keskellä ja pinnankin tuntumassa. Ongelmaa voi kuitenkin olla odotettavissa, sillä ahvenista ei koskaan tiedä.

Kokeillahan voi, koska kysyjällä on sijoituspaikka lehtikaloille ongelmien alkaessa. Tonkijoista muuten: kasvialtaissa aiheuttavat harmaita hiuksia repimällä kasvien juuria esille. Kutuaikana helmiäinen suht äkäinen ja kaivaa hirveitä kuoppia.

[Tallulah]

Täytyy vielä vähän lisäillä ja komppaan Jania. Eli meillä altaaseen ei kannata eikä voi laittaa mitään toista (suurta) ahventa, koska helmiäistonkija ei todellakaan tule toimeen itsensä kokoisten/muotoisten kalojen kanssa. Viereissä altaassa on hoidossa saumakirjoja ja altaiden väliin piti laittaa näkösuoja, etteivät hakanneet itseään päätylaseihin uhitellessaan.

Ja helmiäinen kaivelee tosiaan suuria kraatereita, vaikkei morsiantakaan olisi ja kaivelee niitä kasvien juuria näkyville, joten ei ole mikään "harmoonisen kauniin siistiä" allasta halajavan kala. Eli jos haluat kasvien pysyvän paikallaan, kannattaa silikoonata muovikasvit pohjalasiin kiinni. Eikä siltikään ole takeita, että ne paikallaan pysyisivät.

Muuten mukava, kaunis ja näyttävä kala jolla on ahveneksi kuitenkin suht kiva luonne. Suosittelen!

Ja mitä arr:n ensimmäiseen kirjoitukseen tulee, niin meillä oli lehtikalanaaras ja helmiäistonkijakoiras parhaat kaverit. Ja lehtikalakin oli lähes täysikasvuinen. Eikä tämä lehtikala hyväksynyt muita lehtikaloja tai mitään muitakaan lajeja lähelleen - ainoastaan tämän tonkijan. Koskaan myöskään tonkijamme ei ole mitään kaloja syönyt vaikka leväbarbit muuttivat altaaseen tonkijan suupalan kokoisina.

[arr]

Ahventen toimeentuleminen keskenään ja muiden kalojen kanssa on kovin tilannekohtaista, kuten tästäkin viestiketjusta voi päätellä. Mikäli ahvenia pidetään parina, lisääntymiskäyttäytyminen lisää potentiaalisten ongelmien ilmaantumista huomattavasti. Tilanne omassa akvassa myös muuttuu ja kehittyy ahventen keskinäisten välien suhteen jatkuvasti, joten kannattaa varautua kaikenlaiseen. Yksi vähemmän iloinen esimerkki aiheesta olisi nähtävillä toisessa omista akvoistani, kun Vieja fenestrata päätti viimeyönä olla tulematta toimeen muun kalaston kanssa kohtuullisen rauhallisesti/oikein mukavasti sujuneen reilun vuoden kestäneen yhteiselon jälkeen.

Omat helmiäiseni olivat aikoinaan varsin rauhaisia tapauksia, mutta enää ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa samaa, valitettavasti. Vastaavaa on tapahtunut muidenkin ahventen kohdalla, toisaalta joskus ovat sellaisetkin yhdistelmät toimineet, miltä ei olisi aivan heti osannut odottaa kovinkaan hyvää menestystä.

Testaamalla sen vaan näkee, mutta vähemmän mukaviin yllätyksiin kannattaa todellakin varautua jo etukäteen. Se on tullut ahventen kanssa räpeltäessä opittua, jos jotakin. Kyseessähän on kuitenkin kalat, jotka ovat pirun arvaamattomia, pääsääntöisesti erittäin huonokäytöksisiä ja usein suoraan sanottonuna kohtuuttoman rasittavia otuksia, mutta kaikesta huolimatta (ja ehkä osin juuri tästä syystä) niitä kaikkein mielenkiintoisimpia akvaarion asukkeja...

[laureliini]

Ahvenet on kuitenkin niin nättejä ja vähän isompia kaloja.Siksi kai olen niihin tykästynyt, joten riskejä on otettava. Hyvä kuitenkin, ettei tiikerinuoliaisten ja leväbarbien kanssa ole suurempia ongelmia odotettavissa, ne ainakin haluaisin säilyttää samassa akvaariossa.